Korkeakouluharjoittelijan tervehdys Brysselistä
Aloitin kolmikuukautisen korkeakouluharjoittelun Suomen Brysselin suurlähetystössä toukokuun alussa ja aika on mennyt kuin siivillä. Kolmen kuukauden aikana olen päässyt seuraamaan pienen suurlähetystön arkea suuressa eurooppalaisessa pääkaupungissa.
Politiikkaa Belgiasta – ja vähän myös Euroopan unionista
Harjoittelijana olen päässyt kirjoittamaan raportteja Belgian EU-politiikkaan liittyen ja tekemään eri aihepiireihin liittyviä toimeksiantoja, pieniä tutkimusprojekteja ja vähän mediaseurantaa. Lisäksi olen osallistunut erilaisiin tapahtumiin aina radikalisaatiosta tietoturvaan. Kaiken tarvittavan tietomäärän omaksuminen on ollut haastavaa, mutta samalla mielenkiintoista, ja koenkin oppineeni paljon Belgian politiikasta ja asemasta Euroopassa. Mukavana lisänä suurlähetystön työhön olen päässyt seuraamaan sivusilmällä EU-politiikan tekoa laajemminkin ja sitä kautta oppinut ymmärtämään koko unionia syvällisemmin. Bryssel, Belgia ja EU kulkevat erottamattomasti yhdessä, ja se vaikuttaa suuresti myös kahdenvälisistä suhteista vastaavan lähetystön toimintaan. Lisäksi Suomen EU-edustusto sijaitsee saman katon alla kuin Brysselin suurlähetystö. Iso osa harjoittelusta kuluikin Belgian EU-kannoista raportoimiseen. Omien, varsin teoriapainotteisten, opintojen jälkeen on ollutkin hienoa päästä seuraamaan politiikan arkea lähempää ja näkemään, miten maat hoitavat käytännössä ulkopolitiikkaa.
Parasta harjoittelussa on ollut Belgian ulkoministeriön järjestämissä briiffeissä käyminen ja niistä raportointi. En tuntenut Belgiaa kovin hyvin ennen Brysseliin tuloa, mutta harjoittelun kautta olen oppinut tuntemaan maata paremmin, ja mielenkiintoni erityisesti Belgian sisäpolitiikan kiemuroita ja maan monimutkaista hallintorakennetta kohtaan on kasvanut. Kieliryhmistä muodostetut alueet ja liittovaltio muodostavat osittain hankalan kokonaisuuden, jossa ei aina tiedä kenellä on valtaa ja kenellä ei.
Euroopan sydämessä
Brysselin strateginen sijainti hyvien liikenneyhteyksien äärellä keskellä Eurooppaa on lyönyt kaupunkiin oman leimansa, kuten myös ympäri Eurooppaa ja maailmaa saapuvat työntekijät ja harjoittelijat, jotka muodostavat oman dynaamisen yhteisönsä. Bryssel ei ehkä viehätä samalla tavalla esimerkiksi arkkitehtuurinsa puolesta kuin vaikkapa Pariisi – vaikka sitä joskus pikku-Pariisiksi tituleerataankin – mutta kaupunki osaa hurmata muilla tavoilla. Brysselin ehdottomasti paras puoli on sen kansainvälinen ja avoin ilmapiiri. Harjoittelijan kannalta Bryssel onkin ihanteellinen paikka, sillä harvasta kaupungista löytyy yhtä paljon muita harjoittelijoita ja samanhenkisiä ihmisiä, ja tekemistä riittää melkein viikon jokaiselle päivälle.
Myös brysseliläisten rento suhtautuminen elämään on tehnyt vaikutuksen: täällä ei paljon kyttäillä tai kyräillä ja ongelmiin löytyy ainakin yleensä jonkinlainen ratkaisu – usein varsin luova sellainen. Vaikka olin kuullut Brysselistä kaupunkina ennen tänne tuloa enemmän negatiivista kuin positiivista, olen saanut huomata, että kaupunkia parjataan usein aivan suotta. Vanhojen rakennusten tilalle on viime vuosikymmeninä rakennettu yksi jos toinenkin vähemmän tyylikäs uudisrakennus, ja paikallinen tapa jättää roskapussit jalkakäytäville odottamaan keruuta ärsyttää, mutta kokemukseni Brysselistä kaupunkina on kuitenkin reippaasti plussan puolella. Tietty rosoisuus tuo oman lisänsä Brysselin arkeen.
Kaupungin kielipolitiikka on varsin liberaali sekamelska ranskaa, englantia ja flaamia – paikallisista lähes kaikki puhuvat kahta ensimmäistä ja muutamat vielä lisäksi viimeistä. Ranska on varmin valinta kaupoissa asioidessa ja asioita hoitaessa, mutta usein vastaukseksi saa täysin sujuvaa englantia. Ranskaa osaamattoman ei siis kannata turhaan vältellä kaupunkia! Englantia puhuin paljon muista Euroopan maista kotoisin olevien harjoittelijoiden kanssa sekä asuntolassa, jossa asuin harjoittelun ajan. Tätä kautta syntynyt yhteisö myös teki kotiutumisesta uuteen kaupunkiin vaivatonta!
Tälle kesälle osuneet jalkapallon maailmanmestaruuskisat värittivät brysseliläistä elämää lähes kuukauden ajan. Belgian jalkapallojoukkueen menestys myös hurmasi koko maan hetkellisesti. Oli ilo päästä seuraamaan pienen maan menestystä isoissa kisoissa ja päästä osaksi jalkapallohuumaa, joka jättää varjoonsa suomalaisten jääkiekkomenestyksen juhlinnan. Ehkä voisimmekin ottaa oppia belgialaisilta karnevaalimaisessa ja ylisukupolvisessa juhlinnassa!
Katse tulevaisuuteen
Harjoittelun jälkeen suuntaan takaisin Helsinkiin jatkamaan maailmanpolitiikan opintojani Helsingin yliopistossa. Opintoihin on mukava palata työntäyteisen kesän jälkeen, sillä suurlähetystöharjoittelun kautta pystyn nyt paremmin hahmottamaan oman alani tarjoamia uramahdollisuuksia. Tulevaisuudessakin haluaisin työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja kansainvälisen politiikan parissa. Onneksi Bryssel tarjoaa paljon työmahdollisuuksia, joten paluu kaupunkiin myöhemmin ei ole täysin mahdoton ajatus!
À bientôt (j'espère), Bruxelles ma belle !
Teksti: Mari Isomäki