Filippiinien talous kasvaa lupaavasti, mutta kasvun kestävyys epäilyttää
Filippiinien ensimmäisen vuosipuoliskon 7,5% talouskasvu yllätti kaikki odotukset. Saavutukset herättivät epäilykset jopa tilastovilpistä. Kasvua vetävät pääkaupunkiseutu ja välitön lähiympäristö palvelusektorin ja rakennusalan voimin, muu maa seuraa sivusta. Korruptio on edelleen ongelma.
Kun Filippiinien hallituksen taloustiimiltä kysytään, maan talous on kuin säkenöivä timantti, ajotietokoneella varusteltu auto, kultakauden monivivahteinen maalaus tai spartalainen maraton-juoksija. Hyvä uutinen on siinä, että maan talous on vahvemmassa kunnossa vuosikymmeneen. Huono uutinen on se, että kukaan ei oikein tiedä, millaisten tilastojen pohjalta tällaisiin tuloksiin on tultu.
Tilastojen valossa Filippiinien talous kasvaa huippuluvuin: vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla BKT:ssa yllettiin hallinnon tilastoissa yli seitsemään prosenttiin. Se on kovin kätevästi linjassa presidentti Arroyon alkuvuoden ilmoitukseen, jonka mukaan maan talous kehittyisi prosenteissa samaa tahtia vuosilukujen kanssa: 7, 8 ja 9 % vuosina 2007 - 2009.
Maltillisemmatkin analyytikot ovat joutuneet myöntämään, että Filippiinien taloudella menee nyt paremmin kuin pitkiin aikoihin. Kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat tarkistaneet Filippiinien luokistuksia parempaan päin ja mansikkana kakun päällä Wall Street Journalin Aasian painos antoi kehuvat arvosanat Filippiineille taannoisessa artikkelissaan. Alueellisessa vertailussa Filippiinit sijoittui Kiinan ja Singaporen jälkeen kolmanneksi vahvimmaksi BKT-kasvussa vuoden toisella neljänneksellä. Vientikin vetää lupaavasti ja ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita.
Filippiinien peso vahvistunut
Puhaltavatko siis mahdollisuuksien uudet tuulet Filippiineillä? Ekonomistit myöntävät auliisti, että 7,5 % yllätti kaikkien odotukset. Arviot koko vuoden 2007 BKT:sta liikkuvat 6,1-6,7 prosentissa. Inflaation lasketaan jäävän tänä vuonna 4-5 prosenttiin, tosin elokuussa 2007 inflaatio jäi ennätyksellisen alhaalle 2,4 prosenttiin. Samaten elokuussa 2007 kansainväliset valuuttavarannot kohosivat ennätyskorkealle, ja Filippiinien peso on nostanut merkittävästi arvoaan suhteessa Yhdysvaltojen dollariin vuodessa 5 prosenttia.
Budjettipuolella positiivista kehitystä on nähtävissä siinä, että velanhoitokulujen osuus verovarojen kulutuksessa on laskenut.
Vuoden 2008 budjettiesityksestä kuultaa läpi, että liikemaailman ja sijoittajien pitkään hokemia toiveita on haluttu osoittaa kuunnellun. Budjettiesitys on ennätysmäisen korkea ja lupaa panostusta suotuisaan talousympäristöön, allokoimalla varoja infrastuktuurin parantamiseen. Samoin luvataan satsata koulutukseen, millä puolestaan pyritään huolehtimaan siitä, että osaava työvoima on tulevaisuudessakin Filippiinien talouden kilpailuetu.
Mistä epäusko talousihmeeseen
Vuosina 2006-2010 infrastruktuuri-investoinnit yltävät yli kahteen miljardiin pesoon. Tästä lähes puolet (47%) ohjautuisi kuljetukseen ja liikenneyhteyksiin, ja vajaa neljännes (23%) energian ja sähkönajakelun turvaamiseen. Liikemaailman intressiryhmät ovat nimenneet nämä kaksi osa-aluetta jo vuosien ajan suurimmiksi uhkatekijöikseen liiketoimintansa kehittämisessä.
Lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa etenkin infrastuktuuripuolen kärsivän "mega regions -syndroomasta". Suuralueilla tarkoitetaan presidentin kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessa lanseeramaa viittä superaluetta, joihin maa jakautuu. Alueiden kehittämiseen liittyviä prioriteetteja on liian monta, jotta voitaisiin uskoa kaikkien niiden toteutuvan.
Mikä sitten selittää epäilevät ja epäuskoiset reaktiot hyvistä talousluvuista? Jos hallinnolta kysytään, kysymys on kateellisten panettelusta. Ekonomistit puolestaan myöntävät, että Filippiinien tilastointilaitoksessa on paljon kehitettävää ja että mittausperusteet ovat vaihdelleet vuodesta toiseen. Tästä syystä esimerkiksi nykyiset kasvuluvut vaikuttavat suhteessa kohtuuttoman hyviltä verrattuna esimerkiksi 90-luvun puolivälin lukuihin. Tilastot eivät siis välttämättä ole aivan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa, mutta tosiasia siitä huolimatta on, että talous kasvaa juuri nyt hyvin.
Toiseksi, kasvu on kovin pääkaupunkiseutukeskittynyttä: kasvuluvut vaikuttavat realistisilta, mikäli liikutaan noin 5 ajotunnin säteellä Metro-Manilasta.
