Uutta osaamista Afrikan maiden päättäjille

Suomalainen Helena Tapper rakentaa Afrikan tulevien päättäjien osaamisverkostoa ALICT-ohjelmassa. 

Vuodesta 2011 toiminut African Leadership in ICT -ohjelma on tuonut uusia tuulia kehitysyhteistyöhön kouluttamalla Afrikan maiden strategista keskijohtoa.

Ohjelma järjestää johtajuuskoulutusta Afrikan maiden ministeriöiden ja muun julkishallinnon keskijohdolle. Koulutuksen aihepiirejä ovat tieto- ja viestintätekniikan lisäksi tiede, teknologia ja innovaatiot.

"Afrikan maat ovat monessa suhteessa samassa vaiheessa kuin Suomi 20 vuotta sitten. Teknologia on meidän tasollamme, kännykät yleisesti käytössä ja infrastruktuuria kehitetään. Tietoyhteiskunta on lähellä", ohjelmajohtaja Helena Tapper kuvaa tilannetta.

ALICT-ohjelman menestys ei ole syntynyt tyhjästä, vaan se on ankaran työn ja korkeiden laatuvaatimusten takana, sanoo ohjelmajohtaja Helena Tapper. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Osaamista on kuitenkin vahvistettava. Kyse ei ole pelkästään tietoteknisten taitojen kehittämisestä, vaan teknologian mahdollisuuksien ottamisesta käyttöön kaikilla politiikka-alueilla.

"ICT asuu jokaisen sektorin sisällä. Hyödyntämällä sitä afrikkalaiset saavat pidemmälle jalostettuja tuotteita", Tapper tähdentää.

Afrikan talous kasvaa keskimäärin 5–6 prosentin vuosivauhtia, ja nuori väestö on valtava voimavara työvoimana. Investoiminen tieto- ja viestintätekniikkaan sekä koulutukseen nostaa osaamispohjaa ja tekee maista kilpailukykyisempiä.

ALICT-koulutusohjelmasta on jo valmistunut 213 keskijohdon osaajaa. He vastaavat kotimaissaan esimerkiksi ministeriönsä IT-osastosta, suunnittelevat koulutusta paikallishallinnossa.  Seuraavan kolmen vuoden aikana on tarkoitus kouluttaa 300 osaajaa.

Tutorit tiedon siirtäjinä

Kesäkuussa 2014 käynnistyneen uuden kurssin tutorit tulevat edelliseltä kurssilta.

"Meille on tärkeää, että tutorit tulevat ohjelmamaistamme. He tuntevat kurssin ja tuovat oman kontaktipintansa kurssille", Tapper sanoo.

Opiskelu tapahtuu pääosin verkossa oman työn ohella. Tapperin mukaan se tuo kahtalaista hyötyä: osallistujat voivat hyödyntää oppimaansa suoraan työssään ja toisaalta tuoda työn sisältöjä koulutukseen.

Verkkokeskustelut ovat tapa jakaa osaamista. Lisäarvo syntyy kun esimerkiksi malawilaiset ja mauritiuslaiset voivat vertailla kokemuksiaan. Samalla rakentuu osaajien verkosto Itä- ja eteläiseen Afrikkaan.

"Sillä on arvoa. He voivat ottaa heti yhteyttä kollegoihin, ja tiedon jakamisen perintö jää elämään", Tapper kertoo.

Verkko-opiskelua täydentävät parin päivän tapaamiset kurssin alussa, keskellä ja lopussa.

Johtajuusarvio arvokas lisä

Ammatillisen kehittämisen koulutusohjelmaan kuuluu myös johtajuuden 360 asteen arviointi. Sitä osallistujat pitävät merkittävänä lisänä henkilökohtaiseen pääomaansa.

Koulutus antaa myös muita työkaluja kuten sujuvan työskentelyn verkkoympäristössä, jota tarvitaan yhä enemmän kaikkialla. Kurssilaiset oppivat käyttämään myös tulevaisuuden tutkimuksen välineitä ja rakentavat maaryhmissä tulevaisuusskenaarioita. 

"Koulutuksen kautta pääoma jää ihmisiin. He voivat käyttää sitä omassa työssään ja organisaatiossaan", Tapper toteaa.

Tiedon siirtyminen yksilön tasolta organisaatioihin pyritään varmistamaan kutsumalla esimiehet mukaan näille räätälöityyn osuuteen.

Hyvänä esimerkkinä koulutuksen hyödyntämisessä koko maan hyväksi Tapper mainitsee Mauritiuksen, jossa parlamentti hiljattain hyväksyi sähköisen hallinnon strategian. Sen tekemisessä olivat avainasemassa ALICT-kurssilaiset.

Onnistumiset eivät ole tulleet sormia napsauttamalla, Tapper muistuttaa.

"Menestys on ankaran työn takana. Se ei ole mikään keväinen piknik. Standardimme ovat korkealla ", hän kuvaa ohjelman työskentelytapaa.  

Marja-Leena Kultanen