Mikä on Suomen rooli ihmisoikeuksien puolustajana?
”Ihmisoikeuksia ei voi ulkoistaa, ne on meidän jokaisen sisäistettävä”, totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä järjestetyssä tilaisuudessa. ”Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas”, tiivisti keskustelukumppani, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini.
YK:n kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää 10. joulukuuta vietettiin ulkoministeriössä järjestämällä Suomen rooli ihmisoikeuksien puolustajana -teemalla koolle kutsuttu aamupuurotilaisuus. Siihen osallistui sankka joukko kansalaisjärjestöjen, sidosryhmien ja ministeriön edustajia. Keskustelua johdatteli Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.
Tuomioja ja Soini korostivat naisten oikeuksia
Ulkoministeri Tuomioja korosti ihmisoikeuksien yleismaailmallista luonnetta ja jakamattomuutta: yhden oikeuden noudattaminen ei saa polkea toista. Tuomioja katsoi naisten oikeuksien ja aseman ml. seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien parantamisen olleen Suomen vahvuuksia jo vuosien ajan. Tuomiojan mukaan naisten aseman ja oikeuksien vahvistaminen on tärkeää sekä ihmisoikeusnäkökulmasta että kestävän kehityksen kannalta.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini painotti myös Suomen roolia naisten ja lasten aseman parantamisessa maailmanlaajuisesti. Soini muistutti ihmisoikeuksien kunnioittamisessa olevan edelleen valtavia eroja maiden välillä. Afganistanin kokemuksiinsakin vedoten hän nosti esille sukupuolten tasa-arvon tärkeyden yhteiskunnassa.
Asekauppasopimus vähentää ihmisoikeusloukkauksia
Tuomiojan mukaan tuloksia ihmisoikeustyössä saadaan vain toimimalla pitkäjänteisesti. Tuomioja nosti esille, että kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) sopimusneuvotteluissa Suomella oli aktiivinen rooli aivan alusta alkaen seitsemän aloitteentekijämaan ryhmässä. Sopimus on ihmisoikeuksien kannalta merkittävä, sillä se tulee voimaan astuessaan vähentämään mm. laittomiin aseisiin liittyvää väkivaltaa.
Romanien oikeudet ahtaalla
Molemmat puhujat pohtivat Euroopan romanien tilannetta muun muassa Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa. EU:n tulee vaatia kaikkia jäsenmaitaan noudattamaan EU:n yhteisiä arvoja ja omatoimisesti parantamaan romanien asemaa yhtenä EU:n arvoperustaan sisältyvänä asiana. Tuomioja kertoi Suomen toiminnasta romanien aseman parantamiseksi. Suomen laatiman eurooppalaisen romanipolitiikan käsikirjan pohjalta myös EU on nyttemmin laatinut omat konkreettiset tavoitteensa romanien aseman parantamiseksi.
Koska ihmisoikeuskysymykset ovat osa ulkopolitiikkaa, niistä käydään jatkuvasti myös kahdenvälisiä keskusteluja muiden valtioiden kanssa. Molemmat kertoivat kokemuksistaan. Tuomioja totesi, että Suomen on oltava valmis keskustelemaan muiden kanssa myös omista ihmisoikeushaasteistaan, kuten naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Aamupuuroväki halusi keskustella esimerkiksi siitä, miten romanien ja muiden vähemmistöjen aseman parantaminen ja haavoittuvimpien ryhmien ihmisoikeudet turvataan EU:ssa ja miten Suomi voisi vaikuttaa siihen, että EU olisi johdonmukaisempi ihmisoikeustoiminnassaan. Ulkoministeri Tuomioja vastasi EU:n liittämisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen olleen Suomen pitkäaikainen tavoite.
- Lisätietoa ihmisoikeuksista (Linkki toiselle web-sivustolle.)
- YouTube-taltiointi tilaisuudesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)