Kolmanneksi, vuoden 2007 ensimmäisen puoliskon talouskasvussa on nähtävissä vielä toukokuun vaaleihin liittyvää kulutuspiikkiä. Ja mikäli skeptikko ei halua uskoa taloustilastoja, voi aina kysyä kansalta, miltä siitä nyt tuntuu.
Vuoden 2007 puolivälissä nälkätilanteen arveltiin parantuneen maanlaajuisesti niin, että vain 14,7% väestöstä koki näkevänsä nälkää.
Kansalaisten itsensä arvioima köyhyys oli niinikään filippiiniläisittäin historiallisen alhaalla, 47%:ssa. Syyksi kylläkin annetaan myös vyön kiristäminen eikä ainoastaan tilanteen parantuminen. Kuitenkin Metro-Manilassa, talouskasvun kukkasessa, nälän tunne kyselyiden perusteella on kasvanut. Samaten työttömyys riivaa pahiten juuri Metro-Manilaa. Näitä tilastokummallisuuksia selittää tosin osittain se, että pääkaupunkiseudulle tullaan hakemaan parempaa elämää - kenties nyt vielä innokkaammin lupaavien talousnäkymien rohkaisemina.
Palvelusektori laajentunut
Positiivista sen sijaan on, että kasvusektoreiden valikoima on laajentunut etenkin palvelusektorilla, jossa 7 prosentin kasvua ovat tukeneet erityisesti viestintäteknologia, kiinteistömarkkinat ja rahoituspalvelut. Teollisuudessa kasvun moottoreina ovat toimineet kaivostoiminta ja rakentaminen. Metro-Manilan perspektiivistä katsoen näiden toimintojen kasvu vaikuttaa uskottavalta ja on monilta osin silminhavaittavissa. Maataloudella sen sijaan menee huonommin - luonnonolosuhteiden oikullisuudestakin johtuen.
Kestävyyttä ajatellen taloudessa on useita piileviä heikkouksia. Investointien taso on huolestuttavan alhaalla, ja sitä pidetään tämän hetkisen talouskehityksen suurimpana peikkona. Verrattuna ASEAN-naapureihinsa Filippiinit laahaa investoinneissa perässä. Ulkomaiset investoinnit maahan ovat kasvussa, mutta kotimaiset investoijat ovat poikkeuksellisen varovaisia.
Toisena heikkoutena on havaittavissa, että talouskehityksestä huolimatta työttömyydessä ei ole tapahtunut muutoksia. Nyt tapahtuva talouskasvu ei ole työpaikkoja luovaa. Alityöllistyminen ja saatavilla olevan työn laadukkuus ovat edelleen ongelma.
Pitkän tähtäimen kestävän kasvun luomiseksi tulisikin panostaa enemmän maaseudun kehittämiseen kasvun moottorina ja työpaikkojen luojana. Tällä hetkellä talouskasvun aikaansaannokset ohjautuvat jo ennestään rikkaimmille alueille, kun taas jo ennestään köyhimpiä alueita riivaa suurin hintojennousu.
Kolmanneksi talouskasvua on saatu aikaan valtionomaisuutta myymällä. Se kaunistaa numeroita myynnin jälkeen, mutta ei lämmitä pitkällä aikavälillä.
Talouspotilaasta terveeksi sijoitusvaihtoehdoksi?
Filippiinit on nyt pitkästä aikaa tilanteessa, jossa sillä on mahdollisuudet muuttua Kaakkois-Aasian moniongelmaisesta kroonikosta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muiden joukossa. Ylitettävien haasteiden lista on kuitenkin pitkä ja vanhastaan tuttu: jatkosuunnitelmat ovat hyviä ja oikeansuuntaisia, mutta nämä samat hyvät suunnitelmat ovat jo aiemmin maanneet pöydällä, ehkä hieman erinimisinä. Nyt tarvittaisiin lisäpotkua, ehkä hitunen realismiakin, jotta suunnitelmat etenisivät toteutusasteelle.
Vierastyöläisten jonot lentokentillä, ja se että vierastyöläiset tukevat maan taloutta tänäkin vuonna ennusteiden mukaan ennätyksellisellä yli 15 miljardia dollarilla, kertoo kuitenkin siitä, että kaikki ei vieläkään toimi ihan normaalisti. Liian monelle tavalliselle filippiiniläiselle talouskasvu on jotakin, joka täytyy lähteä hakemaan ulkomailta. Vierastyöläisten rahalähetyksiin on vahva peso iskenyt erityisesti.
Moni peräänkuuluttaa myös hallintokulttuurin asennemuutosta: esimerkkejä on runsaasti tarjolla siitä, miten isot, ulkomaiset investointiprojektit menevät myttyyn toinen toistaan vaiherikkaampien korruptioskandaalien ja suhteilla järjestettävien kauppojen seurauksena. Filippiinit luisui äskettäin julkistetussa Transparency Internationalin (TI) korruptiotilastossa alaspäin ja löytyy 179 maan listalta sijaluvulta 131. Alueellisista kilpailijoista vain Indonesia ja Kamputsea löytyvät alempaa.
Taloudella menee nyt hyvin, mutta se ei riitä, ja sen varaan ei saa tuudittautua, sillä hyvin menee monella muullakin, ja Filippiinit kilpailee alueellisesti kovassa seurassa.