Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 1/2025
Meksiko oli vuonna 2024 Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous sekä maailman 15. suurin talous, laskien kolme sijaa vuoteen 2023 verrattuna. Presidentti Claudia Sheinbaum on esitellyt kunnianhimoisen Plan México -suunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa kotimaista tuotantoa ja syventää Meksikon integroitumista Pohjois-Amerikan markkinoihin. Keskeisenä konkreettisena tavoitteena on Meksikon nostaminen maailman kymmenen suurimman talouden joukkoon. Kuluvalle vuodelle Meksikon keskuspankin kasvuennuste on 0,6 prosenttia. Kasvun hidastumisen taustalla ovat erityisesti kauppapolitiikassa tapahtuvien muutosten tuoma epävarmuus, Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (USMCA) tuleva uudelleentarkastelu sekä Yhdysvaltojen talouskasvun ennakoitu hidastuminen. Vaikka Yhdysvaltojen presidentti Trump on tähän mennessä vapauttanut Meksikon monista tulleista, on niitä tavaroista, jotka eivät sisälly USMCA-sopimukseen, samoin kuin teräksestä, alumiinista ja Yhdysvalloissa valmistamattomista autojen osista. Investointinäkymiin ovat vaikuttaneet hiljattain hyväksytyt perustuslailliset uudistukset, jotka käytännössä heikentävät suoria ulkomaisia investointeja.
Talous
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan vuonna 2024 Meksikon talous kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Bruttokansantuote asukasta kohti oli 14 010 Yhdysvaltain dollaria ja BKT puolestaan 1,85 miljardia dollaria. Meksikon keskuspankki (Banco de México, Banxico) laski helmikuussa vuoden 2025 kasvuarvionsa 0,6 prosenttiin aiemmasta 1,2 prosentista. Maailmanpankki puolestaan ennustaa Meksikon talouskasvun pysähtyvän vuonna 2025 ja elpyvän vähitellen, yltäen 1,8 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.
Meksikon kansallisen tilasto- ja maantieteellisen instituutin (INEGI) mukaan vuotuinen inflaatio oli maaliskuussa 2025 3,80 prosenttia nousten hieman helmikuun 3,77 prosentista, mikä vastasi markkinaodotuksia. Kyseessä oli vuoden tähän mennessä korkein lukema, mutta inflaatio pysyi edelleen Meksikon keskuspankin 2–4 prosentin tavoitehaarukan sisällä. Meksikon keskuspankin inflaatioennuste vuoden 2025 lopulle on 3,3 prosenttia.
Rahalähetykset ovat viime vuosikymmeninä muodostuneet yhdeksi Meksikon tärkeimmistä ulkomaantulojen lähteistä. Meksikon keskuspankin mukaan Meksiko vastaanotti vuonna 2024 historiallisesti yhteensä 64,7 miljardia dollaria rahalähetyksinä, mikä on 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023, jolloin summa oli 63,3 miljardia dollaria. Rahalähetykset ovat kasvaneet vuosittain jo 11 perättäisen vuoden ajan. Vuodelle 2025 on nähtävissä epävarmuustekijöitä, etenkin Trumpin hallinnon maahanmuuttovastaisen politiikan myötä. Toukokuussa 2025 Yhdysvalloissa tehtiin aloite 5 prosentin verosta, joka myöhemmin laskettiin 3,5 prosenttiin, sieltä lähetettäville rahalähetyksille. Vero koskisi paperittomien siirtolaisten sekä niiden rahalähetyksiä, joilla on laillinen oleskelulupa, mutta ei Yhdysvaltain kansalaisuutta. BBVA-pankin mukaan vuonna 2024 rahalähetyksiä Meksikoon tehtiin 13,7 miljoonaa kertaa, ja yhden lähetyksen keskimääräinen arvo oli 393 dollaria. Rahalähetyksistä 99,1 prosenttia toimitettiin sähköisesti ja vain 0,7 prosenttia käteisenä. Yhdysvalloista lähetettiin Meksikoon 62,5 miljardia dollaria, mikä vastaa 96,6 prosenttia maan saamista kokonaisrahalähetyksistä. Lähes puolet Yhdysvalloista Meksikoon tehdyistä rahalähetyksistä lähetettiin Kaliforniasta ja Texasista. Rahalähetykset muodostivat 3,4 prosenttia Meksikon BKT:sta.
