Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – Filippiinit

1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?

a. Järjestäytymisvapaus

Filippiinien lait takaavat oikeuksia tietyille työntekijöille, pl. armeija, poliisi, lyhytkestoisella sopimuksella työskentelevät ja tietyt ulkomailta saapuneet työntekijät perustaa ja liittyä itsenäisiin ammattiyhdistyksiin, käydä kollektiivisia neuvotteluja ja lakkoilla. Lait myös kieltävät ammattiyhdistyksiin liittyvän syrjinnän. Lait kuitenkin myös rajoittavat näitä oikeuksia monin tavoin. Ammattiyhdistyksien johtajiin kohdistuu uhkauksia ja väkivaltaa.[i]

b. Lapsityövoima

Filippiineillä asui vuonna 2020 arviolta 31 miljoonaa 5-17 –vuotiasta lasta. Näistä 2,8 prosentin arvioidaan tekevän työtä. Luku on laskenut viime vuosina kahdesta miljoonasta kahdeksaan sataan tuhanteen. Suurin osa lapsista työskentelee maataloudessa ja palvelualalla. [ii]

c. Pakkotyö

Pakkotyö ja miesten, naisten ja lasten ihmiskauppa ovat Filippiineillä yhä merkittäviä ongelmia. Maaseudun ja konflikteista sekä luonnonkatastrofeista kärsivien alueiden naisia ja lapsia kuljetetaan pakkotyöhön seksialalle, kotitaloustöihin, kerjääjiksi kaduille sekä muihin pakkotöihin turistikohteissa. Miehiä löytyy pakkotöistä erityisesti maataloudessa, rakennusalalla, kalastuksessa sekä meriteollisuudessa. [iii]

d. Elämiseen riittävä palkka

Ibon Foundation määrittelee elämiseen riittävän palkan summaksi, jolla viisihenkinen perhe pystyy elämään yhden päivän ajan Metro Manilan alueella. Summa on noin 1000 filippiinien pesoa (PHP), eli 17 euroa. Kesäkuussa 2022 Metro Manilan seudun minimipalkka nostettiin 570 pesoon, ja 533 pesoon maataloudessa työskenteleville. Alhaisimmat minimipalkat ovat muiden muassa Bicolin ja Zamboangan alueilla (hieman yli 300 PHP). Inflaatio on kiihtyvää. [iv]

e. Syrjintä

Filippiinien lait suojaavat kaikkia filippiiniläisiä etnisyyteen ja uskontoon liittyen. Rodullista syrjintää ei kuitenkaan ole määritelty laissa selkeästi, joten tapauksia ei juurikaan raportoida. Vaikka lait eivät syrji alkuperäiskansoja, kulttuuriset ennakkoasenteet usein estävät alkuperäiskansojen jäsenten täyden integraation yhteiskuntaan. Vammaiset henkilöt kohtaavat syrjintää ja haasteita työelämässä.[v]

f. Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoa edistävistä laeista on viime vuosina hyväksytty mm. Safe Spaces Act ja Expanded Maternity Leave Law. Maassa onkin periaatteessa melko kattavaa lainsäädäntöä naisten oikeuksien takaamiseksi. Kuitenkin esimerkiksi seksuaalinen häirintä on yleistä, eikä tapauksia työpaikoillakaan usein raportoida. Naiset kohtaavat syrjintää työpaikoilla ja rekrytoinneissa. Avioero ei ole laillista, ja seksuaali- ja lisääntymisterveydessä ja –oikeuksissa on kehitettävää. Teiniraskaudet ovat maassa yleisiä. Filippiineillä ei ole lakia, joka kieltäisi syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin pohjalta. LGBTIQ+ -yhteisön edustajat kohtaavat maassa yhä ennakkoluuloja ja syrjintää. [vi]

g. Työturvallisuus ja –terveys

Filippiinien hallituksen arvion mukaan 2,2 miljoona työntekijää keskikokoisissa ja suurissa yrityksissä kuuluu tehokkaan työturvallisuuden ja –terveyden ja niitä koskevien palveluiden piiriin. Toisin sanoen, 38,8 miljoonaa työntekijää ei nauti näistä oikeuksista. Myös pienissä yrityksissä ja epävirallisella sektorilla on riskejä. Työterveyden ja –turvallisuuden standardeja koskeva laki hyväksyttiin maassa vuonna 2018. [vii]

