Maailman markkinat: Vietnam

Haasteellisista ajoista huolimatta Vietnamin talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2009. Taantuma huolettaa kuitenkin vientivetoisessa Vietnamissa, ja on johtanut pyrkimyksiin löytää uusia kohdemarkkinoita ja kumppaneita. Kiinnostus Vietnamia kohtaan on myös ollut kasvussa, ja potentiaalisina sektoreina ovat tulleet esille ICT-ala sekä puhtaan ja ympäristön kannalta kestävän teknologian CleanTechin mahdollisuudet.

Artikkeli on ilmestynyt Maailman markkinat 2009 -julkaisussa.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Haasteellisista ajoista huolimatta Vietnamin talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2009

Vietnam elää nyt ainutlaatuisen mielenkiintoista aikaa. Koko 2000-luvun jatkunut vahva talouskasvu on asettanut suuria odotuksia Vietnamin nousemiselle entistä tärkeämmäksi taloudelliseksi toimijaksi Aasiassa Yleismaailmallisen talouden taantuman seurausvaikutukset luovat paineita ylimenokaudelle. Vuoden 2008 talouden kasvulukemiksi kirjattiin 6,23 prosenttia, mikä on hyvä saavutus, mutta kuvastaa talouden hidastumaa edellisten vuosien hulppean nousun aikoihin. Vuosi sitten Vietnamin talouden suurin koetinkivi oli käsistä luisuva inflaatio, joka pahimmillaan kipusi elokuussa 2008 noin 28 prosenttiin. Talouden ylikuumeneminen johtui pitkälti kotimaisista tekijöistä. Maan johto osoitti raha- ja finanssipoliittisella maltillaan tilannetajunsa, ja inflaatiovauhti onkin hidastunut tasaisesti, ollen 16,3 prosenttia helmikuussa 2009. Hallitus pyrkii edelleen tiukalla talouspolitiikallaan laskemaan inflaation yksinumeroiseksi tämän vuoden kuluessa. Hidastunut vienti ja vähentynyt tuonti laskevat hintapaineita. Kuluttajaindeksiä keinotekoisesti kasvattanut kiinteistökupla on myös puhjennut ja vuokrapyynnöt ovat laskeneet useita kymmeniä prosentteja.

Maailmantalouden yleisnäkymät pakottavat Vietnamin vaihtamaan vaihdetta inflaationtorjunnasta taloudellisen kasvun tukemiseen. Alkuvuodesta hyväksytyllä talouden tukipaketilla on tarkoitus kehittää infrastruktuuria sekä tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2009 laskelmoitu kasvutavoite 6,5 prosenttia on kova haaste ja on mahdollista, että tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Kasvuennusteet vaihtelevat välillä 0,3-5 prosenttia. Oleellisempaa on kuitenkin se, että Vietnam on yksi harvoista alueen maista, jonka talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2009. On mahdollista, että aallonpohja on jo saavutettu.

Siinä missä vuonna 2008 raha- ja finanssipolitiikassa kiristettiin, vuonna 2009 pyritään löysentämään ja sitä kautta virkistämään talouden rattaita. Maan talouskasvussa vientivetoisilla aloilla on keskeinen merkitys ja viennin suuruus vastaa noin 80 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Vietnamin valuutan dongin odotetaan heikkenevän, mutta sillä tuskin on mainittavia vaikutuksia viennin elpymiseen, kun huomioidaan Vietnamin päävientialueiden - Yhdysvaltojen ja Euroopan, talouden tunnelmat.

Vietnamin vahvuuksia talouden haasteiden edessä ovat peruselintarvikkeisiin ja muihin perustuotteisiin pohjautuva vientisektori, jonka tuotteilla on kysyntää taantumankin aikana. Kuluttajien ostotottumuksien vaihtuminen edullisempiin vaihtoehtoihin voi periaatteessa parantaa vietnamilaisten tuotteiden menekkiä maailmalla. Vienti on vuoden 2009 alkupuolella vastoin aikaisempia odotuksia säilyttänyt melko hyvin asemansa. Kun samaan aikaa tuonti on selvästi vähentynyt, on ylijäämäinen kauppatase vaikuttanut myönteisesti myös maksutasapainon elpymiseen. Lisäksi Vietnamin talous ei ole niin vahvasti integroitunut globaaliin talouteen, kuin monen muun alueen maan, mikä todennäköisesti toimii jonkinlaisena iskunvaimentimena. Vietnam pyrkii lisäksi aktiivisesti etsimään uusia vientimarkkinoita ja -kanavia.