Citigroupin mukaan Meksikon peson odotetaan pysyvän laajalti vakaana. Valuuttakurssin odotukset ovat 20,98 dollaria kohti vuoden 2025 lopussa ja 21,50 dollaria kohti ensi vuoden lopussa. 15. toukokuuta 2025 Meksikon peson kurssi oli 19,48 dollaria kohden.
Meksikon keskuspankki teki 15. toukokuuta kolmannen peräkkäisen korkokannan laskun, alentaen ohjauskorkoa 50 korkopisteellä 8,50 prosenttiin. Seuraavaa korkojen alennusta odotetaan kesäkuulle.
Plan México
Plan Méxicon tarkoituksena on ohjata Meksikon kauppa-, talous- ja teollisuuspolitiikkaa Meksikon presidentin Claudia Sheinbaumin hallintokauden aikana. Suunnitelmassa nimetään yhdeksän strategista sektoria, joihin kohdistetaan kasvutoimia: tekstiilit ja jalkineet, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, puolijohteet, energia, autoteollisuus ja sähköinen liikkuvuus, kemikaalit ja petrokemikaalit, ilmailu- ja avaruusteollisuus sekä kulutustavarat.
Keskeisimpiä tavoitteita ovat nostaa Meksiko maailman kymmenen suurimman talouden joukkoon vahvistamalla kotimarkkinoita ja lisäämällä kansainvälistä osallistumista, houkutella 100 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja vuoteen 2030 mennessä ja säilyttää investointien osuus BKT:sta yli 25 prosentissa, luoda 1,5 miljoonaa työpaikkaa strategisille aloille, varmistaa, että 50 prosenttia kansallisesta kulutuksesta strategisilla sektoreilla on meksikolaisvalmisteista, kasvattaa kotimaisen sisällön osuutta globaaleissa avainsektoreiden arvoketjuissa 15 prosentilla, ohjata 50 prosenttia julkisista hankinnoista kansalliseen tuotantoon, lyhentää investointien valmistumisaikaa 2,6 vuodesta yhteen vuoteen, kouluttaa vuosittain 150 000 ammattilaista strategisille aloille ja tehdä Meksikosta yksi maailman viidestä suosituimmasta matkakohteesta.
Työllisyys
INEGI julkaisi 28. huhtikuuta ammatti- ja työllisyystutkimuksen (ENOE) vuoden ensimmäistä neljännestä koskevat tulokset. Raportin mukaan Meksikossa oli 101,7 miljoonaa yli 15-vuotiasta, joista 61,1 miljoonaa eli 59,3 prosenttia oli taloudellisesti aktiivisia. Näistä 59,7 miljoonaa eli 97,8 prosenttia oli työllisiä. Työllisistä 6,6 prosenttia oli alityöllistettyjä. Työttömiä oli puolestaan 1,4 miljoonaa, mikä vastaa 2,2 prosentin työttömyysastetta taloudellisesti aktiivisesta väestöstä. Työmarkkinoiden epämuodollisuus muodostaa edelleen keskeisen ongelman. ENOE:n mukaan epävirallisen työllisyyden piirissä oli 32,5 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 54,4 prosenttia kaikista työllisistä.
Tarkasteltaessa naisten taloudellista osallistumista Meksiko on Latinalaisen Amerikan maista neljänneksi viimeinen. Maaliskuussa 2025 Meksikossa naisten osallistumisaste palkkatyöhön oli 45,6 prosenttia, kun taas miesten vastaava osuus oli 75 prosenttia. INEGI:n arvion mukaan, mikäli palkaton työ – eli koti- ja hoivatyö – laskettaisiin viralliseksi toimialaksi, se vastaisi noin 24 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä on enemmän kuin esimerkiksi teollisuuden tai kaupan osuus — kumpikin 22 prosenttia. Hoivaverkosto on Meksikossa pääosin perhekeskeinen ja vastuu kaatuu yhä naisten harteille. Vuoden 2024 lopulla Meksikossa oli yli 21 miljoonaa ihmistä, jotka eivät käyneet töissä, koska he keskittyvät kotitöihin ja hoivatyöhön. Heistä 93 prosenttia oli naisia.
