Meriteollisuuden murros; näkemyksiä Alankomaista

Alankomaiden meriteollisuus selvisi rakennemuutoksesta ja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Asiantuntijat näkevät, että korkean osaamistason palannut arvostus ja uudet teknologiat kasvattavat Länsi-Euroopan meriteollisuusklusterin vientipotentiaalia. Energiatehokkuus, ilmastoystävällisyys ja automatisaatio ovat nousevia trendejä, jotka näkyvät Alankomaiden telakoilla ja tutkimuslaitoksissa.

Alankomaiden yhteiskunta on rakentunut ja vaurastunut merenkulun varassa, mikä näkyy maan taloudessa nykypäivänäkin. Meriteollisuus työllistää eri arvioiden mukaan 260 000 – 360 000 ihmistä ja muodostaa noin 4 % Alankomaiden kokonaisviennistä. Meriteollisuuden osuus Alankomaiden bruttokansantuotteesta on noin 3,3–3,5 %, mutta välillisesti huomattavasti suurempi. Esimerkiksi Rotterdamin satamaklusterin arvioidaan yksin muodostavan jopa 6,2 % maan bruttokansantuotteesta, kun sataman tukitoiminnot ja muut epäsuorat vaikutukset lasketaan mukaan.

Viimeinen vuosikymmen ei ole ollut kivuton merenkulkualallakaan. Globaali talouskriisi hidasti toimintoja kautta linjan ja söi merikuljetusten katteet, mikä heijastui negatiivisesti Pohjanmeren satamien tukitoimintoihin. Toisaalta kriisi myös vauhditti merenkulkualan murrosta Alankomaissa ja pakotti toimijat kehittämään osaamistaan, kun Itä-Aasian varustamot nousivat entistä vahvemmin eurooppalaisten rinnalle ja osa Länsi-Euroopan alihankintaketjuista siirtyi Puolaan ja Baltiaan. Erikoisosaamista vaativan offshore-toiminnan katsotaan pelastaneen suuren osan Alankomaiden kotimaisesta meriteollisuusosaamisesta ja sektori onkin alan tuottoisin segmentti tällä hetkellä.

Asiantuntijoiden mukaan Alankomaiden meriteollisuus siis uudistui pakon edessä ja viimeistä vuosikymmentä voidaan kuvata innovatiivisuuden ja korkean osaamisen renessanssiksi. Uudet palvelut, digitalisaatio, keinoäly ja korkean lisäarvon tuotteet ovat nostaneet maan meriteollisuuden takaisin kasvu-uralle. Alan murros siis jatkuu, mutta nykytrendin katsotaan avaavan jopa aiempaa enemmän mahdollisuuksia korkeaan tuotantolaatuun kykenevissä korkean teknologiaosaamisen maissa.

Eurooppalainen laivanrakennus onnistuttiin pelastamaan ja tulevaisuuskin näyttää valoisammalta, mikäli innovatiivisuudesta ja erikoisosaamisesta kyetään pitämään kiinni. Kansainvälisen yhteistyön arvo ja merkitys kasvavat entisestään, minkä vuoksi yrityksiä kannustetaan aktiivisempaan R&D -yhteistyöhön sisämarkkinoilla. Samaan aikaan meriteollisuuden on aktiivisemmin etsittävä kumppaneita ”meriteollisuuskuplan” ulkopuolelta ja tarkasteltava, mitä uudet teknologiat voivat tarjota meriteollisuudelle. Laivanrakentajien ei tule vain odottaa, että heille tullaan myymään uudenlaisia ratkaisuja, vaan yritysten on itse aktivoiduttava aiempaa enemmän R&D-puolella, mietittävä alihankintaketjujaan uusiksi sekä käytettävä ostajan valtaa tehokkaammin markkinan uudistamiseksi.

Tutkimusta ja tuotekehitystä

Suuri osa Alankomaiden meriliikenteen R&D –kehitystyöstä keskittyy Rotterdamin satamaan ja sen alueella toimiviin yrityksiin. Kansallisilla ja alueellisilla liike-elämän kehitysorganisaatioilla on omat maritime-ohjelmansa, ja lisäksi itsenäiset tutkimusorganisaatiot ja yritykset kuten MARIN ja Damen tekevät tutkimusta ja testejä suoraan liike-elämän tarpeisiin.

MARIN (Maritime Research Institute Netherlands) tekee laaja-alaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä Alankomaiden merenkulkualan tarpeisiin. Tällä hetkellä johtavana teemana on ”merien kestävämpi käyttö”, mihin liittyy ympäristöystävällisempien, älykkäämpien, energiatehokkaampien ja turvallisempien alusten kehittäminen. Tällä hetkellä MARIN:in 400 asiantuntijan työn alla on erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden sekä voimanlähteiden testaus ja pilotointi. Testilaitoksen kuusi testiallasta soveltuvat moniin käyttötarkoituksiin ja mahdollistavat eri olosuhteiden mallintamisen.

