Väriloistoa kuolleiden päivästä

1. ja 2. päivänä marraskuuta vietettävä kuolleiden päivä on yksi Meksikon tärkeimmistä ja omalaatuisemmista juhlapäivistä. Nimestään huolimatta "Dia de los Muertos" ei ole yksiselitteisesti surullinen päivä, vaikka ohjelmaan kuuluukin olennaisesti menetettyjen sukulaisten muistelu. Perinteisten uskomusten mukaan vainajien sielut vierailevat elävien luona tähän kyseiseen aikaan vuodesta, joten heitä ei ole lopullisesti menetetty. Kuolemaa lähestytään hyvin postiivisesti ja jopa huumorilla. Tämä katkeran suloinen juhla tuoksuu, kuuluu ja ennen kaikkea loistaa kirkkaissa väreissä. Näin ollen luonnollisin tapa lähestyä aihetta onkin värivalokuvien avulla.

Ensimmäiset kuvamme ovat Universidad Nacional Autónoma de Méxicolta, jossa eri tiedekunnat kilpailivat toisiaan vastaan rakentamalla alttareita ennalta määrättyyn aiheeseen liittyen. Tänä vuonna aiheena oli kirjailija Jorge Luis Borges, joka esiintyykin heti ensimmäisessä kuvassa.

Jotkut  alttarit olivat poliittisesti latautuneita. Kuvassa olevalta hautausmaalta voi löytää esimerkiksi demokratian, työllisyyden, talouden ja turvallisuuden.

Pumas muertos

Kuolleiden päivään liittyy myös hirtehinen huumori. Esimerkiksi tällä alttarilla esiintyy PUMAS-jalkapallojoukkue, tosin pääkalloina. Kyseessä on luonnollisesti kunnianosoitus esitettyjä kohtaan.  

Taideopiskelijoiden näkemys aiheesta. Taustalla voi nähdä kuuluisan keskuskirjaston rakennuksen, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Alebrijes

Méxicon historiallisen keskustan puolestaan olivatt vallanneet alitajunnan hirviöt. "Alebrije" - nimellä kulkevat luomukset pohjautuvat Pedro Linareksen 1930-luvulla kuumeessa näkemiin uniin, joskin niissä on eittämättä vaikutteita myös Meksikolaisessa kansantaiteesta. 

Nykyään näitä paperimassasta tehtyjä hurjimuksia voi löytää useista paikoista ostettavaksi esimerkiksi matkamuistoiksi. Turisteille myytävät versiot eivät ole kuitenkaan ihan näin suuria.

Esillä oli myös taiteilija Rivelinon teos: "Meidän hiljaisuutemme"(Nuestros Silencios), joka seisoi vakuuttavasti ympäröiden Zocalon  jättimäistä Meksikon lippua. Hieno vastapaino aukiolla alati vallitsevalle metelille ja väentungokselle.  

Dia de los Muertosin kuuluu olennaisesti vierailut sukulaisten haudoilla. Hautoja koristellaan, niillä vietetään aikaa, soitetaan musiikkia ja vainajille viedään lahjoja. Nämä kuvat ovat Pantéon Civil de Dolorekselta  joka on Meksikon suurin hautausmaa.

Aikuisille vainajille tavallisimmat lahjat ovat esimerkiksi Tequila, Mezcal ja Pan de Muerto. Lahjoihin vaikuttaa kuitenkin olennaisesti myös vainajan henkilökohtaiset mieltymykset. Kuvassa esimerkiksi moninainen valikoima hedelmiä ja suklaasta valmistettuja pääkalloja.

Koskettavimpia ovat monesti pienten lasten haudat. Näille viedään heitä miellyttäneitä asioita, kuten ilmapalloja ja karkkia. 

Myös Panteónilla oli alttareita. Eri alojen opiskelijat kilpailivat aiheella: "Vasta unohdettu on kuollut" (Porque la verdadera muerte es el olvido). Aiheesta huolimatta työt olivat värikkäitä, kekseliäitä ja pääsääntöisesti hauskoja.

Viimeinen kuva tiivistää kuolleiden päivän tunnelmaa. Vaikka teema on synkkä, aina on tilaa leikkiville lapsille, jotka nauraen vierivät alas alttarin viereistä rinnettä. Suruun ei ole syytä koska kuolleet ovat aina kanssamme. Viimeistään tapaamme sitten taas ensi vuonna kuolleiden päivänä, kun heitä luoksemme kutsumme ja tarjoamme heille kunnon illallisen, hyvässä seurassa.

Teksti: Taneli Hermunen
Kuvat: Cristina Saldaña ja Taneli Hermunen

Nuestros Silencios teos suorana Zocalolta:
http://nuestrossilencios.com/