Sheinbaumin hallinto aikoo asteittain lyhentää normaalin työviikon 48 tunnista 40 tuntiin vuoteen 2030 mennessä. Työn tehokkuus on Meksikossa alhainen verrattuna muihin OECD-maihin. INEGI:n mukaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä Meksikon työvoiman tuottavuusindeksi (IGPLE), joka perustuu tehtyihin työtunteihin, laski 0,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta kasvoi 0,7 prosenttia verrattuna vuoden 2023 vastaavaan neljännekseen.
Energiapolitiikka
Sheinbaumin uudistukset hiilivetyihin liittyvään lainsäädäntöön rajoittavat yksityisen sektorin osallistumista öljyn ja kaasun etsintään. Yksityiset yritykset voivat osallistua yhteishankkeisiin julkisen sektorin kanssa, mutta valtiollisella öljy-yhtiö Pemexillä on oltava vähintään 40 prosentin osuus ja yksinoikeus tutkimusalueiden määrittelyyn. Pemexillä on myös etuoikeus valita alueita, ja yksityinen sektori voi osallistua vain, jos Pemex päättää olla etenemättä tietyllä alueella – tällöin energiaministeriö (Sener) voi järjestää tarjouskilpailun. Toimenpiteiden tarkoituksena on vahvistaa Pemexiä ja vähentää riippuvuutta yksityisestä sektorista öljy- ja kaasutoiminnassa. Kuten ennakoitiin, uudistus mahdollistaa valtiollisen sähköyhtiö CFE:n (Comisión Federal de Electricidad) säilyttää 54 prosentin markkinaosuuden sähköntuotannossa.
Energia-alan asiantuntijat varoittavat, että valtiollisen kontrollin asettaminen etusijalle voi heikentää Meksikon energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta. Tällainen kehitys voisi johtaa tuotannon vähenemiseen, polttoaineiden tuonnin kasvuun ja Meksikon kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Meksiko on tällä hetkellä riippuvainen maakaasun tuonnista Yhdysvalloista.
Osana Plan Méxicoa Meksikon tavoitteena on, että 32–45 prosenttia sähköntuotannosta olisi uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä. Ajatushautomo Emberin mukaan vuonna 2024 Meksiko tuotti 75 prosenttia sähköstään fossiilisilla polttoaineilla. Päästöt asukasta kohden olivat alle maailman keskiarvon. Fossiilisista lähteistä maakaasun osuus oli selkeästi suurin, noin 61 prosenttia. Hiili vastasi noin 6 prosenttia ja muut fossiiliset polttoaineet, kuten diesel ja polttoöljy, noin 8 prosenttia kokonaistuotannosta.
Puhtaan sähkön osuus (25 %) oli sama kuin vuonna 2023. Meksikon suurin puhtaan sähkön lähde on aurinkoenergia kattaen 8 prosenttia tuotannosta. Tuulienergian osuus tuotannosta oli 5 prosenttia, vesivoiman 6,5 prosenttia ja bioenergian 2 prosenttia. Ydinvoima kattoi 3,5 prosenttia sähköntuotannosta. Huolimatta suuresta tuuli- ja aurinkopotentiaalista, niiden yhteisosuus (13 %) oli hieman alle maailman keskiarvon (15 %).
Sähkön kysyntä on kasvanut viimeiset kolme vuotta samalla kun puhtaan energian tuotanto on pysynyt ennallaan, mikä on lisännyt päästöjä entisestään. Vaikka sähkösektori tarjoaa potentiaalia yksityisille investoinneille uusiutuvaan energiaan, CFE:n 54 prosentin tuotantomandaatti aiheuttaa epävarmuutta kolmansien osapuolten hankkeiden mahdollisuuksista. Ilman dynaamista energiasektoria Meksiko ei pysty hyödyntää kaikkia nearshoringin tarjoamia mahdollisuuksia.
Trumpin ajaman politiikan vaikutukset Meksikoon
Ensimmäisten 100 päivän aikana virkaanastumisensa jälkeen Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump antoi joukon toimeenpanomääräyksiä kampanjalupaustensa toteuttamiseksi. Ensimmäisten määräysten joukossa Trump julisti kansallisen hätätilan USA:n ja Meksikon rajalle, perustellen sitä huumevirtojen ja laittoman maahanmuuton hallitsemattomuudella. Hätätilan nojalla Trump on kohdistanut valtavasti resursseja etelärajan turvallisuuden vahvistamiseen, aloittanut laajamittaiset maahanmuuttajien karkotukset sekä perustellut monenlaisten tuontitullien asettamista.
