Ulkomaankauppaministeri Vilén huolissaan WTO-neuvottelujen edistymisestä

Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelukierros on lähestymässä puoliväliä, mutta toistaiseksi neuvottelut eivät ole kaikilta osiltaan edenneet toivotulla tavalla, totesi ulkomaankauppaministeri Jari Vilén keskusteltuaan tiistaina Johannesburgissa Etelä-Afrikan kauppa- ja teollisuusministeri Alec Erwinin kanssa. Vilénin mukaan nykyisessä epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa edistys WTO-neuvotteluissa olisi erityisen tärkeätä maailmankaupan ja yleisen taloudellisen tilanteen myönteisen kehityksen kannalta. Yhteisiin pelisääntöihin pohjautuva kansainvälinen kauppa lisää eri maiden keskinäisriippuvuutta ja edistää siten pitkällä tähtäimellä myös rauhanomaista kehitystä, totesi Vilén.

"Neuvottelukierroksen epäonnistumisen vaikutukset heijastuisivat ensisijaisesti maailmantalouteen, mutta niillä olisi myös laajempia seurauksia. Hallitustenväliset järjestöt, kuten WTO ja YK, ovat ainoita todellisia globaalin hallinnan kehittämisen välineitä. Jos yhteistyö niiden puitteissa törmää kivimuuriin, seurauksena voi olla kansainvälisen järjestelmän ajautuminen viidakon lakeihin, joissa vain vahvimmat pystyvät puolustamaan omia interessejään mm. protektionismilla tai itselleen edullisilla alueellisilla vapaakauppasopimuksilla", arvioi Vilén.

Ministeri Vilén keskusteli WTO:n neuvottelutilanteesta Etelä-Afrikan kauppa- ja teollisuusministeri Alec Erwinin kanssa Johannesburgissa tiistaina. Esille nousi erityisesti vähiten kehittyneiden maiden kannalta tärkeä kansanterveyskysymys, joka liittyy mahdollisuuteen käyttää tehokkaasti hyväksi TRIPS-sopimuksen pakkolisensiointia eli lääkkeen valmistusta ilman patentinhaltijan lupaa esimerkiksi äärimmäisen kiireellisissä oloissa. Käytännössä valtaosalla kehitysmaista ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää pakkolisensointia, koska pakkolisenssin turvin valmistetut tuotteet on tarkoitettu pääasiassa kotimaiseen kulutukseen, eikä kaikilla ole tarvittavaa valmistuskapasiteettia. WTO:ssa onkin Dohan jälkeen yritetty etsiä ratkaisua, jonka avulla kaikki maat voisivat hyödyntää pakkolisensointia ja näin saisivat tarvittaessa nopeasti lääkkeitä. Ratkaisun löytäminen auttaisi omalta osaltaan esimerkiksi välttämättömien aidslääkkeiden saantia Afrikassa, jossa HI-viruksesta on tullut suuren inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös myös yksi pahimpia talouskehityksen esteitä.

Lääkekysymykseen piti löytää ratkaisu jo vuoden 2002 lopulla, mutta tuolloin Yhdysvallat ei voinut hyväksyä esitettyä kompromissiratkaisua. Asian käsittelyä on jatkettu Genevessä ja asiasta keskusteltiin myös Tokiossa viikonloppuna järjestetyssä WTO:n epävirallisessa ministerikokouksessa. Ratkaisemattomana asiasta uhkaa tulla kysymys, joka vaikuttaa kielteisesti WTO-neuvottelujen ilmapiiriin yleensä ja vaikeuttaa osaltaan Cancunissa syyskuussa pidettävän 5. WTO:n ministerikokouksen onnistumista. Ministeri Vilénin on tarkoitus vedota Yhdysvaltain kauppaedustaja Robert Zoellickiin, jotta Yhdysvallat pyrkisi yhteistyössä EU:n kanssa saamaan asian ratkaistuksi WTO:ssa mahdollisimman pian.

Toistaiseksi parasta edistymistä neuvottelukierroksella on saavutettu palvelukaupan vapauttamisen osalta. Kun tarkastellaan palvelukaupan merkityksen jatkuvaa korostumista maailmantaloudessa, on selvää, ettei kehitysmaiden marginalisoitumisen estäminen ole mahdollista ilman niiden osuuden kasvattamista myös palvelukaupassa. Palvelukaupan vapauttaminen luo kehitysmaihin investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua sekä edesauttaa teknologian siirtymistä. Maailmanpankin esittämän arvion mukaan palvelukaupan vapauttaminen kehitysmaissa saattaa johtaa jopa kuuden triljoonan dollarin lisätuloihin kehitysmaissa vuoteen 2015 mennessä.

"Suomi voi olla tyytyväinen siihen, että johdonmukaisesti esittämämme vaatimukset avoimuuden lisäämisestä palvelukaupan neuvotteluissa ovat saaneet ainakin varovaista vastakaikua EU:n komission taholta. EU kauppakomissaari Pascal Lamy ilmoitti hiljattain, että komissio julkistaa palvelukauppa koskevat neuvottelutavoitteensa jätettyään esityksensä WTO:lle maaliskuun loppuun mennessä", totesi Vilén.

Palvelujen kaupan markkinoillepääsyn helpottaminen edesauttaa kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittää näiden tulevaisuuden kehityksen kannalta elintärkeää infrastruktuuriverkosta, erityisesti televiestintä-, kuljetus-, rakennus, energia- ja rahoituspalvelujen osalta.

"WTO-sopimuksista GATS:ia voidaan pitää ehkäpä kaikkein kehitysmaamyönteisimpänä, koska markkinoille pääsyä koskevat sidonnat voidaan räätälöidä maakohtaisesti eri kehitystasoihin ja muihin tarpeisiin perustuen. Sekä kehitysmaat että teollistuneet maat päättävät itse, millä palvelusektoreilla ja näiden alasektoreilla ne ovat valmiita tekemään markkinoillepääsyä koskevia sidontoja. Esimerkiksi komissio on jo ilmoittanut, ettei se tule esittämään sidontoja koulutus- ja terveyspalveluissa", muistutti Vilén.

Lisätietoja: erityisavustaja Ukko Metsola, gsm: 040 751 5173