Vietnamin taloudessa on eletty tapahtumantäyteisiä aikoja myös suorien ulkomaisten investointien suhteen: ne kipusivat ennätykselliselle 64 miljardin dollarin maksulupaustasolle vuoden 2008 päätteeksi. Toteutuneet maksatukset jäävät tästä jälkeen, mutta nousu kuitenkin ollut räjähdysmäistä (vuonna 2007 investointien määrä oli 20 miljardia, vuonna 2006 puolestaan noin 12 miljardia.) Raha virtaa Vietnamiin pääasiassa lähialueilta: Taiwanista, Malesiasta, Japanista, Etelä-Koreasta ja Singaporesta, ja se ohjautuu rakentamiseen, kuten hotelli- ja kiinteistöalalle. Investointien kasvuvauhti tulee mitä todennäköisimmin hidastumaan vuonna 2009, mutta investoijille keskeiset peruselementit, kuten väestörakenne, kustannustaso ja vakaus puoltavat sitä, että Vietnam säilyy investoijien kiikarissa lähivuosinakin.

Vietnamin jatkuvasti muuttuvia kaupunkikeskuksia katsoessa on helppo unohtaa, että Vietnam on edelleen alhaisen tulotason maa, jonka bruttokansantuote on noin 1000 dollaria henkeä kohti. Maatalouden asema taloudessa on vielä keskeinen, mutta teollisuus ja palvelualojen rooli kehittyy ja monipuolistuu vuosi vuodelta. Vietnamin talouden mahdollisuudet keski- ja pitkällä aikavälillä vaikuttavat edelleen lupaavilta.

Suomalaisten yritysten kiinnostus kasvussa

Vietnamin talouden nopea kasvu ja avautuminen sekä rakenteelliset uudistukset luovat jatkuvasti paranevia edellytyksiä kaupallis-taloudellisten suhteiden vahvistamiselle Suomen ja Vietnamin välillä. Maiden välinen kauppavaihto onkin ollut kasvussa 2002–2008 välisenä aikana. Vuonna 2008 kauppavaihto ylsi 170 miljoonaan euroon, kun tuonnin määrä nousi 97,3 miljoonaan euroon ja viennin arvoksi kirjattiin 69,5 miljoonaa euroa. Tuonti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna neljänneksellä, viennin arvossa oli kasvua 13 prosenttia. Kauppa on Suomelle alijäämäistä. Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat koneet ja laitteet sekä erilaiset metsäklusterin tuotteet. Vietnamista tuodaan Suomeen ensisijaisesti jalkineita, huonekaluja, tekstiili- ja vaatetustarvikkeita, sekä toimistokoneita ja atk-laitteita.

Kaupanvaihdon kuvaaja

Kiinnostus Vietnamia kohtaan on ollut kasvussa, ja potentiaalisina sektoreina ovat tulleet esille muun muassa ICT-alan kehittyvät mahdollisuudet sekä puhtaan tai ympäristön kannalta kestävän teknologian. CleanTechin mahdollisuudet. Keskeistä Vietnamin potentiaalia arvioitaessa onkin tarkastella asioita keski- ja pitkän aikavälin perspektiivillä. Finpro avasi toimiston maan kaupalliseen keskukseen Ho Chi Minh Cityyn vuoden 2009 alussa, ja ennestään toinen toimisto sijaitsee jo Hanoissa. Vietnamin markkinoilla toimii noin 70 suomalaista tai suomalaisia tuotteita edustavaa yritystä. Suomalaiset yritykset ovat edustautuneet Vietnamissa lähinnä paikallisten agenttien kautta. Kasvava suomalaisten konsulttialan yritysten toiminta Vietnamissa kuvastaa suomalaisen yrityskentän kiinnostusta Vietnamin markkinoita kohtaan. Viimeisen vuoden aikana toimiston Vietnamiin perustivat mm. Metso Minerals ja Foster Wheeler (FW Energia Oy).

Suomen markkinat ovat alkaneet kiinnostaa myös vietnamilaisia toimijoita kaupallisten yhteyksien luomiseksi. Osana Finnpartnership-ohjelmaa ryhmä vietnamilaisia ICT-alan liikemiehiä teki tutustumis- ja kontaktimatkan Suomeen lokakuussa 2008. Suomen tuontimarkkinoiden mahdollisuuksista tiedottava tilaisuus puolestaan veti yleisöä käytännössä kaikilta Vietnamin vientisektoreilta.