Helmikuun alussa Trump ilmoitti 25 prosentin tulleista kaikille meksikolaisille tuontituotteille, perusteena Meksikosta Yhdysvaltoihin suuntautuvat maahanmuutto- ja fentanyylivirrat. Päätöstä kuitenkin lykättiin 30 päivällä presidentti Sheinbaumin kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen. Reilua viikkoa myöhemmin Trump ilmoitti teräksen ja alumiinin 25 prosentin tulleista, jotka astuisivat voimaan 12. maaliskuuta. Meksikon 25 prosentin yleistullit astuivat voimaan maaliskuun alussa, mutta muutamaa päivää myöhemmin, 6. maaliskuuta, ne muutettiin koskemaan vain USMCA-sopimuksen ulkopuolisia tuotteita. El Financieron mukaan noin puolet Meksikon Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä – arvoltaan yli 500 miljardia dollaria – ei lukeudu USMCA-sopimuksen alle. Sektorit, joihin tullit eniten vaikuttavat, ovat tietokoneet (48,3 miljardin dollarin vienti), autonosat (12,5 miljardia) ja lääkinnälliset laitteet (12 miljardia), jotka joko eivät täytä USMCA-sopimuksen alueellisia sisältövaatimuksia tai jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle. Meksikon talousministeri Marcelo Ebrard on puolestaan arvioinut, että 85–90 prosenttia Meksikon viennistä Yhdysvaltoihin lukeutuu sopimuksen alle.
Maaliskuun lopulla Trump määräsi 25 prosentin tullit kaikille Yhdysvaltoihin tuotaville autoille ja autonosille. Joka kolmas Yhdysvaltoihin tuotava auto on peräisin Meksikosta. Meksikon autovienti USA:han on arvoltaan 89 miljardia dollaria eli 17 prosenttia koko Meksikon viennistä. Meksiko on myös yksi maailman viidestä suurimmasta autonvalmistajasta ja suurilla yhdysvaltalaisilla alan yrityksillä, kuten GM, Ford ja Stellantis, on tuotantoa maassa. USMCA-sääntöjen mukaan 75 prosenttia ajoneuvon komponenteista on oltava peräisin Pohjois-Amerikasta, jotta se olisi oikeutettu tullietuuksiin. Rahoituslaitos Banco Basen mukaan noin 82 prosenttia Meksikosta Yhdysvaltoihin viedyistä ajoneuvoista täyttää kyseisen vaatimuksen. Yhdysvallat on ilmoittanut, että USMCA-sopimuksen alle lukeutuvista ajoneuvoista voidaan laskea yhdysvaltalaisvalmisteinen osuus, jolloin tullia sovellettaisiin vain ei-yhdysvaltalaisen osuuden arvoon. Lisäksi tullit eivät koske USMCA-sopimukseen lukeutuvia autonosia.
Trumpin 2. huhtikuuta – josta hän käytti nimeä ”Liberation Day” – asettamat globaalit ”vastavuoroiset” tullit Yhdysvaltojen kauppakumppaneille eivät koskeneet Meksikoa. Trump julkaisi huhtikuun lopulla erillisen toimeenpanomääräyksen, jossa selvennettiin tullien kumulatiivisuutta ja mitä tullia missäkin tapauksessa sovelletaan. Meksikon kohdalla vain alumiinin ja teräksen tullit ovat keskenään kumulatiivisia.
Meksikon taloudellinen riippuvuus Yhdysvalloista on merkittävä haaste: noin 83 prosenttia maan viennistä suuntautuu pohjoiseen naapuriin. Toisin kuin edelliset hallinnot, Sheinbaumin johdolla Meksiko onkin ruvennut puhumaan vahvemmin kaupan ja toimitusketjujen monipuolistamisen puolesta.
Kansainvälinen kauppa
Meksikon keskuspankin mukaan Meksikon kokonaisvienti oli vuonna 2024 arvoltaan 617,01 miljardia dollaria ja tuonti 625,31 miljardia dollaria. Meksikon tavaravienti Yhdysvaltoihin oli 512,57 miljardia dollaria, mikä vastaa 83,1 prosenttia koko viennistä. Vastaavasti tuonti Yhdysvalloista oli 250,89 miljardia dollaria eli 40,1 prosenttia koko tuonnista.
