Maailman markkinat: Irak ja muut Persianlahden maat

Vuoden 2008 merkittävin uusi käänne Suomen kaupassa Persianlahden maiden kanssa oli Irakin paluu tärkeimpien kauppakumppaneittemme joukkoon. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on tärkein viejämaa Irakiin. Maailmanlaajuinen talouskriisi korostaa Irakin kiinnostavuutta vientimarkkinamaana. Sodanjälkeisen kaaoksen helpottaessa Irakin ostovoima kasvaa samaan aikaan, kun muualla eletään epävarmuudessa. Irakin turvallisuustilanteen parantuessa mahdollisuudet Suomen viennin kasvattamiseen ovat hyvät. Suomalaisilla yrityksillä on maassa vanhastaan hyvä maine, mikä periytyy 1970- ja 80-lukujen toiminnasta erityisesti rakennussektorilla. Tuolloin Irakissa asui parhaimmillaan tuhansia suomalaisia. Artikkeli on ilmestynyt Maailman markkinat 2009 -julkaisussa.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Irakin talouden ennakoidaan kasvavan jatkossa 5-8 prosentin vuosivauhdilla. Öljyn alhainen hinta kuitenkin painaa maan talousnäkymiä. Valtion budjettia on jouduttu leikkaamaan reippaasti öljytuloja koskeneiden toiveiden laskiessa.

Irak nousi vuonna 2008 Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi vientikohteeksi koko Lähi-idässä Arabiemiraattien ja Saudi-Arabian jälkeen. Suomesta tapahtuvan suoran tavaraviennin arvo oli 184 miljoonaa euroa, ja se kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 64 prosenttia. Suomen vienti Irakiin on selvästi pohjoismaisia kilpakumppaneita suurempaa. Ruotsin vienti Irakiin oli vuonna 2008 arvoltaan vain 42 miljoonaa euroa ja Tanskan 23 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi USA:n Irakin-viennin arvo oli tullitilastojen mukaan 1,3 miljardia euroa, Saksan 300 miljoonaa, Italian 200 miljoonaa ja Iso-Britannian 195 miljoonaa euroa. Suomi on suhteellisesti katsottuna merkittävä Irakin-viejä viennin koostuessa pitkälti mobiilliverkkotekniikasta. On kuitenkin todettava, että Irakin kohdalla vientitilastot voivat olla osittain harhaanjohtavia, koska suuri osa viennistä tapahtuu Irakin naapurimaiden kautta.

Perinteiset vientimarkkinat Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia laskivat

Suora tavarakauppa Suomesta Persianlahden tärkeimpiin vientikohteisiin Arabiemiraattien liittoon (UAE) ja Saudi-Arabiaan sen sijaan laski tullitilastojen valossa vuonna 2008. Suomen vienti UAE:hen laski 23 prosenttia 640 miljoonaan euroon ja Saudi-Arabiaan 21 prosenttia 618 miljoonaan euroon. UAE ja Saudi-Arabia ovat kuitenkin edelleen Suomen neljänneksi ja viidenneksi tärkeimmät vientikohteet Euroopan ulkopuolella USA:n, Kiinan ja Japanin jälkeen.

Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan kohdistuvan viennin lasku johtunee pitkälti maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista. Tähän vaikuttaa todennäköisesti myös suoran tavaraviennin väheneminen suomalaisyritysten tuotannon siirtyessä kolmansiin maihin.