Investointien määrä Vietnamiin on edelleen vähäistä. Suomesta on toistaiseksi tehty Vietnamiin vain yksi merkittävä suora investointi, joka on Huhtamäki-yhtiön pakkaustehdas Ho Chi Minhin kaupungissa Etelä-Vietnamissa.
 

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Perinteitä vaalien kohti modernisoituvaa yhteiskuntaa

Vietnamin yhteiskunnallinen tilanne on vakaa. Maa on yksipuoluevaltio, jossa valtaa käyttää Vietnamin kommunistinen puolue. Lähitulevaisuudessa ei ole havaittavissa mitään sellaisia tekijöitä, jotka enteilisivät poliittisen järjestelmän muutoksia. Politiikan yleislinjana ovat pragmaattisuus ja maan taloudellinen kehitys, ja aivan viime aikoihin saakka kaikki onkin mennyt aivan suunnitelmien mukaisesti.

Vietnamin talouskasvu on jatkunut vauhdilla ja kansalaisten elintason kohoaminen etenkin kaupungeissa on ollut konkreettisesti nähtävissä modernisoituvaa katukuvaa ja ihmisvilinää seuraamalla. Vietnamin väestöstä puolet on alle 30-vuotiaita, pitkän noususuhdanteen aikana aikuistuneita. Monelle heistä nyt koettava taloudellinen hidastuma on ensimmäinen kokemus lajissaan. Maan poliittisen johdon kannalta keskeistä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on se, että pystyy vastaamaan aikaisempaa haasteellisemman toimintaympäristön odotuksiin ja tarpeisiin, ja että pidemmällä aikavälillä taantuma ei luo maahan räikeitä elintasokuiluja menestyjien ja selviytyjien ja väliinputoajien ja häviäjien välille.

Maan sisäpoliittiset kuviot eivät juuri ulkopuolisille avaudu. Todellista valtaa maassa käyttävät puolueen 15-henkinen politbyroo ja puolueen keskuskomitea. Maan parlamentin rooli ja asema on kuitenkin vähitellen kehittymässä. Maan troikka-johto, eli puolueen pääsihteeri, presidentti ja pääministeri korostavat johdonmukaisesti kolmea teesiä: vakautta, talouskasvua ja talouden avaamista ulkomaailmaan sekä hyvän hallinnon kehittämistä ja korruption kitkemistä. Nämä tavoitteet luovat perustan toiminnalle ja kehityssuunnitelmille. Vallitsevan olotilan säilyttämiselle on vahvat perusteet ja Vietnamin yhteiskunnallinen yllätyksettömyys ja vakaus ovat luoneet myös perustan maan talouskasvulle. Kansallisen yhtenäisyyden korostaminen on ollut Vietnamissa aina tärkeää, ja samaa yhteisöllisyyden arvoihin nojaavaa argumenttia käytetään mieluusti toimintaohjeena myös nykyhetken haasteiden selvittämiseksi. Vietnamin yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus ovat olleet ulkomaisten investoijien mieleen ja Vietnam mielellään näyttäytyykin ulospäin yhtenä alueen vakaimmista maista.

Muuttuvan maailman ristipaineita

Ihmisoikeustilanteessa yleissuuntaus on ollut positiivinen, joskin kehitys on järjestelmästä johtuen yleisesti ottaen hidasta ja varovaisesti etenevää ja jatkokehitystarpeita luonnollisesti löytyy edelleen. Yksipuoluejärjestelmä on haaste monipuolisten kansalais- ja poliittisten vapauksien kehittämiselle. Oppositiotoiminta katsotaan helposti kansallisen yhtenäisyyden horjuttamiseksi. Median ja sananvapaus hakee tällä hetkellä linjaansa modernisaation ja tradition välistä. Media on Vietnamissa valtion kontrollissa, eikä aika näytä vielä olevan kypsä siihen, että sille sallittaisiin modernille yhteiskunnalle tyypillinen yhteiskunnallisen vahtikoiran rooli. Samalla kuitenkin nykyteknologian käyttö kasvattaa jatkuvasti suosiotaan Vietnamissa: internetin käyttö on laajaa, ja sitä käytetään paljon tiedon tuottamiseen, levittämiseen ja verkostoitumiseen.