Suomen VTT:tä vastaavan tutkimusorganisaatio TNO:n maritime-ohjelmassa perehdytään myös mahdollisuuksiin hyödyntää meriä nykyistä kestävämmin. Organisaatiossa kehitetään ympäristöystävällisimpiä voimanlähteitä eri kokoluokan aluksiin, tutkitaan älyliikennettä merenkulussa sekä kehitetään vaihtoehtoja eniten meriä saastuttaville materiaaleille. Myös TNO pyrkii entisestään tiivistämään R&D –yhteistyötä kansainvälisten partnerien kanssa.

Energiatehokkuus ja ilmastoystävällisyys ovat keskeisiä teemoja Alankomaiden Invest-In organisaatio NFIA:lle, joka välittää tietoa tutkimus- ja tuotekehitykseen, ilmastoystävällisiin projekteihin sekä ylipäänsä alan investointeihin myönnettävistä tuista ja verohuojennuksista. Esimerkiksi alkuvuodesta lanseerattiin rahoitusohjelma ”Sustainable Shipbuilding Subsidy Scheme”, jonka puitteissa myönnettiin 4,5 milj. € tukea kestävien teknologioiden käyttöönottoon merikelpoisten alusten rakentamisessa. NFIA ja muut alueelliset liike-elämän kehitysorganisaatiot antavat myös käytännön tukea ja neuvontaa yrityksille, joilla aikomus laajentaa toimintoja Alankomaihin, sillä kyseisten organisaatioiden tärkein tavoite on tukea työpaikkojen syntymistä.

Alankomaalainen suuryritys Damen panostaa meriliikenteen automatisointiin ja digitalisointiin; uusia teknologioita ei nähdä mukavina lisinä, vaan kasvun edellytyksinä. Kasvustrategiansa tueksi Damen on myös päättänyt perustaa Helsinkiin laivanrakennuksen suunnittelutoimiston. Damenin keskeisinä lyhyen aikavälin tavoitteina on haastaa helikopterikuljetus offshore-miehistön siirroissa sekä valtavirtaistaa hybridi- ja sähkömoottoreiden käyttö meriliikenteessä. Damenin asiantuntijat korostavat, että uudet teknologiat kuten Virtual ja Augmented Reality sekä big-datan käsittely tarjoavat alusten suunnitteluun aivan uudenlaisen työkalupakin, jota tulee hyödyntää kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Merenkulun trendit näkyvät myös muiden alankomaalaisten telakoiden tuotantolinjoilla. Bijlsma Watersma rakentaa kolmea monikäyttöalusta tutkimustarkoituksiin ja Alankomaiden vesiväylien kunnossapitoon. Alukset erottuvat kokoluokassaan kestävyydellään ja energiatehokkuudellaan, kun esimerkiksi alusten sisätilat lämmitetään moottorin hukkalämmöllä. De Hoopin telakalla rakennetaan ennätyksellisen hiljaista ja energiatehokasta 135-metristä luksusristeilijää. Kooiman Group toimittaa kahdeksan partiointialusta, joiden rungon muotoilu ja energiatehokas voimansiirtojärjestelmä ovat ainutlaatuisia kyseisen kokoluokan aluksissa.

Meriteollisuuden murros luo liiketoimintamahdollisuuksia

Hollantilaiset meriteollisuuden asiantuntijat näkevät, että korkean osaamistason palannut arvostus ja tilaajien vaatimukset kasvattavat Länsi-Euroopan meriteollisuusklusterin vientipotentiaalia.

Yhtenä esimerkkinä uusista laivanrakennuksen trendeistä mainittakoon luksusveneiden valmistus, jossa koko ja vaatimustaso kasvavat. Alankomaissa on havaittu, että suurten risteilijöiden ja luksusjahtien tuotannon tarpeet lähenevät toisiaan eivätkä ne enää näyttäydy markkinoilla kahtena erillisenä segmenttinä. Meriteollisuuden konsulttien mukaan suomalaisten laivanrakentajien sekä niiden alihankkijoiden olisi syytä tuoda risteilijäalusosaamistaan aktiivisemmin luksusjahtivalmistajien tietoon.

Samaan aikaan on pidettävä silmät avoinna digitalisaation ja automatisaation luomalle kysynnälle sekä meriliikenteessä itsessään että satamien tukitoiminnoissa. Esimerkiksi Rotterdamin tavoitteena on kehittää sataman ympärille yksi Euroopan suurimmista palvelukeskittymistä, jossa digi-jätit, pankit, finanssilaitokset, kuljetusyritykset ja uuden sukupolven satamapalvelut ovat edustettuina.

Kansainvälisen kilpailukyvyn maksimoimiseksi yritysten on syytä leventää omia hartioitaan kansainvälisellä yhteistyöllä, joka voi kiihdyttää tuotekehitystä ja avata ovet kansainväliselle R&D -rahoitukselle. Alankomaissa kansainvälisen yhteistyön syventämiseen suhtaudutaan hyvin myötämielisesti. Netherlands Enterprise Agency RVO, tutkimuslaitos TNO ja alueelliset liike-elämän kehitysjärjestöt ovat hyvin avoimia tiiviimmälle yhteistyölle suomalaisten kanssa ja suurlähetystö voi avustaa suomalaisyrityksiä ja tutkimuslaitoksia yhteyksien luomisessa.

 

Eero Vento