Per-Mikael Engberg aloitti Brysselin suurlähetystön päällikkönä 1.9.2011

Per-Mikael Engberg tuli Brysseliin Tel Avivista, jossa hän ehti toimia suurlähettiläänä neljä vuotta. Kokonaisuudessaan työura ulkoministeriössä on kestänyt jo lähes 40 vuotta ja se on vienyt Engbergin vuodesta 1974 lähtien ulkomaankomennuksille eri puolille maailmaa. Suomen edustustojen tehtävä on kaikkialla kuitenkin sama: huolehtia Suomen ja suomalaisten eduista ja oikeuksista.

Per-Mikael Engberg opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa, josta tie vei kuudeksi vuodeksi töihin sisäasiainministeriöön. Ajatus hakeutumisesta ulkoasiainhallintoon kypsyi vähitellen, ja työura ulkoministeriössä alkoi syksyllä 1974.

Mielenkiintoisia asemapaikkoja

Engbergin ensimmäinen varsinainen komennus ulkomaille oli vuonna 1976 San Franciscoon, jossa Suomella siihen aikaan oli pääkonsulinvirasto. Yhdysvalloista hän siirtyi Belgradiin Jugoslaviaan, jossa silloin elettiin vielä Josip Broz Titon aikakautta.

Engberg_Aviron Suurlähettiläs Engberg ja sihteeri Kati Aviron-Violet neuvonpidossa.

1980-luvulla Engberg toimi kaupallis-taloudellisten asioiden parissa Bonnissa, mistä on perua kiinnostus saksalaiseen kieleen ja kulttuuriin. Vuonna 1995 tie vei viideksi vuodeksi Wieniin jo toisen kerran; Engberg oli vuonna 1974 suorittanut diplomaatin uralle pyrkiviltä vaadittavan puolen vuoden ulkomaanharjoittelun juuri Wienin suurlähetystössä. Wienissä sijaitsee lukuisia YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimistoja, joten perinteisten suurlähetystön tehtävien ohella Engberg sai työskennellä Suomen edustajana muun muassa YK:n teollisen kehityksen järjestössä sekä Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä ja Ydinkoekieltosopimusjärjestössä. 2000-luvulla Engberg ehti olla komennuksella Tukholmassa sekä protokollapäällikkönä ulkoministeriössä, ennen kuin siirtyi vuonna 2007 suurlähettilääksi Tel Aviviin.

 – Kohdalleni on sattunut siis pelkästään mielenkiintoisia ja mieluisia, vaikka monella tavalla varsin erilaisia asemapaikkoja. Olen saanut tutustua niin kansainvälisten järjestöjen toimintaan kuin myös viimeksi Israelissa syventyä Lähi-idän monisäikeisiin kuvioihin.

Suomen etujen ajaminen on suurlähetystöjen päätehtävä

Engberg painottaa, että suurlähetystöjen päätehtävä on ajaa Suomen ja Suomen kansalaisten etuja sekä huolehtia heidän oikeuksistaan. Perustehtävä on siten säilynyt samana, vaikka nykyisen valtavan tietotulvan ja tiedonvälityksen suorastaan vallankumouksellisen kehityksen seurauksena työn luonne on muuttunut hyvinkin paljon. – Vaikka suurlähetystöjen tarkoituksena ei ole kilpailla tiedotusvälineiden kanssa, pitää meidän kuitenkin olla enemmän tai vähemmän ”on line” - ja vauhti kiihtyy koko ajan.

Engberg korostaa, että kansallisten etujen ajamiseksi Suomi tarvitsee edelleen omia edustustoja. – On epärealistista olettaa, että jokin muu taho hoitaisi tätä tehtävää meidän puolestamme. Vähenevät resurssit ja säästöt edellyttävät kuitenkin tehtävien tiukempaa priorisointia ja toiminnan tehostamista.

Brysselissä työtehtävät painottuvat EU-kysymyksiin, jotka muodostavat suurlähetystön toiminnassa tärkeän prioriteetin. – EU:ssa Belgia on Suomelle tärkeä yhteistyökumppani. Tehtävämme on selvittää Belgian suhtautumista ajankohtaisiin EU-agendalla oleviin kysymyksiin ja välittää tiedot Helsinkiin päättäjille. Toisaalta myös Suomen kannat selvitetään belgialaisille, korostaa Engberg.

Yhtenä itselleen erityisen tärkeänä tavoitteena Engberg mainitsee Suomen taloudellisten intressien ajamisen. – Suurlähetystö pyrkii osaltaan edistämään yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, ja siten täydentämään muiden tahojen, kuten Finpron työtä.

Myönteistä Suomi-kuvaa voidaan vahvistaa myös tuomalla esiin suomalaista kulttuuria. Yhteistyö Suomen Benelux-instituutin kanssa on tässä keskeisessä asemassa. – Pienen maan resursseja kannattaa yhdistää siinä missä se suinkin on mahdollista. Tähän tähtää myös aikaisempaa ajankohtaisemmaksi noussut ja hallitusohjelmassakin mainittu Suomi-talo – konsepti, jonka avulla pyritään kehittämään eri ministeriöiden ulkomaantoimintoja nykyistä tiiviimmäksi ja yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi.

Belgia tutuksi lähivuosina

Suurlähettilään aikaisemmat kontaktit Belgiaan ovat pääasiassa rajoittuneet Brysseliin suuntautuneisiin kokousmatkoihin, joita vuosien varrella onkin kertynyt pitkälti toista sataa.– Nykyinen tehtäväni antaa mahdollisuuden tutustua laajemmin koko maahan, sen historiaan ja myös nykypäivään.

Per-Mikael Engbergin puoliso Pia Rantala-Engberg toimii Brysselissä Nato-edustuston päällikkönä. Varsinkin ulkomaankomennusten aikana elämä pyörii hyvin paljon työn ympärillä. – Erityisen tärkeää meille  on, että kesälomien aikana pääsemme viettämään aikaa kesämökillemme Turun saaristoon. Ja talvisaikaan viikon lasketteluloma Alpeilla on muodostunut perinteeksi, josta emme luopuneet edes Lähi-idän vuosina.