Haasteellinen Iran

Irakin ohella Iran on mielenkiintoinen, mutta haasteellinen kauppakumppani Persianlahdella. Pakotteista huolimatta EU-maiden yhteinen vienti Iraniin nousi noin 13 prosenttia vuonna 2008. Suomen vienti Iraniin kasvoi täsmälleen EU-keskiarvon verran ja oli arvoltaan 140 miljoonaa euroa.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Suomen ja Irakin poliittiset suhteet tiivistyvät

Suomen ja Irakin suhteissa nähtiin tärkeä avaus vuoden alussa, kun Irakin teollisuusministeri Fawzi Hariri teki 9.-12.2.2009 ensimmäisen virallisen ministerivierailun Irakista Suomeen Saddamin kauden jälkeen. Hariri tapasi suomalaisministereiden lisäksi noin sata yritysedustajaa, mikä kuvastaa liike-elämän kasvavaa kiinnostusta Irakin markkinoihin. Ministeri Hariri toivoi Suomesta ministerivierailuja ja yritysvaltuuskuntia.

Maan yksityinen sektori on yhä hyvin kehittymätön, ja talouden tärkeimmät sektorit ovat valtiovallan hallinnassa. Tämän vuoksi Suomi pyrkii tiivistämään kahdenvälisten ministerivierailujen tahtia. Toiveissa myös on, että ministeri Haririn vierailullaan toivoma Suomen ja Irakin välinen sekakomissiokokous voitaisiin järjestää pikaisesti.

Suomen hyviä kahdenvälisiä suhteita Irakiin korostaa myös Suomen antama tuki Irakin jälleenrakennukselle. Vuodesta 2003 lähtien Suomi on avustanut Irakia yhteensä 21 miljoonalla eurolla. Tärkeimmät kanavat ovat olleet YK:n, kansainvälisen Punaisen Ristin ja muiden järjestöjen kautta annettu humanitaarinen tuki irakilaispakolaisille, tuki kansainväliselle jälleenrakennusrahoitusjärjestelylle IRFFI:lle (International Reconstruction Fund Facility for Iraq) sekä osallistuminen EU:n koulutusoperaatioihin oikeusvaltiosektorilla.

Taloudellisesti merkittävimmän panoksen Suomen tuesta muodostaa Pariisin klubin puitteissa sovittu velkahelpotusjärjestely, jonka myötä 80 prosenttia Irakin velasta annetaan anteeksi. Maksuaikataulu ulottuu vuoteen 2038 saakka. Irakin alkuperäisen velan määrä Suomelle oli n. 250 miljoonaa dollaria.

Irakin sisäiset haasteet

Irakin tärkein haaste on luonnollisesti turvallisuustilanteen vakauttaminen. Tilanne parani merkittävästi vuoden 2008 aikana, mutta maassa tehdään edelleen päivittäisiä väkivallantekoja. Monikansallisten joukkojen vetäytyessä vastuu turvallisuudesta siirtyy yhä enemmän Irakin hallitukselle.

Yhdysvaltojen ja Irakin joulukuussa 2008 allekirjoittaman sopimuksen nojalla kaikki amerikkalaisjoukot poistuvat Irakista vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi ne vetäytyvät kaupunkialueilta viimeistään 30.6.2009. Presidentti Obama ilmoitti helmikuussa, että taistelujoukot vedetään Irakista jo 31.8.2010 mennessä.

Irakin seuraavat parlamenttivaalit on tarkoitus järjestää ensi vuoden alussa. Tammikuussa rauhallisesti sujuneet paikallisvaalit loivat uskoa demokratian toimivuuteen ja kestävyyteen. Tulevia poliittisia haasteita ovat päättäminen Kirkukin kaupungin ja muiden erityisesti kurdialueiden rajoilla sijaitsevien kiistanalaisten alueiden hallinnollisesta asemasta sekä jumiutuneiden lakiprosessien, kuten perustuslain uudistusprosessin ja öljylain laatimisen jatkaminen. Öljylain valmistelu on sidoksissa myös eri alueiden kiistoihin öljytulojen jakamisesta. Lisäksi maan sisäisille ja ulkomailla oleville pakolaisille on vähitellen luotava mahdollisuudet paluuseen.

