MAA-ANALYYSI: Iran (Iranin Islamilainen Tasavalta)
Iran on yli 80 miljoonan asukkaan potentiaalinen markkina-alue, jonka talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Iranilla on myös kasvavaa alueellista taloudellista potentiaalia. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, taloudelliset Iraniin kohdistuvat sanktiot ja taantunut kehitys- ja modernisaatiovajaa talous. Merkittävin välitön Iraniin kohdistuva sanktiotoimenpide ovat USA:n yksipuolisesti asettamat kansainvälisen dollaripohjaisen maksatusjärjestelmän esteet. Suomi on EU:n jäsenmaana ja YK:n turvallisuusneuvoston päätösten velvoittamana osapuoli kansainvälisissä Iraniin kohdistuvissa sanktioissa maan ihmisoikeustilanteen ja ydinohjelmaan liittyvien varausten johdosta. Taloussanktioiden katveessa on kuitenkin edelleen myös tilaa kansainväliselle kaupalle Iranin kanssa, tilaa, jota useat Suomen kilpailijamaat ovat Suomea tehokkaammin osanneet käyttää. Suomalaistuotteilla – ja palveluksilla on Iranissa hyvä ja korkealuokkaisten tuotteiden maine. Iran on, nuoren ja koulutetun väestönsä ansiosta, myös potentiaali koulutusviennin kohde sekä työperäisen maahanmuuton lähdemaa.
Iran on yli 80 miljoonan asukkaan keskituloinen valtio, jolla on oman kansantaloutensa ohella potentiaalinen kasvava alueellinen taloudellinen merkitys. Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin hyvin Suomen tarjontaa ja vahvoja osaamisalueita; logistiikkaa, digitalisoitumista, koulutuksen laatutason korottamista, telekommunikaation kehittämistä kohti 5G yhteiskuntaa, ympäristönäkökohtien parempaa huomioimista mm energiantuotannossa ja jätteidenkäsittelyssä.
Maalle leimaa antavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, taloudelliset Iraniin kohdistuvat sanktiotoimet ja siten taantunut ja kehitysvajaa talous. Kansainvälisillä sanktioilla, niistä operatiivisesti merkittävimmän ollessa USA:n yksipuolisesti asettama kansainvälinen dollaripohjainen maksuvälinesaarto on ollut merkittävä vaikutus Iranin negatiiviseen talouskehitykseen. Kansainvälisten syiden ohella vaikutuksensa on ollut myös Iranin talouden sisäisten rakenteiden modernisaation puutteilla ja maan ulkomaankaupan rakenteiden vieraantumisella kansainvälisestä kehityksestä. Iran ei mm ole WTO:n jäsen.
Suomi on EU:n jäsenenä ja YK:n turvallisuusneuvoston päätösten toimeenpanoon velvoitettua osapuoli Iraniin kohdistuviin taloussanktioihin, joiden asettamisen keskeisin syy on Iranin ihmisoikeustilanne ja kansainvälinen epävarmuus Iranin ydinenergiaohjelman rauhanmukaisuudesta.
Tätä kirjoitettaessa neuvotelleen EU:n johtamissa keskusteluissa Wienissä Iranin, Venäjän, Kiinan ja johtavien länsimaiden välillä ydinohjelmaan liittyvistä toimista sekä talouspakotteiden purkamisesta. Edes osittainenkaan myönteinen ratkaisu tässä prosessissa voisi avata uudelleen mahdollisuuksia kansainväliselle kaupalle Iranin kanssa ja myös siten sille kehitysharppaukselle, jonka Iranin talous pahasti tarvitsee. Merkittävä kysymys tuolloin tulee olemaan jatkuvuus ja läsnäolo.
Myös nykyisellään Iraniin kohdistuvat taloussanktiot ovat jättäneet toimialojen rajausten ja poikkeusmenettelyjen kautta rajoitetusti tilaa kaupalle Iranin kanssa. Tätä tilaa ovat useat Suomen kilpailijamaat käyttäneet.
Suomalaisilla tuotteilla ja palveluksilla on Iranissa hyvä maine. Useat suomalaiset tuotemerkit ovat laajasti tunnettuja ja suomalaistuotteita pidetään korkealuokkaisina
Teksti: Kari Kahiluoto, Suomen suurlähettiläs. Iran