Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 2/2024

Yli 130 miljoonan asukkaan Meksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin ja maailman 12. talous. Meksikon sijainti Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä tekee siitä merkittävän yhdyskäytävän alueiden talouksille. Meksiko on tärkeä jäsen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksessa (USMCA) ja olennainen osa alueen toimitusketjuja. Sen vientivetoinen talous on saanut lisävauhtia nearshoring-ilmiöstä, kun yritykset siirtävät tuotantoaan lähemmäksi Yhdysvaltojen markkinoita. Talousministeriö odottaa suorien ulkomaisten sijoitusten kasvavan edelleen tänä vuonna. Meksikon kansallisen tilasto- ja maantieteellisen instituutin (Inegi) mukaan inflaatio on hieman hidastunut ja oli marraskuun lopussa 4,55 prosentin vuositasolla. Meksikon keskuspankin BKT-kasvuennuste vuodelle 2024 on 1,8 prosenttia. Talouden odotetaan jatkavan maltillista kasvua myös ensi vuonna.

Talous, inflaatio ja rahapolitiikka

Meksikon keskuspankki (Banco de México, Banxico) nosti heinä-syyskuun 2024 neljännesvuosiraportissaan kuluvan vuoden BKT-kasvuennusteen 1,8 prosenttiin. Vuoden 2025 BKT:n kasvuennuste pysyi ennallaan 1,2 prosentissa. Myös OECD ennustaa Meksikon talouden jatkavan maltillista kasvua.

Banxico arvioi, että vuosittaisen inflaatio olisi keskimäärin 4,7 prosenttia vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2025 loppuun mennessä inflaation odotetaan laskevan 3 prosenttiin. Keskuspankin marraskuussa 2024 teettämä selvitys osoitti, että yksityisen sektorin talouden asiantuntijat ennustivat 2024 lopun inflaatioksi 4,42 prosenttia.

Valuuttakurssi oli 10. joulukuuta 21,32 pesoa euroa kohden ja 20,25 pesoa Yhdysvaltain dollaria kohden. Dollarin kurssin odotetaan asettuvan vuoden lopulla 19,80 pesoon.

Keskuspankki on pitänyt viitekorkonsa korkealla hillitäkseen inflaatiota. Odotuksena on, että se laskee ohjauskorkoa 25 korkopisteellä seuraavassa rahapoliittisessa päätöksessään 19. joulukuuta 2024, jolloin ohjauskorko laskisi 10,00 prosenttiin.

Työllisyys

Kansallinen tilasto- ja maantieteellinen instituutti (INEGI) julkaisi 2. joulukuuta ammatti- ja työllisyystutkimuksen (ENOE) vuoden kolmatta neljännestä koskevat tulokset. Raportin mukaan Meksikossa oli 101,6 miljoonaa yli 15-vuotiasta, joista 61,4 miljoonaa eli 60,4 prosenttia oli taloudellisesti aktiivisia. Näistä 59,5 miljoonaa eli 97 prosenttia oli työllisiä.

Työllisistä 4,8 miljoonaa eli 8 prosenttia oli alityöllistettyjä, mikä tarkoittaa, että he tarvitsevat lisää työtunteja. Työttömiä oli puolestaan 1,8 miljoonaa, mikä vastaa 3 prosentin työttömyysastetta taloudellisesti aktiivisesta väestöstä.

Työmarkkinoiden epämuodollisuus on merkittävä ongelma. ENOEn mukaan epävirallisen työllisyyden piirissä oli 32,5 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 54,6 prosenttia kaikista työllisistä.

Työmarkkinoille osallistuminen jakautuu sukupuolten välillä epätasaisesti. Miesten osallistumisaste on 76 prosenttia, kun taas naisten osallistumisaste jää 46 prosenttiin. Naisten työmarkkinaosallistuminen on huomattavasti alhaisempi kuin OECD-maissa keskimäärin, sillä hoivatyövastuut painottuvat edelleen voimakkaasti heille.

Presidentti Claudia Sheinbaum ilmoitti 3. joulukuuta, että lakiesitystä työviikon lyhentämiseksi 40 tuntiin käsitellään ensi vuonna. Työministeriö (STPS) tulee järjestämään keskusteluja yksityisen sektorin kanssa. Tarkkaa aikataulua uudistukselle ei ole kerrottu.

Valtion budjetti ja painotukset vuodelle 2025

Meksikon valtiovarainministeriö (SHCP) toimitti vuoden 2025 talouspaketin edustajainhuoneelle 15. marraskuuta, ja kongressin odotetaan päättävän siitä ennen vuoden loppua. Valtiovarainministeriö pyrkii vähentämään julkisen sektorin alijäämää nykyisestä 5,9 prosentista BKT:sta 3,9 prosenttiin vuonna 2025, jotta julkinen velka pysyisi noin 51,4 prosentissa BKT:sta.