Yhteiskunnallisista haasteista eräs merkittävimmistä on korruption laaja levinneisyys. Maan johto korostaa korruption vastaisen taistelun tärkeyttä ja tiedostaa sen, että korruptiosta aiheutuu hidasteita talouselämän ja liiketoiminnan kehittymiselle. Kuluneen vuoden aikana on käynyt selväksi, että lisäponnisteluita tämän taistelun voittamiseksi tarvitaan vielä lisää. Myös yhteiskunnan tulosodotukset ovat voimistuneet tässä asiassa. Vietnam seuraa myös tarkkaan sitä, millainen imago sillä on ulkomaailmassa ja millainen kuva muille Vietnamista muodostuu.

Vietnamin väestörakenne on lupaava: suurin osa kansasta kuuluu nuoreen, koulutus- ja työikäiseen väestöön. Koulutusta pidetään tärkeänä ja oman elintason nostaminen on yksilötasolla tärkeimpiä tavoitteita. Maan poliittinen johto on vahvasti sitoutunut taloudellisen kehityksen turvaamiseen ja suuntaamiseen kohti markkinataloutta ja globaalia maailmaa. Vietnamin kiinnostus suhteiden kehittämiseen ulkomaailman kanssa tulee todennäköisesti vain kasvamaan lähitulevaisuudessa. Historiallisista syistä maa on korostanut rauhanomaisten suhteiden kehittämistä kaikkien maiden kanssa, ja perinteisesti lähialueen maat muodostavat luonnollisen aasialaiseen arvomaailmaan pohjautuvan viiteryhmän. Talouden kehittyminen kuitenkin luo edellytyksiä kehittää myös ulkosuhteita aikaisempaa selkeämmin hyötyjen ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Sääntely-ympäristön kehitys

Perustoimintaympäristö pohjaa asetettuihin kehitystavoitteisiin, WTO-sitoumuksille ja ASEAN-jäsenyydelle

Vietnamin tavoitteena on siirtyminen alhaisen tulotason maasta keskituloisten maiden sarjaan 2010-luvun alussa, ja olla teollisuusvaltio vuoteen 2020 mennessä. Talouspolitiikka on pitkälti valjastettu näitä yleistavoitteita tukevien toimien ja hankkeiden toteuttamiseen. Vietnamin talous- ja kauppapolitiikka on ollut johdonmukaista. Sen keskeisiä elementtejä ovat olleet markkinatalouden edellyttämien ja WTO-kelpoisten instituutioiden kehittäminen, yksityistäminen, pankki- ja rahoitussektorin uudistaminen, ulkomaisten investointien houkutteleminen ja talouden avaaminen ulkomaiselle kilpailulle. Vuoden 2007 alusta toteutunut WTO-jäsenyys ja siihen liittyvät sitoumukset ovat olleet omiaan vauhdittamaan maan integroitumista maailmantalouteen ja antaneet vauhtia lainsäädännön ja talousreformien etenemiseen. Uudistukset ovat kuitenkin jatkuva projekti, jonka parissa tullaan tekemään töitä vielä paljon tulevina vuosina, eikä aina välttämättä niin nopeasti, kuin ulkomaalaiset toimijat toivoisivat.

Vietnam on ollut Kaakkois-Aasian maiden järjestön ASEAN:in jäsen vuodesta 1995 ja se on liittynyt myös ASEAN:in vapaa-kauppa-alueeseen AFTA:an. ASEAN on Vietnamille tärkein viitekehys, mutta kaupallis-taloudellisessa mielessä se suuntaa katseensa ASEAN:ia kauemmas. Vietnam kuuluu myös APEC:iin. ASEAN:in tavoitteena on yhteismarkkinoiden luominen 10 jäsenmaansa alueelle vuoteen 2015 mennessä. ASEAN:in jäsenmaat ovat keskenään hyvin erilaisia maita. Näistä maissa Vietnamilla on paljon kokeilematonta potentiaalia kaupan- ja talouden alueella, ja se haluaa aktiivisesti kehittää ulkomaankauppasuhteitaan omien intressiensä pohjalta.

