Filippiinien talous kasvoi toisella neljänneksellä 7 %
Filippiinien talous laajeni vuoden toisella neljänneksellä 7,0 %, joka on Aasian kärkivauhtia. Kotimainen kysyntä on kasvun ankkuri, ja työpaikkoja syntyy etenkin palvelusektorille. EU ja Filippiinit jatkavat vapaakauppaneuvotteluja, mutta huumeidenvastaisen sodan eskaloituminen saattaa vaikuttaa kauppaetuuksiin.
Palvelusektorin kasvu ei hyydy
Vuoden takaiseen verrattuna yksityiset sijoitukset kasvoivat toisella kvartaalilla 26,7 %. Kotitalouksien kulutuksella on korostunut merkitys maan tuotannon kannalta ja tällä sektorilla kirjattiin 7,3 %:n kasvu. Julkinen kulutus nousi 11,5 %. Maataloustuotanto sen sijaan supistui kaksi prosenttiyksikköä pitkälti El Nino -sääilmiön tuoman kuivuuden myötä.
Yli sadan miljoonan väestöstä noin kaksi kolmasosaa on työikäisiä, 15–65 ikävuoden haarukassa. Palvelusektorilla etenkin ICT-ulkoistamispalvelujen kasvu erottuu edukseen. Tarkastelujaksolla kasvua pönkitti lisäksi toukokuussa pidettyjä presidentin- ja kongressivaaleja edeltänyt vaalikampanjakulutus. Ulkomailla työskentelevien miljoonien filippiiniläisten rahalähetykset kotimaahan muodostavat noin kymmenesosan kansantaloudesta, mutta uusien työpaikkojen myötä paluumuuttoa takaisin on havaittavissa.
Presidentti myötämielinen ulkomaiselle bisnekselle
Nyt saavutetut kasvulukemat ovat pitkälti edellisen presidentin Aquinon politiikkojen ansiota. Aquino aukoi useampia sektoreita kilpailulle ja paransi investointisuojaa. Ikävämpi perintö on korruptio, joka pysyy huolenaiheena. Muutamalla paikallisella suvulla on perinteisesti ollut hallussaan huomattavan suuri osa maan avainsektoreista. Uusi hallinto pyrkii murtamaan tämän perusasetelman.
Duterte esittää yritysverotuksen alentamista ja ulkomaisten yritysomistajien omistusoikeuksien laajentamista. Infrastruktuuriin panostaminen suo suuria mahdollisuuksia myös eurooppalaisille sijoittajille, ja kaupankäynnin logistiikkaan odotetaan drastisia parannuksia. Presidentti nimitti kauppa- ja teollisuusministerikseen Ramon Lopezin, jonka tausta on elintarvikeyrityksen johdossa. Valintaan sanotaan vaikuttaneen Lopezin työ yrittäjyyskasvatuksen ja mikroyrittäjyyden puolesta.
Huumeidenvastaisen sodan lasku auki
Filippiinien poliisijohtajan tuoreen arvion mukaan noin 1900 ihmistä on saanut surmansa huumeidenvastaisessa sodassa. Näistä n. 750 on menehtynyt poliisioperaatioissa ja jäljelle jäävien kuolemien yksityiskohdat ovat tutkittavina.
Bisnesyhteisö on kehunut rikollisuuden vähentymistä lyhyessä ajassa. Toisaalta ihmisoikeuskysymykset voivat nousta uudella tavalla keskiöön myös kaupankäynnin näkökulmasta, jos oikeusvaltiokehitys lähtee arvaamattomaan luisuun. Viimeksi YK on kritisoinut huumeidenvastaisen sodan suuria uhrimääriä (extrajudicial killings) ja huume-epäiltyjen olematonta pääsyä oikeuteen.
Vuoden 2017 budjettia tarkoitus paisuttaa
Duterten kongressille jättämä budjettiesitys on 11,6 % suurempi kuin kuluvan vuoden talousarvio. Tämä selittyy osin Filippiinien ASEAN-puheenjohtajamaavastuulla vuonna 2017. Tiedustelutoimintaa koskevat määrärahat on tarkoitus viisinkertaistaa, ja armeijan palkat nousevat. Välitöntä närää on aiheuttanut presidentin edustus- ja matkustusbudjettien moninkertaistaminen. Hallituksen sosioekonomiselle agendalle ja köyhyyden vähentämistoimille asetetaan kovat odotukset.
Infrastruktuuriin on määrä panostaa n. 5,4 % BKT:sta, kun nyt vastaava luku on 5,1 %. Seuraavia kuutta vuotta onkin povailtu rakennusteollisuuden kultaisiksi vuosiksi. Talousarviossa on hyväksytty velanotto siinä määrin, että julkisen talouden alijäämä nousee 3 %:iin BKT:sta. Yhdeksi erityispainotukseksi on nimetty uusien koulurakennusten alullepano. Kongressikuulemisten jälkeen budjettiesitys on tarkoitus alistaa äänestykseen viimeistään joulukuussa.
Ristiriitainen suhde Kiinaan
Filippiinit sai toivomansa myötämielisen ratkaisun Etelä-Kiinan meren kiistakysymyksiin heinäkuussa. Hallitus kunnioittaa ratkaisua ja aikoo hyödyntää sitä kovana argumenttina, kun se hakee riitoihin kahdenvälistä neuvotteluratkaisua.
Maan talous ei ole viennistä riippuvainen eikä Kiina ole sille kohtalokkaan tärkeä vientikohde siten kuin monelle muulle ASEAN-maalle. Filippiineillä on kuitenkin valtavia kiinalaisia sijoituksia ja kiinalaisilla pankeilla on vahva jalansija maassa. Aikomukset nostaa infrastruktuurikulutusta tekevät Pekingiin perustetusta Aasian infrastruktuuri-investointipankista ohittamattoman kumppanin.
EU:n ja Filippiinien vapaakauppasopimusneuvottelut jatkuvat
Filippiineillä on ainoana ASEAN-maana EU:n kanssa GSP+ -järjestely, jonka turvin se voi viedä reilut 6000 tuotetta EU:n alueelle tulleitta. Suurimpia tuoteryhmiä ovat kookosöljy, tonnikala ja sähkökaapit. Järjestelyn keskeisenä vaatimuksena on, että Filippiinit noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
EU ja Filippiinit kävivät ensimmäisen vapaakauppaneuvottelukierroksen toukokuussa Brysselissä ja seuraava neuvottelukierros saatetaan istua vielä tämän vuoden aikana.
Teemu Laakkonen
Kirjoittaja on ulkoasiainsihteeri Suomen Malesian-suurlähetystössä