Sääntely-ympäristön kehitys

EU ja Irak neuvottelevat yhteistyöstä

EU:n ja Irakin väliset neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta (TCA) ovat edenneet nopeasti. Kyseessä on ensimmäinen sopimussuhde EU:n ja Irakin välillä. Sen tarkoituksena on edistää kauppaa ja investointeja sekä laaja-alaisesti yhteistyötä EU:n ja Irakin välillä. Sopimusneuvotteluissa ollaan jo loppusuoralla. EU ja Irak ovat myös neuvotelleet yhteistyöstä energiasektorilla.

Iran pakotteiden kohteena

Kauppaan Iranin kanssa vaikuttavat YK:n ja EU:n pakotteet, jotka kohdistuvat Iranin ydin- ja ohjusohjelmiin. Pakotelistoilla on muun muassa iranilaisia rahoitus- ja luottolaitoksia. Iraniin kohdistuva maariski hankaloittaa myös maksuliikennettä.

Pakotteet sisältävät ydin- ja ohjusohjelmia koskevan vientikiellon, joka EU:ssa pannaan toimeen perustuen ohjusteknologian vientivalvontajärjestelyn MTCR:n sekä ydinalan vientivalvontajärjestelyn NSG:n valvontalistoihin. Pakotteisiin sisältyy ydin- ja ohjusohjelmiin liittyviä yrityksiä, yhteisöjä ja henkilöitä koskeva varainjäädytys, ja kielto kouluttaa Iranin kansalaisia ydin- ja ohjusteknologiaan liittyvillä aloilla. EU on myös tehostanut Irania koskevaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa. Tällä pyritään estämään eurooppalaisten tuotteiden päätyminen Iranin ydinohjelmaan.

Iran ei edelleenkään noudata useita kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia. Yhdysvaltain uuden hallinnon Iranille suuntaamat aloitteet herättävät kuitenkin toiveita siitä, että kiistassa voitaisiin päästä ratkaisuun neuvotteluteitse.

Parempia näkymiä vapaakauppaneuvotteluissa GCC:n kanssa

Persianlahden yhteistyöneuvosto (GCC) on vuonna 1981 perustettu Persianlahden arabimaiden Arabiemiraattien, Bahrainin, Kuwaitin, Omanin, Qatarin ja Saudi-Arabian yhteistyöelin.

Neuvoston toiminta keskittyy pitkälti taloussektorille. GCC:n yhteismarkkina-alue astui voimaan vuoden 2008 alussa, mutta sen käytännön toimeenpano kestänee pitkään. Myöskään vuonna 2003 voimaan astunutta GCC:n tulliunionia ei ole vielä toteutettu kaikilta osin. GCC:n tavoitteena on ollut yhteisvaluutan käyttöönotto vuoteen 2010 mennessä. Rahaliiton toteutumista tässä aikataulussa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä.

Käytännössä tärkein osa EU:n ja GCC:n välistä yhteistyötä ovat olleet pitkään käydyt neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Sitoumus vapaakauppaneuvotteluiden aloittamiseksi sisältyi jo EU:n ja GCC:n vuonna 1989 solmimaan yhteistyösopimukseen. Varsinaiset neuvottelut käynnistyivät komissiolle vuonna 2001 myönnetyn uudistetun neuvottelumandaatin myötä ja GCC -maiden päätettyä samana vuonna tulliunionin perustamisesta.

Neuvottelut ovat olleet molemmille osapuolille pitkä oppimisprosessi. Ennen EU-GCC -neuvottelujen aloittamista vastaavia kahden maaryhmittymän välisiä vapaakauppasopimuksia ei oltu tehty. Ongelmallisiksi ovat osoittautuneet muun muassa . EU:n kolmansien maiden kanssa solmimiin sopimuksiin yleisesti sisällytettävät poliittiset artiklat, jotka käsittelevät esimerkiksi ihmisoikeuksia.