Meksikon kilpailukyvyn instituutti (IMCO) pitää kuitenkin sopeutustavoitteita epävarmoina, sillä valtiovarainministeriön ennuste BKT:n 2-3 prosentin kasvusta ensi vuodelle on selvästi optimistisempi kuin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) 1,3 prosentin tai Maailmanpankin 1,5 prosentin ennusteet. Budjetin pääasialliset rahoituslähteet ovat vero- ja öljytulot.

Vuoden 2025 liittovaltion budjetissa painotetaan sosiaalisia ohjelmia. Lähes 60 prosenttia näiden prioriteettiohjelmien budjetista kohdennetaan vanhuuseläkkeisiin (joihin tulee 5 prosentin korotus) sekä tukiin 60-65-vuotiaille naisille. Vastaavasti 22 prosenttia suunnataan lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille, kuten Benito Juárez -stipendiohjelmaan, Rita Cetina -stipendiin ja Jóvenes Construyendo el Futuro (nuoret rakentamassa tulevaisuutta) -ohjelmaan.

Investointiohjelmien budjetista 79 prosenttia kohdennetaan rautatiejärjestelmän parantamiseen ja 10,5 prosenttia vesirakennusprojekteihin. Suurimmat hankkeet ovat Tren Maya, Tren México-Querétaro, Tren Interoceánico sekä Tren AIFA-Pachuca. Talouspakettiin sisältyvät lisäksi maatalouden tukemiseksi tarkoitetut ohjelmat, kuten Sembrando Vida, Producción para el Bienestar, Precios de Garantía (takuuhinnat) sekä lannoitteiden osto.

Hallinnon uudistuksia ja hankkeita

Presidentti Claudia Sheinbaum esitteli 14. marraskuuta hallituksensa digitaalisen strategian, jonka toteutuksesta tulee vastaamaan uusi Digitaalisen muutoksen ja telekommunikaation virasto (ADyT). Strategian päätavoitteita ovat digitaalisen identiteetin järjestelmän luominen, liittovaltion e-hallintapalvelualustan perustaminen sekä maan teknologisen infrastruktuurin nykyaikaistaminen. Uuden viraston tavoitteena on modernisoida julkishallinnon palveluja ja vahvistaa liittovaltion hallituksen roolia digitaalisten innovaatioiden edistämisessä.

Senaatti hyväksyi 28. marraskuuta lakiuudistuksen, joka lakkauttaa seitsemän liittovaltion virastoa ja 32 osavaltiotason sääntelijää. Lakkautettavien virastojen joukossa ovat muun muassa Kansallinen läpinäkyvyysinstituutti (INAI), Liittovaltion taloudellisen kilpailun komissio (Cofece), Liittovaltion televiestintävirasto (IFT) ja Energiaviraston sääntelykomissio (CRE).

Presidentti Sheinbaum ilmoitti 6. joulukuuta 33 miljardin Meksikon peson (noin 1,6 miljardin dollarin) investoinnista seitsemän keskeisen sataman modernisointiin: Ensenada, Manzanillo, Nuevo Manzanillo, Lázaro Cárdenas, Acapulco, Veracruz ja Progreso. Tavoitteena on lisätä risteilyalusten ja konttien käsittelykapasiteettia, edistää talouskasvua ja parantaa satamien kilpailukykyä. Suunnitelmiin sisältyy muun muassa Manzanillon terminaalien laajentaminen, 80 hehtaarin alustan rakentaminen Puerto Progresoon, josta tulee Jukatanin niemimaan pääsatama, sekä Lázaro Cárdenasin konttien käsittelykapasiteetin kaksinkertaistamiseen. Hankkeita valvoo laivastoministeriö (Semar), mutta toistaiseksi ei ole selvää, järjestetäänkö tarjouskilpailuja tai millaisilla sopimusehdoilla projektit toteutetaan.

Energiasektorin uudistukset

Meksikon senaatti hyväksyi lokakuussa 2024 perustuslakiuudistuksen, joka tuo muutoksia energiasektorille. Lakiuudistusten tarkennuksia odotetaan julkaistaviksi helmi-huhtikuussa 2025.

Uudistus palauttaa Meksikon kansallisen öljy- ja kaasuyhtiö Petróleos Mexicanosin (PEMEX) ja kansallisen sähköyhtiö Comisión Federal de Electricidadin (CFE) julkisiksi yrityksiksi, joita valvoo Meksikon hallitus. Yksityiset tahot voivat yhä osallistua sähkötuotantoon, mutta CFE:llä ja sen toiminnoilla on etusija.

Uudistus estää valtion tulevaisuudessa solmimasta sopimuksia yksityisten yritysten kanssa julkisen sähköverkon siirto- ja jakelupalveluista, mutta sallii yksityisten rakentavan ja operoivan voimalaitoksia, jotka myyvät sähköä tukkumarkkinoille tai yksityisille yrityksille.

Hajautetun tuotannon sääntöjä muutettiin: nyt yksityiset tuottajat voivat rakentaa voimalaitoksia, joiden kapasiteetti on 0,7 MW aiemman 0,5 MW:n sijaan. Kapasiteetiltaan 0,7-20 MW hajautettua tuotantoa, joka ei ole yhteydessä sähköverkkoon, käytetään myös uusien teollisten kehityshankkeiden sähkönsaantiin.