Muita merkittäviä vientikumppaneita olivat Kanada (18,9 mrd. dollaria), Kiina (9,9 mrd. dollaria) ja Saksa (7,69 mrd. dollaria). Tuonnissa muut suurimmat kumppanit olivat Kiina (129,79 mrd. dollaria), Saksa (21,36 mrd. dollaria) ja Japani (19,26 mrd. dollaria).
Investoinnit
Meksikon suotuisa maantieteellinen sijainti maailman suurimman talouden eteläpuolella on tehnyt siitä houkuttelevan nearshoring-kohteen. Muutokset ja jännitteet globaalissa kauppapolitiikassa ovat kuitenkin luoneet epävarmuutta. Vaikka Yhdysvallat eivät jättäisi tulleja pysyvästi täytäntöön, niiden ennakoimattomuus heikentää investointihalukkuutta ja hidastaa talouskasvua. Arvioiden mukaan täysimittainen tullien käyttöönotto vuodeksi voisi supistaa Meksikon BKT:tä 2,4 prosenttia, mikä johtuisi ensisijaisesti investointien vähenemisestä, ei pelkästään viennin laskusta.
Meksikon talousministeriön mukaan suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI) Meksikoon kasvoivat 2,3 prosenttia vuonna 2024 saavuttaen ennätykselliset 36,87 miljardia dollaria. Yhdysvallat säilytti asemansa Meksikon suurimpana investoijana vastaten 16,51 miljardin dollarin investoinneista, mikä oli 45 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Seuraavaksi eniten investointeja tuli Japanista (12 %), Saksasta (10 %), Kanadasta (9 %) ja Alankomaista (5 %).
Ulkomaisista investoinneista 54 prosenttia kohdistui valmistavaan teollisuuteen. Kyseisen sektorin sisällä investoinnit jakautuivat erityisesti kuljetusvälineteollisuuteen (50 %), juoma- ja tupakkateollisuuteen (20 %), tietokoneiden valmistukseen (9 %), kemianteollisuuteen (6 %) ja perusmetalleihin (4 %).
Eniten investointeja kohdistui Mexico Cityyn (14,4 mrd. dollaria / 39 %), Meksikon osavaltioon (2,6 mrd. dollaria / 7 %), Baja Californiaan (2,5 mrd. dollaria / 7 %), Nuevo Leoniin (2,1 mrd. dollaria / 6 %) ja Chihuahuaan (1,5 mrd. dollaria / 4 %).
EU, Suomi ja Meksiko
EU:n ja Meksikon globaalisopimuksen uudistamisen neuvottelut saatiin päätökseen 17. tammikuuta 2025. Sopimuksen allekirjoituksen ajankohta ei ole tiedossa, mutta se voisi eri arvioiden mukaan toteutua tämän vuoden puolella. EU on Meksikon kolmanneksi suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin investoija. Vuonna 2024 EU:n vienti Meksikoon kattoi 53,1 miljardia euroa ja tuonti 29,2 miljardia euroa.
Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2024 viennin arvo Meksikoon oli noin 473,2 miljoonaa euroa tuonnin ollessa noin 274,6 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä vientituotteita ovat olleet paperi ja pahvi, ydinreaktorit, kattilat, koneet ja mekaaniset laitteet sekä sähkökoneet ja -laitteet. Tärkeimpiä tuontituotteita ovat moottoriajoneuvot, sähkökoneet ja -laitteet sekä ydinreaktorit, kattilat, koneet ja mekaaniset laitteet. (Lähde: Tulli). Kaiken kaikkiaan Meksiko oli Suomen 29. tärkein vientikohde ja 35. tärkein tuontimaa.
Meksikossa toimii arviolta 40 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä ja kymmeniä paikallisedustajia. Potentiaalisimpia yhteistyösektoreita suomalaisyrityksille löytyy teollisissa hankkeissa, esimerkiksi energiatuotannossa (smart grids, 5G, uusiutuvat energiat, jätteistä energiaa), kaivosalalla (kestävät teknologiaratkaisut) sekä ympäristösektorilla (vihreä siirtymä). Myös digitalisaatio, kyberturvallisuus ja kriittinen infrastruktuuri sekä terveys- ja koulutussektorit tarjoavat potentiaalia yhteistyölle ja kasvuun.
Emilia Varhi
Harjoittelija