Alankomaiden talous supistuu ensi vuonna
Alankomaiden tärkein talousennustuslaitos CPB on heikentänyt talousennustettaan. Se katsoo talouskasvun painuvan 0,75 prosenttia pakkaselle, mutta päätyvän pieneen, prosentin kasvuun vuonna 2010. Tänä vuonna kasvua kertyy arvion mukaan 2,25 prosenttia. Työttömyys lähes kaksinkertaistuu, ja valtiontalous kääntyy elvytystoimien ja vähentyneiden verotulojen johdosta alijäämäiseksi. CPB varoittaa kuitenkin menoleikkauksista jo hyväksyttyyn budjettiin 2009, sillä ne vain lisäisivät epävarmuutta.
Positiiviset pilkahdukset tuovat öljyn hinnan lasku ja ostovoiman vahvistuminen. Ne pitävät palkankorotuspaineet ja inflaation kurissa. Osakemarkkinoiden arvon puolittuminen hillitsee kuitenkin kuluttamista tehokkaammin kuin ostovoiman kasvu sitä nostaa.
Alankomaiden talouspoliittinen tutkimuslaitos CPB (Netherland's Bureau for Economic Policy Analysis) julkisti 8. joulukuuta neljännesvuosittaisen ennusteensa maailman ja Alankomaiden talouden lähivuosien tunnusluvuista.
Vaikka CPB toteaakin ennusteensa perustuvan viimeisimpään, rahoituskriisin käynnistymisen jälkeiseen tietoon, on nykyisessä "ennennäkemättömässä" tilanteessa mahdotonta tehdä tarkkoja ennusteita. CPB onkin tehnyt perusennusteensa ohella toisen rinnakkaisen ennusteen, jossa oletetaan muun muassa, että öljyn hinta nousee uudelleen ennätyslukemiin nykyisestä 50 dollarista tynnyriltä. CPB arvioi Alankomaiden selviävän kriisistä kohtalaisen hyvin erityisesti asuntomarkkinoiden hyvän kunnon, tasapainoisen valtiontalouden ja tämänhetkisen alhaisen työttömyyden ansiosta.
CPB ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,25 prosenttia, mutta päätyvän ensi vuonna 0,75 prosenttia pakkaselle. Molempia lukuja on reivattu alaspäin edelliseen ennusteeseen verrattuna.
Työttömyys lisääntyy, mutta alhaiselta tasolta
Työttömyys tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan nykyisestä 300 000 työttömästä 600 000:een ja se kasvaisi vuoteen 2010 mennessä 6,5 prosenttia (nykyisin 4,5 prosenttia). Työttömyys kasvaa kuitenkin pienellä viiveellä 2009 toiselta puoliskolta alkaen, sillä vielä tällä hetkellä työmarkkinat ovat erittäin tiukat ja työvoimapulaa esiintyy. Alenevat energian ja raaka-aineiden hinnat auttavat hillitsemään inflaatiota, joten ostovoima säilyy ennallaan. Erityisesti eläkeläiset ovat ostovoiman suhteen hyvässä asemassa. Toisaalta tilastojen valossa osakemarkkinoiden arvon puolittuminen rajoittaa kulutusintoa paljon enemmän kuin vähäinen ostovoiman vahvistuminen innostaa sitä.
Talousvaikeudet vaikuttavat myös valtiontalouteen: budjettivaje on ensi vuonna 1,2 prosenttia ja saattaa olla vuoden 2010 lopussa jo 2,4 prosenttia. Syynä ovat tulopuolella erityisesti hallituksen jo päättämät veronalennukset: työttömyysmaksu sekä elvytyspaketin osana yritysten nopeutetut poistot verotuksessa; sekä vähentyneet sosiaaliturvamaksut ja maakaasutulot. Menopuolta rasittavat kasvavat työttömyyskorvausmenot.
CBP:n mukaan valtion väliintulo pankkikriisissä oli välttämätöntä, mutta sen tulisi pyrkiä hankinnoista (ABN Amro, Fortis) mahdollisimman nopeasti eroon sekä välttää kiusausta kasvattaa omistajuusarvoa kuluttajien ja toisten pankkien kustannuksella.
Lehdistötilaisuudessa 8. joulukuuta CPB:n johtaja Toelings esitti näkemyksenään, että hallituksen sopima 2 prosentin budjettivajekatto on tehty tavanomaisia aikoja varten, eikä pitänyt suotavana ensi vuoden budjetin avaamista ja menoleikkauksia sovitun katon alapuolella pysymiseksi: "hallituksen ei ole syytä lisätä markkinoiden epävarmuutta".
Samalla linjalla on valtiovarainministeri Bosin sosialistipuolue PvdA. Sen sijaan toinen päähallituspuolue, kristillisdemokraattinen CDA pitää tähänastisten lausuntojensa valossa kiinni 2 prosentin rajasta osana hallitussopimusta. Toistaiseksi asiasta ei ole kuitenkaan tehty hallituskysymystä.
Hollantilaisnäkemys: maailmankauppaan 5 prosentin kasvu 2010
Vuonna 2009 maailmantalouden kasvu hyytyy. Maailmankauppa kutistuu CPB:n mukaan 3,25 prosenttia. Lasku on ensimmäinen sitten 1980-luvun alun. Kiinan talouskasvu pienenee CPB:n mukaan 7,5 prosenttiin. Alankomaiden kannalta relevantti maailmankauppa kutistuu 2,75 prosenttia vuonna 2009.
Maan pienessä ja avoimessa taloudessa suurimmat kärsijät ovatkin vientiyritykset. CPB ennustaa kuitenkin 2010 jo 5 prosentin kasvua maailmankauppaan kokonaisuudessaan ja 6 prosentin kasvua Alankomaille relevanttiin maailmankauppaan. Lisäksi rahoitusmarkkinat alkaisivat 2010 mennessä palautua ja luotonsaanti helpottua.
CPB vertaa omaa ennustettaan OECD:n, IMF:n ja EU-komission ennusteisiin, ja toteaa käytössään olevan viimeisimpien tilastojen valossa olevansa positiivisempi maailmankaupan kehityksen 2010 suhteen.
Tästä seuraa, että ennuste on muita laitoksia positiivisempi myös viennin suurmaa Alankomaiden talouskasvun osalta: se kääntyy prosentin kasvuun 2010. Käänteen tarkka paikallistaminen on kuitenkin monien epävarmuustekijöiden vuoksi vaikeaa.
CPB julkisti ennusteensa yhteydessä 8. joulukuuta myös artikkelin, jossa käsitellään 8 eniten esitetyn kysymyksen kautta syyt rahoituskriisin ja talouskriisin syntyyn sekä tarvittaviin toimenpiteisiin. CPB:n mukaan Yhdysvaltojen löysät luottomarkkinat, pankkien ja rahoituslaitosten jättivoittojen tavoittelu, epäterve palkkiojärjestelmä sekä rahoituslaitosten itsevalvonnan pettäminen ovat kaiken alkutekijä.
Aihetta käsittelee myös CPB:n johtajan kolumni, jossa osoitetaan syylliset, mutta todetaan myös rahoitusmarkkinoiden tärkeys etenkin innovaatioiden edistäjänä ja korostetaan tarvetta löytää uudet pelisäännöt ja tehostaa valvontaa. Alankomaat on ollut erittäin aktiivinen muun muassa EU:n ja G20:n piirissä vaatien parempaa sääntelyä, etenkin IMF:n puitteissa.