Sambian budjetti 2010 viestii uskoa talouden elpymiseen
Sambian hallituksen uusi budjetti viestii vuoden 2009 suurista haasteista huolimatta vahvaa uskoa talouden nopeaan elpymiseen, erityisesti kuparin hinnan käännyttyä nousuun.
Valtiovarainministeri Situmbeko Musokotwane esitteli hallituksen vuoden 2010 budjetin 9. lokakuuta 2009. Budjetti oli ensimmäistä kertaa valmis hyvissä ajoin ennen kyseisen talousvuoden alkua, ja on näin käytössä heti vuoden 2010 alusta toimintojen rahoittamiseen. Tämä muutos tukee merkittävällä tavalla budjetin tehokkaampaa toimeenpanoa.
Budjetin keskeisenä teemana säilyy talouskasvun vahvistaminen ja monipuolistaminen erityisesti kaivos- ja rakennustoimintaa, maataloutta ja turismia kehittämällä sekä talouden kasvua tukevien talous- ja rahapoliittisten toimenpiteiden avulla. Vuoden 2010 budjetti on yhteensä 16,8 miljardia kwachaa, josta 72,4 % rahoitetaan valtion tuloin, 14,5 % avunantajien tuella ja loput noin 13 % lainarahalla.
Sambia selviää talouskriisistä naapureita paremmin
Vuoden 2010 budjetti laadittiin epävarmojen taloudellisten olosuhteiden vallitessa. Vuoden 2009 aikana kärjistynyt talouskriisi on ulottanut vaikutuksensa Sambiaan, erityisesti kansainvälisen kaupan supistumisen ja kuparin hinnan laskun seurauksena. Nämä laskivat myös Sambian valuutan kwachan arvoa erityisesti 2009 vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Valtion tulot olivat huomattavasti odotettua alhaisemmat ja myös avunantajien budjettituen taso oli ennakoitua matalampi. Merkittävä verotulojen lasku on tapahtunut kansainvälisen kaupan laskun ja tähän perustuvien tuontitullien ja -tariffeihin perustuvien tulojen vähentymisen seurauksena. Tämä tulee jatkossa vahvistumaan vapaakauppasopimusten myötä ja edellyttää suunnitelmaa kompensoida näiden tulojen menetystä.
Vuoden 2009 haasteista huolimatta hallituksen uusi budjetti viestii vahvaa uskoa talouden nopeaan kääntymiseen nousuun. Sambia näyttää selvinneen talouskriisistä eteläisen Afrikan maita keskimääräistä paremmin ja makrotalous on kaiken kaikkiaan suhteellisen vakaalla pohjalla. Sambian talouskasvun arvioidaan vuoden 2009 osalta olevan noin 4,3 prosentin tasolla ja vuonna 2010 noin 5 prosenttia (IMF:n lokakuussa korjaama arvio ennustaa yli 5 % kasvua jo vuonna 2009). Inflaation arvioidaan olevan noin 12 %.
Kaivosverouudistukset peruttu
Kaivos- ja tärkeä kuparituotanto vaikuttavat selviävän vuodesta 2009 suhteellisen hyvin, johtuen kuparin hinnan kääntymisestä nousuun vuoden 2009 lopulla, mikä on nostanut myös kwachan arvoa. Hallitus on vuoden kuluessa helpottanut ulkomaalaisten kaivosyrityksien toimintaa maassa muun muassa peruuttamalla viime vuonna tehdyt kaivosverouudistukset, joiden tarkoituksena oli lisätä Sambian tuloja omista mineraaleistaan. Nämä uudistukset ovat herättäneet myös kritiikkiä.
Myös maatalouden raportoidaan selvinneen hyvin erityisesti hyvän maissisadon (suotuisan ilmaston) vaikutuksesta.
Sambian kansainväliset valuuttavarannot ovat vahvistuneet, mihin on vaikuttanut syyskuun G-20 kokouksen päätöksin myönnetty IMF:n 629 miljoonan dollarin lisärahoitus. Näiden lisäresurssien huolellinen suunnittelu ja tehokas käyttö, sekä kwachan arvoon kohdistuvien vaikutusten huomioiminen raha- ja talouspolitiikassa tulevat olemaan olennaisia kysymyksiä vuonna 2010.
Hallitus on myöntänyt vuoden 2010 budjetissa lisävaroja kansalliselle tilintarkastuslaitokselle ja korruption vastaiseen toimintaan parantaakseen julkisen talouden hoitoa ja seurantaa, ja ilmoittanut pyrkivänsä lisäämään avoimuutta julkisten varojen käytön suhteen.
Kehitysapu 14,5 % budjetista
Vuoden 2010 talous- ja rahapolitiikka tulevat olemaan ekspansiivista ja käsittämään lisävelan, myös markkinahintaisten lainojen, ottoa. Tätä pidetään nykytilanteessa oikeansuuntaisena politiikkana. Hallitus on saavuttanut viime vuosina tasapainoisen talouspolitiikan, ja budjetin alijäämä on pysynyt alle 2 prosentin. Vuoden 2009 osalta alijäämän arvioidaan kuitenkin kasvavan noin 2,6 prosenttiin. Kasvutrendi jatkunee vuonna 2010 talouskriisin vaikutusten edelleen rajoittaessa tulojen kasvua ja menojen noustessa talouden haasteisiin vastaamisen seurauksena.