Euroopan Unionin ja ASEAN-maiden välillä on käyty vapaakauppaneuvotteluita, jossa ASEAN-maat ovat valinneet Vietnamin omaksi koordinaattorikseen. EU-alue on jo nyt Vietnamin tärkeimpiä vientimarkkina-alueita, ja vapaakauppajärjestelyt Vietnamin kanssa loisivat entisestään parempia mahdollisuuksia kaupan kehittämiseen. Tällä hetkellä Vietnamin merkittävimmistä kauppakumppaneista muiden paitsi EU:n kanssa vapaakauppa- tai muita kauppasopimusjärjestelyitä on jo luotu.

Vapaakauppajärjestelyt ovat olleet aktiivisesti Vietnamin ja ASEAN:in asialistalla myös kuluneena vuotena. Vapaakauppasopimus, ns. talouskumppanuussopimus Japanin kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2008. Sopimus on kattava, sisältäen tavarakaupan, palvelut, investoinnit, liiketoimintaympäristön kehittämisen, työvoiman ja teknisen yhteistyön. Kumppanuussopimuksen myötä tullit poistuvat noin 90 prosentista tavara- ja palvelujen kaupasta. Sopimus mahdollistaa monien vietnamilaisten maa- ja meritaloustuotteiden tullivapaan pääsyn Japanin markkinoille, Japani puolestaan voi viedä tullitta elektroniikkaa, autojen varaosia ja terästä Vietnamiin. Sopimuksen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2009 aikana, kunhan molemmat maat ovat läpivieneet tarvittavat ratifiointiprosessit. Täysimittaiseen toimeenpanoon voi kuitenkin mennä vuosia. ASEAN:in vapaakauppasopimus Australian ja Uuden-Seelannin kanssa on jo tehty ja Intian kanssa sopimus on myös valmisteilla.. Vietnamin odotukset tämän toisen mahdollisuuksien markkina-alueen suhteen ovat myös korkealla.

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2001 solmitulla kahdenvälisellä kauppasopimuksella on ollut merkittävät vaikutukset Vietnamin ulkomaankaupan kasvuun. USA nousi vuonna 2005 Vietnamin suurimmaksi vientimarkkinaksi, ja pitää hallussaan tätä sijaa edelleen. Kiina on kokonaiskauppavaihdossa suurin kumppani, ja Kiinan merkitys Vietnamin talouskehitykselle on ollut kasvussa. Kiinan puolelta on siirtynyt Vietnamiin myös tuotantoa halvempien tuotantokustannusten johdattelemana, ja Kiina on myös keskisuuri investoija Vietnamissa.

Taantuma luo paineita vientisektorin tukemiseksi mutta vuosi 2009 tuo myös uusia mahdollisuuksia

Talouden avaaminen ulkomaailmalle ja siihen liittyvien kaupan esteiden asteittainen poistaminen on ollut talouspolitiikan kulmakiviä - lihavat kasvun vuodet ovat olleet hyvä perusalusta tälle työlle. Työ tullien, kiintiöiden ja tukiaisten vähentämiseksi on kuitenkin edelleen kesken, samalla kun yleismaailmallinen taantuma on tuonut mukanaan huolen talouden kilpailukyvystä ja erityisesti viennistä suoraan riippuvaisten alojen kohtalosta. Ulkomaiset sijoittajat ovat olleet huolissaan mahdollisista tuista vientialojen paikallisille toimijoille ja WTO-sitoumusten aikataulussa pysymistä on korostettu olennaisena elementtinä Vietnamin houkuttelevuuden ylläpitämiseksi. Vientialojen kilpailukyky vaikeina aikoina on ollut yksi maan johdon päähuomion kohteista, mutta toisaalta samalla on korostettu mahdollisuuksia etsiä uusia vientimarkkinoita ja -kumppaneita.