h. Korruptio ja lahjonta

Filippiinit sijoittui Transparency Internationalin (TI) vuoden 2021 Corruption Perception Index-mittarilla sijalle 117 180 maan joukossa. Sijoitus huononi TI:n mukaan viime vuonna merkittävästi. [viii] Korruptio on maassa yleistä oikeusjärjestelmässä ja julkisella sektorilla, ja arvioiden mukaan se on haitaksi investointihalukkuudelle ja liiketoiminnalle Filippiineillä. Lahjontaa ehkäisevä lainsäädäntö on pirstaleista eikä sitä panna toimeen tehokkaasti. [ix]

1. Maankäyttöoikeudet

Maankäyttöä sääntelevät Filippiinien paikallisviranomaiset (local government units, LGU). Maankäyttöä paikallisella tasoalla ei kuitenkaan valvota niiden yhteensopivuudesta kansallisen tason suunnitelmien kanssa. Maan käyttö ja hallintaa koskevia konflikteja esiintyy Filippiineillä. [x] Maan omistus on yleisesti ottaen rajattu Filippiinien kansalaisille ja kansallisille yrityksille, joiden osakkeista ainakin 60 prosenttia kuuluu filippiiniläisille. Ulkomaan kansalaiset, jotka haluavat omistaa Filippiineillä maata, investoivat kansallisiin yrityksiin ja yhteishankkeisiin. [xi]

j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta

Filippiineillä on runsaasti ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita. Heikon hallinnan vuoksi luonnon monimuotoisuus on vaarassa, veden ja ilman saastepitoisuus on korkeaa, kasvihuonepäästöt lisääntyvät liikenteestä ja teollisuudesta johtuen ja lisäksi Filippiinit on yksi ympäristökatastrofeille, kuten taifuunit ja tulivuoren purkaukset, altteimpia maita.[xii]

Vuodesta 2020 alkaen Philippine Securities and Exchange Commission on vaatinut julkisesti listatuilta yhtiöiltä kestävyysraportteja taloudellisten, ympäristöllisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseksi. Lainsäädännön mukaan yritykset ja hankkeet, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja kestävyyttä, ja lisäävät vihreitä työpaikkoja, voivat olla oikeutettuja veronalennuksiin.

2) Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?

Vähemmistöihin kohdistuvia syrjiviä käytäntöjä esiintyy yritystoiminnassa, mutta linkkiä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin voi olla vaikea todentaa.

3) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Kansalaisjärjestöjen toimintatila on Filippiineillä ahdas. Poliittisia ja ympäristöaktivisteja, alkuperäiskansojen edustajia, journalisteja, asianajajia ja ihmisoikeuspuolustajia uhkaillaan ja heitä vastaan hyökätään. Entisen presidentti Duterten hallinto nosti lukuisia poliittisesti motivoituneita syytöksiä median edustajia vastaan. Duterte käynnisti myös huumeiden vastaisen sodan, johon linkittyneiden laittomien teloitusten vuoksi maa on YK:n ihmisoikeusjärjestelmän tarkkailun alaisena. Kesällä 2022 virkaan astuneen presidentti Marcosin toimintaa tällä saralla arvioidaan vielä. [xiii]

4) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?

Global Compact Philippines aloitti vuonna 2016 ja siinä on 38 jäsentä.

5) Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?

Vuodesta 2020 alkaen julkisesti listattujen yritysten on tullut laatia säännöllisiä kestävyysraportteja.

6) Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?

Suomalaisia yrityksiä toimii jo nyt kiertotalouden parissa Filippiineillä, esimerkiksi vesien puhdistustyössä. Mahdollisuuksia on erityisesti jätehuollon parissa ja kestävissä energiaratkaisuissa. Filippiineillä on runsaasti kysyntää suomalaisille älykkäille ja vihreille ratkaisuille ja teknologialle. Yhteistyötä voi kehittää uuden hallinnon kanssa mutta lisäksi erityisesti paikallistasolla, jolla vastataan ympäristö- ja jätekysymyksistä. Filippiineillä tunnetaan myös suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarina, ja maan kattava yksityinen koulujärjestelmä on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta. Suomalaisia koulutusalan tuotteita esimerkiksi sosio-emotionaalisessa oppimisessa ja tiedekasvatuksessa on jo maan markkinoilla.

7) Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?

-