Vuoden 2010 budjetin laadinnan yhteydessä on käyty keskustelua avunantajien tuen osuudesta budjetissa (14,5 %). Toisaalta, erityisesti arviot hankemuotoisen avun maksatusten tasosta tulevana vuonna ovat epäluotettavat, ja näin ollen 14,5 prosentin rahoituksen tasoon tulee suhtautua varauksella.
Julkishallinto suurin menoerä
Budjetin suurin toiminnallinen menoerä on julkishallinto (32,1 %), ja tämän jälkeen koulutus (19,9 %) ja talouden kasvua tukevat toimenpiteet useiden eri sektoreiden alla, mukaan lukien maa-, metsä- ja kalatalous, polttoaine- ja energia, kaivosteollisuus ja infrastruktuuri, sekä turismi (19,1 %). Terveyssektorin osuus budjetista on 8,2 % (vuonna 2009 11,9 %). Lasku johtuu avunantajien rahoituksen jatkumisen epävarmuudesta vuonna 2010. Ympäristön suojeluun erikseen kohdennettu summa vastaa 0,9 % budjetista.
Ympäristönsuojeluun vähemmän varoja
Myönteinen avaus 2010 budjetissa on hiilidioksidipäästöjen verotuksen toimeenpano. Verotus laadittiin vuonna 2006, mutta viedään vasta nyt käytäntöön. Dialogia käydään ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön välillä hiilidioksidipäästöverotuksen tulon kohdentamisesta. Myös kaivostoimintaan kohdistuvassa verotuksessa on suunnitteilla vero, jonka kautta varoja tullaan suuntaamaan ympäristönsuojelun rahastoon. Menoeränä ympäristönsuojeluun käytettävät varat ovat kuitenkin laskeneet viime vuoden tasolta, eikä budjettipuhe itsessään juurikaan käsittele ympäristökysymyksiä, mukaan lukien ilmastonmuutosta.
Maatalous korostuu budjettipuheissa
Maatalouden merkitystä korostetaan budjettipuheissa. Vuoden 2010 budjetissa on kunnianhimoisesti viitattu erityisesti karjatalouteen Sambian nousevana, ja tulevaisuudessa merkitykseltään kuparin tuotantoa vastaavana sektorina.
Vuoden 2010 budjetissa on maatalouden osuutta kasvatettu tämän vuoden 1,096 miljardin kwachan tasosta 1,139 miljardiin, tosin tämä summa ei tarkenna metsä- ja kalatalouden osuutta kokonaisuudesta. Yksityiskohtaisempi tarkastelu osoittaa että maatalouteen kohdistetun rahoituksen osuus on laskenut yli 3 prosenttia ja on kaiken kaikkiaan noin 7,8 prosenttia koko budjetista. Tällä rahoituksella Sambia on vielä kaukana asetetusta 10 prosentin maataloussektorin budjettiallokaation tavoitteesta vuoteen 2015 mennessä.
Pienviljelijöiden elinkeinoille niukasti uutta tukea
Maatalouden osalta budjetissa koetaan ongelmallisena suurten lannoitetukiohjelmien ja tätä kautta ruokaturvan vahvistamiseen suuntautuvien, ja luonteeltaan hätäavun kaltaisesti toteutettavien ohjelmien sisällyttäminen maatalouden kehittämisen alle. Hallitus on käynnistänyt näiden ohjelmien arvioinnin ja uudistamisen. Ohjelmat vievät noin 50 prosenttia sektorin varoista.
Varsinaisia pienviljelijöiden elinkeinoja vahvistavia ja monipuolistavia toimenpiteitä on kritisoitu budjetissa vähäisiksi. Myönteisenä lupauksena on odotetun maatalouden markkinointia edistävän lakiasetuksen hyväksyminen, joskin lain voimaan saattaminen voi kestää.
Hallitus pyrkii edistämään kaupallista viljelyä Farm Block -konseptilla. Tarkoituksena on keskittää alueellisesti maatalouden investointeja ja houkutella ulkomaisia investoijia tuotannon kehittämiseen. Seuraavaa Farm Block -aloitetta suunnitellaan sokerintuotannon vahvistamiseksi Luapulan läänissä, missä Suomi on pitkään tukenut maataloutta.
Erityisesti pääteemaa "talouskasvu ja monipuolistaminen" ajatellen budjetin ei koeta tarjoavan merkittäviä uusia avauksia. Budjettia kritisoidaan siitä, että esitetyt verohelpotukset eivät huomioi köyhimmän väestönosan tarpeita. Myös gender-näkökulmasta katsottuna budjettia ja budjettipuhetta on pidetty vaisuna.
Vuoden 2010 aikana nähtäväksi jää budjetin toimeenpano. Aiempien kokemusten perusteella hankkeiden tehokas toimeenpano talouden kasvun aikaansaamiseksi tulee olemaan suuri haaste.