WTO-jäsenyys oli ja on Vietnamille tärkeä asia, ja on muistettava, että maailmankauppajärjestön jäsenyyden myötä suomalaisilla ja eurooppalaisilla yrityksillä on jatkuvasti parantuvat mahdollisuudet päästä Vietnamin kasvaville markkinoille. Vuoden 2009 alusta vähittäiskauppa- ja jakelusektori avautuu kokonaan ulkomaisessa omistuksessa oleville toimijoille, eli ulkomaiset ketjut ja brändit saavat entistä paremmat toimintaedellytykset maassa. Tiettyjä tuoteryhmiä on kuitenkin edelleen säilytetty jakeluoikeuden ulkopuolella (lääkkeet, lehdet, kirjat, DVD:t ja tietyt raaka-aineet ja maatalouden tuotteet). Vähittäismyyntioikeus on kuitenkin alisteinen tarveperustaiselle arvioinnille, ns. ENT-testille, mikä luo mahdollisuuksia väärinkäytöksille eikä ole WTO-säännösten mukainen. Vietnamin nuori, kovaa vauhtia kaupungistuva ja kuluttaviin ikäluokkiin painottuva väestörakenne tekee kuitenkin tästä toimialasta ehdottomasti yhden vuoden 2009 seuratuimmista ja kiinnostavimmista sektoreista. Toisaalta vaatetus- ja jalkinesektorilla Vietnamin oma teollisuus on hyvin hintakilpailukykyistä. Toinen sektori, jolla ulkomaalaisten toimijoiden toimintaedellytykset kohentuvat merkittävästi vuonna 2009 on pankkisektori, jossa pankkien on mahdollista perustaa 100 prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa toimivia tytäryhtiöitä. Kun Vietnamin 86 miljoonaisesta väestöstä tällä hetkellä alle 10 prosentilla on pankkitili ja elintaso ja ostovoima ovat nousussa, ovat Vietnamin markkinat tällä hetkellä pankeille yhdet Aasian houkuttelevimmista.

EU:lla on jalkineiden polkumyyntiä koskeva tarkastelu käynnissä Vietnamin jalkineteollisuuden osalta. Vuonna 2006 langetetun kahden vuoden määräaikaistullin voimassaolo päättyi vuoden 2008 lokakuussa, minkä seurauksena toimeenpannaan tarkastus. Jalkinesektori on Vietnamin päävientialoja. Maitotuotteisiin kohdistunut Kiinan melamiini-skandaali on saanut myös Vietnamin kiristämään linjaa maitotaloustuotteiden terveyssuojelumääräyksissä, mikä on aiheuttanut ongelmia ja lisätutkimusvaatimuksia isoille eurooppalaisille maitoalan yrityksille.

Kilpailukyvyn infrastruktuuri tulevien vuosien haaste

Infrastruktuurin kehittäminen on Vietnamin keskeisimpiä tarpeita lähivuosina taloudellisen kasvun ja kehittämisen ylläpitämiseksi sekä investointien houkuttelemiseksi. Toisaalta infrastruktuurin kehittäminen sinänsä tarjoaa ulkomaisille alan toimijoille mielenkiintoisia toiminta- ja hankemahdollisuuksia. Voimakas tieliikenne-, energia ja logistiikkakeskusten kehittäminen käynnistyi jo vahvan kasvun vuosina, mutta talouden hidastumisen myötä infrastruktuurihankkeita pyritään nyt edistämään osana valtion tukitoimintoja. Yksityisen sektorin mukaantuloa toivotaan kovasti, mutta lainsäädännöllä luodut rajoitteet laskevat ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta osallistua mielenkiintoisimpiin hankkeisiin satama- ja tieliikenteessä.

Viennin ja tuonnin perustoimintoihin liittyvässä tavaraliikenteessä on pari merkittävää pullonkaulaa. Vietnamin satamat eivät ole kansainvälisellä tasolla, ja niiden toimintatehokkuus on melko matala. Uusia satamia rakennetaan, muun muassa Cai Mepin satamaa Ho Chi Minh Cityn eteläpuolelle, mikä helpottaa tavaraliikennettä etelässä. Varsinaisen satamanrakennuksen ohella yhtä tärkeää on, että riittävä tuki-infrastruktuuri luodaan rakentamalla kunnolliset maantiet ja rautatiet syöttöliikenteelle, ja että toiminnan tehokkuutta kehitetään järjestelmällisesti. Tullilaitoksen heikko toiminta on toinen merkittävä hidaste sekä tuonnille että viennille. Tullilaitosta pidetään kansainvälisten arvioiden mukaan tehottomana, hitaana ja alttiina korruptiolle.

Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saanti on Vietnamin keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita. Lukutaitoprosentti on kiitettävän korkealla Vietnamissa, mutta ammattikoulutuksessa ja yliopistotasoisessa koulutuksessa puutteet ovat jo merkittäviä. Yleensä yritykset päätyvät kouluttamaan omaa
työvoimaansa. Myös kielitaitoisten työntekijöiden löytäminen on vaikeaa. Kilpailu osaavista työntekijöistä on ankaraa, ja yritykset joutuvat panostamaan osaavan väen kiinnipitämiseen. Vuoden 2008 aikana 28 prosenttiin kohonnut inflaatio ja peruselintarvikkeiden kallistuminen loivat myös paineita palkkatason selvään nostamiseen Vietnamissa. Joillakin aloilla palkkoja päädyttiin nostamaan 30–40 prosenttia. Lakot yleistyivät vuoden 2008 aikana ulkomaisissa yrityksissä Vietnamissa. Vuosittain on noin 150 lakkoa, joista suurin osa on laittomia. Lakkoilu aiheuttaa epäselviä tilanteita molempien osapuolien kannalta, sillä lakkotoimintaa koskeva lainsäädäntö on osittain vielä jäsentymätöntä.

Vietnamin energiantuotanto kapasiteetti vaatii nopeaa ja tehokasta vahvistamista, jotta energiantarve ja taloudellisen kasvun mukanaan tuomat paineet pystytään kohtaamaan. Energiantarve kasvaa 15 prosentilla vuodessa, eli liki yli kaksi kertaa talouskasvun verran. Käytännössä tarkoittaa noin 3,7 miljardin dollarin vuositason investointeja vuosien 2006–2025 välisenä aikana. Riittävä energiantuotanto on myös keskeinen edellytys Vietnamia harkitseville ulkomaisille sijoittajille. Vietnamin oma energiasektori ei näihin tarpeisiin pysty yksinään vastaamaan, vaan avuksi tarvitaan ulkomaisia investointeja. Vietnam on tehnyt poliittisen päätöksen ydinvoimaenergian käyttöönottamiseksi ja tarkoituksena on, että ensimmäiset atomivoimalat olisivat tuottamassa sähköä alati kasvaville energiatarpeille vuodesta 2020.

Tietotalous, puhdasteknologia ja matkailu ovat tulevaisuuden aloja

Vietnam tavoittelee palvelusektorin nopeaa kasvua. Maatalouden osuus taloudesta on jo laskussa, ja teollisuudessa painopiste on työvoimavaltaisilla matalankustannustason aloilla. Palvelualoilla matkailu on keskeinen kasvun moottori. Ulkomaisista investoinneista noin 15 prosenttia ohjautui rakentamiseen ja hotellialalle vuonna 2008. Vietnam on monien kansainvälisten hotelliketjujen, kiinteistörakentajien ja matkailualan yrittäjien kiikarissa. Ulkomaisten kiinteistö- ja rakennusalan yrittäjien toimintaedellytyksiä Vietnamissa on edistänyt ulkomaalaisten kiinteistön hallintaoikeuteen tehdyt lievennykset. Itse rakentamiseen liittyvät lupaprosessit ovat edelleen pitkällisiä ja tiedonsaanti epäselvää. Kiinteistö- ja rakentamisalalla suurimmat toimijat tulevat lähialueen maista.

Suomalaisten matkailijoiden määrä Vietnamiin on ollut vielä melko vaatimatonta, mutta osoittaa selviä kasvun merkkejä. Vuoden 2008–2009 kaudelta varovaiset arviot liikkuvat noin 3000 matkailijassa.

Vietnamilla on suuria suunnitelmia IT-alan kehittämiseksi maassa. Internetin ja kännyköiden käyttö kasvaa nopeasti. Ylläpitääkseen vahvaa talouskasvua ja toteuttaakseen yleisemmät kehitystavoitteensa keskitulotasoiseksi taloudeksi maan johto tiedostaa että tuotannontekijöiden korkeampaan kehittämiseen ja monipuolistamiseen täytyy panostaa aktiivisesti. Nykyisen tieteen- ja teknologian kehitysstrategia viittaa siihen, että tieteestä ja teknologiasta on tulossa yksi tulevien vuosien kasvun moottoreista. Suomi käynnistää vuonna 2009 uuden innovaatiokumppanuushankkeen Vietnamin kanssa. IPP-hanke tukee Vietnamin kehitystä tällä sektorilla, ja luo myöhemmässä vaiheessa edellytyksiä myös yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Puhtaan teknologian omaksuminen on myös maan tavoitelistalla, mutta käyttöönotosta puuttuvat selkeät ohjeet ja kannustimet.

