Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Palestiinan väliset suhteet ovat erittäin hyvät. Suomi tukee Lähi-idän rauhanprosessia ja Palestiinan valtiorakennusta sekä poliittisesti että kehitysyhteistyön avulla. Suomen tuki on kohdentunut erityisesti koulutukseen sekä hauraiden alueiden kehittämiseen.
Suomen Ramallahin-edustusto avattiin vuonna 1999. Palestiina on ollut edustettuna Suomessa  1980-luvulta lähtien. Suomi on tukenut Palestiinan valtioperspektiiviä mm. äänestämällä vuonna 2012 YK:n päätöslauselman puolesta, jolla Palestiinalle annettiin YK:ssa tarkkailijavaltion asema. Palestiinan Helsingin-edustuston statusta korotettiin lokakuun 2014 alusta yhteispohjoismaisesti sovitun suunnitelman mukaisesti. Edustustolle myönnettiin täydet Wienin yleissopimuksen mukaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet. Suomen Ramallahin-edustuston asemaa muutettiin niin, että edustuston päällikön tehtävä kohotettiin suurlähettilästasolle.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Palestiinan taloudellinen tilanne on erittäin haastava. Kehitystä, myös kauppamahdollisuuksia, rajoittaa ennen kaikkea alueen vuonna 1967 alkanut miehitys. Tullitilastojen mukaan Suomen vienti Palestiinaan oli vuonna 2018 noin 650 000 euroa ja tuonti noin 50 000 euroa. Eniten Suomesta viedään kemiallisia aineita ja valmistavaroita. Palestiinasta tuodaan erityisesti elintarvikkeita.
Osa kaupasta ei näy Palestiinaa koskevissa tilastoissa vaan kirjautuu Israelin kauppalukuihin. Suomalaisten näkökulmasta Palestiinan markkinoilla kiinnostavia ovat esimerkiksi palestiinalaisten korkea IT-osaaminen sekä koulutusvientimahdollisuudet. 

Kulttuurisuhteet

Antropologi Hilma Granqvistin Palestiinassa 1920-luvulla tekemä tutkimustyö oli uraauurtavaa. Granqvist keräsi historiallisesti hyvin arvokkaan tutkimusaineistonsa Betlehemin lähellä sijaitsevassa Artasin kylässä. Arvostus Granqvistin tekemää työtä kohtaan on Palestiinassa edelleen suurta.
Yksi palestiinalaisten lasten ja nuorten klassisen musiikkikasvatuksen keskeisistä toimijoista on Barenboim-Said-säätiö. Sen johdossa Ramallahissa on jo usean vuoden ajan toiminut suomalainen sellisti Liina Leijala.
Lisäksi useilla suomalaisilla kulttuurialan toimijoilla on suorat, läheiset suhteet Palestiinaan.

Suomalaiset, suomen kieli

Miehitetyllä palestiinalaisalueella asuu pysyvästi joitakin kymmeniä suomalaisia.

Sopimukset

Laki
Helsingissä toimivan Palestiinan edustuston asemasta Palestiinan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 437/2014, 6.6.2014. (HE 3/2017, EV 41/2014.)

Vierailut

Suomen ja Palestiinan välinen dialogi on säännöllistä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen tutustui Suomen ja Palestiinan väliseen opetusalan yhteistyöhön ja Suomen tukeman palestiinalaispakolaisten apujärjestön UNRWAn toimintaan toukokuussa 2018. Ulkoministeri Timo Soini vieraili alueella kesällä 2016. Viime vuosien vierailuihin lukeutuvat mm. sisäministeri Päivi Räsäsen vierailu 2014 sekä ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja kehitysministeri Heidi Hautalan vierailut 2013. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili Miehitetyllä palestinalaisalueella syksyllä 2010.
Palestiinalaishallinnon apulaisopetusministeri Basri Saleh tutustui Suomen koulutusosaamiseen Suomen-vierailullaan syksyllä 2017 ja  vesiministeri Shaddad Attili Suomen vesiosaamiseen keväällä 2012. Ulkoministeri Riad al Malki vieraili Suomessa kesällä 2010.
Suomen eduskunnan valiokunnat ovat vierailleet alueella useita kertoja.