Presidentti Sheinbaum esitteli 6. marraskuuta sähkösektorin kansallisen strategian, joka on osa kansallista energiasuunnitelmaa vuosille 2024–2030. Tavoitteena on, että valtiolle palautuu sähkösektorin ohjaus, sääntely ja kehitys. Valtion sähköyhtiö CFE:lle varataan 54 prosenttia sähköntuotannosta ja yksityisille investoinneille korkeintaan 46 prosenttia. Sähköntuotantokapasiteettia pyritään lisäämään 22 574 megawattia (MW) seuraavan kuuden vuoden aikana.

Suunnitelma osoittaa 23,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria CFE:lle, josta 12,3 miljardia on varattu 13 024 MW:n uuden kapasiteetin hankkeisiin, 7,5 miljardia dollaria infrastruktuurin vahvistamiseen ja 3,6 miljardia dollaria energian jakeluun koteihin.

Meksikon tavoitteena on tuottaa 45 prosenttia kokonaissähköstä uusiutuvista lähteistä vuoteen 2030 mennessä. Yksityisen sektorin odotetaan investoivan 6-9 miljardia dollaria uusiutuvan energian tuotantoon ja siten kasvattavan tuotantoa 6 400–9 550 MW:a vuosien 2025–2030 välillä. Uusiutuvan energian tuottajien on pystyttävä varastoimaan vähintään 30 prosenttia kapasiteetistaan vähintään neljän tunnin ajaksi.

Hallitus aikoo myös yksinkertaistaa sähkösektorin lupaprosesseja. Energiaviranomaiset, sääntelyelimet ja paikallishallinnot tulevat toteuttamaan yhden luukun periaatetta, jonka avulla lupahakemukset ja lupien saaminen helpottuvat.

Ulkomaankauppa ja investoinnit

Meksiko hyötyy edelleen nearshoring-ilmiöstä, joka on lisännyt ulkomaisten sijoitusten virtaa maahan. Sen läheisyys Yhdysvaltoihin, pääsy Pohjois-Amerikan markkinoille, suuri kotimainen markkina, kasvava kuluttajapohja, yhä osaavampi työvoima ja alhaiset työvoimakustannukset tekevät Meksikosta houkuttelevan kohteen sijoittajille. Suurin osa ulkomaisista investoinneista keskittyy pohjoisiin osavaltioihin lähellä Yhdysvaltojen rajaa, missä sijaitsee suurin osa maquiladora-tehtaista (vientiin keskittyvät valmistus- ja kokoonpanotehtaat), sekä Mexico Cityyn ja sen lähellä sijaitsevaan El Bajíon alueeseen.

Meksikon talousministeri Marcelo Ebrard on korostanut Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen kauppasopimuksen (USMCA) merkitystä. Hänen mukaansa sopimus on alueen paras, ja sen avulla voidaan tehdä Pohjois-Amerikasta maailman vaurain ja kilpailukykyisin talousalue. Ministerin mukaan kolmen maan välinen kauppa saavutti tammi-syyskuussa 2024 ennätykselliset 1,7 biljoonaa dollaria, mikä on 54 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin ulostulot jopa 25 prosentin tullimaksuista Meksikosta ja Kanadasta tuotaville tuotteille, kunnes maat pysäyttäisivät tyydyttävästi laittoman maahanmuuton ja laittomien huumeiden (kuten fentanyylin) salakuljetuksen Yhdysvaltoihin, sekä merkittävistä lisätulleista Kiinasta tuotavalle tavaralle, ovat herättäneet huomiota. Asiantuntijoiden mukaan tullimaksut häiritsisivät toimitusketjuja, heikentäisivät alueen kilpailukykyä ja lisäisivät inflaatiota Yhdysvalloissa. Lausuntoja on myös pidetty mahdollisena neuvottelutaktiikkana ennen USMCA-sopimuksen tarkistusta vuonna 2026.

Vaikka Trumpin lausunnot ja Meksikon sisäiset sääntelymuutokset, kuten oikeuslaitoksen uudistus, ovat aiheuttaneet epävarmuutta investointiympäristössä, tämä ei ole heijastunut investointimääriin. Ebrardin mukaan Meksikoon tehtiin tammikuusta syyskuuhun 2024 suoria ulkomaisia investointeja 35,7 miljardin dollarin edestä, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ebrard ennusti, että koko vuoden 2024 investoinnit nousevat ennätystasolle, 38,2 miljardiin dollariin.

Ebrard on myös pitänyt esillä, että Meksikon vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut yhteensä 39 prosenttia viimeisten kuuden vuoden aikana, ja Meksiko on säilyttänyt asemansa Yhdysvaltojen suurimpana kauppakumppanina, edustaen 16 prosenttia Yhdysvaltojen kokonaistavarakaupasta. Yhdysvallat oli lisäksi 44 prosentin osuudella suurin sijoittamaa Meksikossa vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla.

 

Hanna Öunap

Vastuuvirkamies, kauppa ja talous