GCC ilmoitti viime vuodenvaihteessa jäädyttävänsä sopimusneuvottelut, mutta kiistakysymyksistä käydään jatkuvia tunnusteluja EU:n ja GCC:n välillä. Onkin olemassa toiveita, että loputkin avoimet kysymykset saadaan vihdoinkin ratkaistua. Omanissa 29.4.2009 pidetyn vuotuisen EU:n ja GCC:n ministerikokouksen loppukommunikeassa ei enää viitattu neuvottelujen jäädyttämiseen, vaan ministerit sitoutuivat niiden jatkamiseen.

Viime vuosina GCC on avannut vapaakauppasopimusneuvottelut myös Kiinan, Intian, Japanin ja Australian kanssa. GCC ja EFTA onnistuivat pääsemään sopuun neuvotteluissaan huhtikuussa 2008. Yhdysvallat on solminut GCC -maiden kanssa kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia.

Yleisarvio

Vuonna 2008 Persianlahden talouskasvun edellytyksistä huolestuttiin ensimmäistä kertaa vakavasti. Sitä ennen alueella elettiin vuosia kiihtyvän talouskasvun tilassa. Talouskriisi on iskenyt muun muassa Arabiemiraattien kakkoskaupunkiin ja tunnettuun liikekeskukseen Dubaihin. Ulkomaisia työntekijöitä poistui Dubaista joukoittain - jopa niin kiireellä, että hylätyt autot täyttivät Dubain lentokentän parkkipaikat. Dubain talouskasvu ei ole enää vuosiin perustunut jo ehtyneisiin öljyvaroihin. Onkin syytä epäillä, että kaikille viime vuosina pilvenpiirtäjiin ja keinosaarille rakennetuille liike- ja lomahuoneistoille ei riitä enää ostajia.

Muut Persianlahden kansantaloudet perustuvat edelleen vahvasti öljytuloihin. Öljyn hinnan laskusta huolimatta niillä on siten varma tulopohja. Tämän vuoksi Persianlahden alue onkin nousemassa globaalin talouskriisin oloissa entistä kiinnostavammaksi kauppakumppaniksi. Kun muualla varat ehtyvät, Persianlahdella riittää myös rahaa sijoitettavaksi ulkomaillekin.

Vuodesta 2008 saattaakin muodostua se historiallinen käännekohta, jolloin Persianlahden monarkiat ottivat kansainvälisesti aiempaa huomattavasti suuremman roolin. Niiden viime vuosien korkeiden öljytulojen pullistamat valtiolliset sijoitusrahastot (ns. Sovereign Wealth Funds) tekivät merkittäviä sijoituksia kriisin heikentämiin länsimaisiin rahoituslaitoksiin ja muihin yrityksiin.

Valtiollisista sijoitusrahastoista Abu Dhabi Investment Authority'a pidetään maailman suurimpana. Sen sijoitusten arvoksi arvioidaan karkeasti noin 800 miljardia dollaria. Tämä tarkoittaa, että jokaista Arabiemiraattien liiton kansalaista kohti sijoituksia olisi miljoonan dollarin arvosta.

Kasvava kansainvälinen taloudellinen valta tuo Persianlahden monarkioille myös poliittista itseluottamusta. Esimerkiksi Saudi-Arabia ja Qatar ovat esiintyneet aiempaa selvästi aktiivisempina ulkopoliittisina toimijoina. Persianlahden alue onkin nousemassa arabimaailman sisällä talouden ja politiikan keskipisteeksi.

Persianlahden painoarvon kasvua korostaa Irakin paluu vähitellen parin vuosikymmenen tauon jälkeen merkittäväksi taloudelliseksi toimijaksi. Kun turvallisuustilanteeseen ja sekä fyysiseen että yhteiskunnalliseen jälleenrakentamiseen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua, Irak on jälleen suomalaisillekin yksi maailman lupaavimmista kauppakumppaneista.

Artikkeli on luettavissa graafisine esityksineen formin.finland.fi -sivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.).