Kahdenväliset suhteet

Alankomaat on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani ja suhteet maiden välillä ovat hyvät. Kaupallisten suhteiden lisäksi kahdenvälisissä suhteissa korostuu maiden EU-kumppanuus. Suomen ja Alankomaiden yhteisiä kiinnostuksen kohteita EU-politiikassa ovat toimielinten tehokkuus, keskittyminen olennaiseen, talous- ja rahoituskysymykset, oikeus- ja sisäasiat sekä unionin ulkoinen rooli. 

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kulttuuri löytää nykyään tiensä hyvin Alankomaihin. Suomalaisesta musiikista voi nauttia eri konserttisaleissa ja monilla festivaaleilla on usein suomalaisia artisteja. Myös suomalaista kuvataidetta ja tanssia on melko usein tarjolla. Suomen Benelux-instituutti, jonka sijaintipaikkana on Bryssel, toimii välittäjänä suomalaisten ja Benelux-maiden kulttuuritoimijoiden välillä.

Sopimukset

Suomen ja Alankomaiden väliset kahdenväliset sopimukset löytyvät ulkoasiainministeriön verkkosivulta.

Historia

Alankomaat tunnusti Suomen 28. tammikuuta 1918 ja diplomaattiset suhteet solmittiin maiden välille 14. elokuuta 1918. Ennen toista maailmansotaa Suomen ja Alankomaiden suhteet keskittyivät kauppaan, merenkulkuun sekä kulttuuriin ja sama suuntaus jatkui edelleen sodan jälkeenkin. Talvisodan aikana Alankomaat oli yksi suurimmista humanitäärisen avun antajista Suomelle. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaiden ja Suomen suhteet kehittyivät hyväksi etenkin kaupallisella tasolla, vaikka maat kulkivatkin eri suuntiin ulkopolitiikkansa osalta. Suomen EU:n liittymisen myötä Alankomailla ja Suomella on monia yhteisiä intressejä EU-politiikan harjoittamisessa.

Ennen toista maailmansotaa Suomesta oli Haagissa edustettuna asianhoitaja lähettilään ollessa akkreditoituna tänne jostain muualta. Ensimmäinen residentti suurlähettiläs nimitettiin vuonna 1947.