Ulkomaalaisten sijoittajien toimintaa näillä lupaavilla sektoreilla hankaloittaa kuitenkin Vietnamin hidas eteneminen markkinoillepääsymyönnytyksissä, joihin se on sitoutunut WTO-jäsenyyden myötä. Tekijänoikeuden ja henkisenomaisuuden suoja on Vietnamissa heikko ja tuoteväärennökset ovat yleisiä. Ongelma ei ole lainsäädännön puuttuminen, vaan sen heikko toimeenpano. Televiestintäalalla ulkomaalaisten toimijoiden markkinoillepääsyuudistukset ovat edistyneet hitaasti lupauksista huolimatta. Alan ulkomaiset toimijat ovat toivoneet, että Vietnamin johto julkistaisi selkeän tiekartan televiestintäalan kehittämiseksi, josta kävisi myös ilmi, mikä tulee olemaan ulkomaalaisten yritysten ja investoijien rooli ja mahdollisuudet alan kehittämisessä.

Investointeja Vietnamiin kannustetaan ja houkutellaan aktiivisesti, ja ne ovat tavoitelistan kärjessä myös nyt, kun taloudellinen taantuma hidastaa kasvunrattaita. Vietnamin houkuttelevuuden lisäämiseksi tarkoituksena on panostaa hallintouudistuksen valmistumiseen, byrokraattisten prosessien yksinkertaistamiseen ja tietoteknologiainfrastruktuurin kehittämiseen, joissa kaikissa riittää työsarkaa. Tulkinnanvaraisen lainsäädännön ja monimutkaisen byrokratian ohella maan suurimpia yleisiä liiketoimintaympäristön haasteita on kuitenkin edelleen korruptio. Maassa on korruption vastainen laki, mutta tarvitaan vielä asennemuutosta. Maahan rakennetaan myös aktiivisesti teollisuuspuistoja, joissa yrityksille tarjotaan asianmukaiset infrastruktuuri- ja oheispalvelut. Teollisuuspuistojen ja niiden tarjoamien palveluiden taso vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Investointien houkuttelemiseksi Vietnamin suunnittelu- ja investointiministeriö on pohdiskellut myös joidenkin toistaiseksi rajoitettujen sektorien nopeampaa avaamista ulkomaalaisille toimijoille, lähinnä sellaisilla aloilla, joissa Vietnamilla on kriittisiä tarpeita, joita se ei itse pysty tyydyttämään.

Vietnamin verotustaso on kireämpää kuin lähialueella ja sen pahimmilla kilpailijamailla yleisesti. Korkea yritysverotus ja henkilökohtainen tulovero (progressiivinen asteikko 5-35 prosenttia) ovat jo aiheuttaneet hälyä ulkomaisessa yrityskentässä. Henkilökohtaisen tuloveron maksaminen oli määrä aloittaa vuoden 2009 alusta, mutta soveltamista on nyt toistaiseksi lykätty epävarmojen aikojen johdosta. Verotusasteikkoa kiristämällä on pyritty kompensoimaan tuonti- ja vientitulleista saatavien tulojen laskua, jotka vähenevät asteittain Vietnamin WTO-sitoutumusten myötä. Tuonti- ja vientitullit olivat aiemmin Vietnamin prosentuaalisesti tärkein verotulojen lähde.
 

Yleisarvio

Vietnamin yhteiskunnallinen kehitys näyttää jatkuvan vakaana tulevina vuosina. Maan talouspolitiikka on ollut ennustettavaa ja johdonmukaista. Viime aikojen talouspolitiikan haasteisiin on kyetty vastaamaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Nykyinen taloudellinen taantuma tulee todennäköisesti lähinnä vain hidastamaan Vietnamin talouskasvua. Pitkän aikavälin näkymät pysyvät lupaavina ja markkinoiden tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisina. Ulkomaiset investoijat tulevatkin Vietnamiin lähivuosina pidemmän aikavälin hyötyjen saamisen näkökulmasta.

Vietnamin nopea muutostahti tarkoittaa samalla sitä että sääntely-ympäristössä tapahtuu jatkuvia muutoksia ja ulkomaisilta toimijoilta vaaditaan jatkossakin kärsivällisyyttä erilaisten vielä keskeneräisten uudistusten ja muutosten vuoksi. Korruptio on yksi merkittävimmistä toimintaympäristön ongelmista, ja sen poistaminen on maan keskeisimpiä haasteita.

Artikkeli on luettavissa graafisine esityksineen Maailman markkinat 2009 -julkaisusta.

Kirjoittaja Elina Poikonen toimii talous- ja kauppapoliittisista asioista vastaavana virkamiehenä Suomen Vietnamin suurlähetystössä