Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Alankomaat on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani ja suhteet maiden välillä ovat hyvät. Kaupallisten suhteiden lisäksi kahdenvälisissä suhteissa korostuu maiden EU-kumppanuus. Suomen ja Alankomaiden yhteisiä kiinnostuksen kohteita EU-politiikassa ovat toimielinten tehokkuus, keskittyminen olennaiseen, talous- ja rahoituskysymykset, oikeus- ja sisäasiat sekä unionin ulkoinen rooli. 
Suomen ja Alankomaiden väliset kulttuurisuhteet ovat aktiiviset.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Alankomaat on Suomelle merkittävä kauppa- ja investointikumppani. Suomen vienti Alankomaihin vuonna 2017 oli arvoltaan 4,1 miljardia euroa ja tuonti yli 3,5 miljardia euroa. Alankomaiden osuus Suomen kokonaisviennistä nousi lähes seitsemään prosenttiin ja osuus kokonaistuonnista oli noin 5,6 %. Vuoden 2018 loppupuoliskolla Alankomaat oli Suomen neljänneksi suurin vientikohde ja viidenneksi suurin tuontimaa (Tulli 2018).
Suomen tärkeimpiä vientituotteita Alankomaihin ovat viime vuosina olleet teräsvalmisteet ja muut metallit, kivennäisöljytuotteet, biopolttoaineet, kemianteollisuuden valmisteet, nikkeli sekä paperi ja pahvi.
Alankomaiden tärkeimpiä tuontituotteita Suomeen ovat atk-laitteet ja teollisuuden koneet, rauta- ja teräsromu, fossiiliset polttoainevalmisteet, valmistetut eläin- ja kasvisöljyt sekä lääkkeet.
Alankomaat kuuluu Suomen tärkeimpien ulkomaisten investointikohteiden joukkoon – vuonna 2017 Alankomaat kiilasi ensimmäistä kertaa ulkomaisten investointikohteiden kärkeen ohi Ruotsin. Vuonna 2017 Suomen suorien investointien kanta Alankomaihin oli 31,7 miljardia euroa. Alankomaat on samoin suurimpia investoijia Suomessa; vuonna 2017 investointeja kirjattiin 14,6 miljardin euron arvosta. Suuri osa investoinneista ei kuitenkaan ole puhtaasti kahdenvälisiä, vaan Alankomaiden päässä investointikumppanina voi olla holding-yritys, jonka emoyritys kierrättää kansainvälistä toimintaansa Alankomaiden kautta. Osittain tämän vuoksi investointikannan arvossa esiintyy suurta hajontaa vuosien välillä (Tilastokeskus 2018).
Alankomaissa toimii useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä (Kone, Sanoma, Neste Oil, Nokia, UPM, Huhtamäki, Stora Enso, Wärtsilä jne.). Maassa toimii Suomen Alankomaiden kauppakamari, jolla on nykyisin edustajisto myös Helsingissä.

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kulttuuri löytää nykyään tiensä hyvin Alankomaihin. Suomalaisesta musiikista voi nauttia eri konserttisaleissa ja monilla festivaaleilla on usein suomalaisia artisteja. Myös suomalaista kuvataidetta ja tanssia on melko usein tarjolla. Suomen Benelux-instituutti, jonka sijaintipaikkana on Bryssel, toimii välittäjänä suomalaisten ja Benelux-maiden kulttuuritoimijoiden välillä.

Suomalaiset, suomen kieli

Alankomaissa asui vuonna 2018 Alankomaiden tilastokeskuksen mukaan noin 5000 suomalaista. Alankomaissa toimii aktiivinen, koko maan kattava Alankomaat-Suomi-yhdistys. Maassa opiskelee runsaasti suomalaisia opiskelijoita.
Suomen kielen opetus Groningenissa loppui vuonna 2013.
Suomi-kouluja on Haagissa, Amsterdamissa ja Groningenissa. Suomi-koulut on tarkoitettu Alankomaissa väliaikaisesti oleskelevien perheiden lapsille ja niissä opiskellaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu on puolestaan perustettu hollantilaisille, jotka haluavat oppia suomea. Lauantaikoulu tarjoaa myös ohjausta äidinkielenään suomea puhuville lapsille kotiperuskoulun kautta.

Sopimukset

Suomen ja Alankomaiden väliset kahdenväliset sopimukset löytyvät ulkoasiainministeriön verkkosivulta (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=324681)

Historia

Alankomaat tunnusti Suomen 28. tammikuuta 1918 ja diplomaattiset suhteet solmittiin maiden välille 14. elokuuta 1918. Ennen toista maailmansotaa Suomen ja Alankomaiden suhteet keskittyivät kauppaan, merenkulkuun sekä kulttuuriin ja sama suuntaus jatkui edelleen sodan jälkeenkin. Talvisodan aikana Alankomaat oli yksi suurimmista humanitäärisen avun antajista Suomelle. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaiden ja Suomen suhteet kehittyivät hyväksi etenkin kaupallisella tasolla, vaikka maat kulkivatkin eri suuntiin ulkopolitiikkansa osalta. Suomen EU:n liittymisen myötä Alankomailla ja Suomella on monia yhteisiä intressejä EU-politiikan harjoittamisessa.
Ennen toista maailmansotaa Suomesta oli Haagissa edustettuna asianhoitaja lähettilään ollessa akkreditoituna tänne jostain muualta. Ensimmäinen residentti suurlähettiläs nimitettiin vuonna 1947.