Kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes: Johannesburgin kokouksen tärkein tavoite on köyhyyttä vähentävän globaalin kumppanuuden vahvistaminen
Kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimeksen mielestä Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen onnistumisen mittari on valtioiden ja muiden, ei-valtiollisten toimijoiden nykyistä täsmällisempi ja konkreettisempi sitoutuminen köyhyyden vähentämiseen ja kansainvälisiin ympäristöohjelmiin.
'YK:n viimeisten suurkokousten yhteydessä on kyetty sopimaan niistä perustavoitteista ja periaatteista, joilla köyhyyttä voidaan vähentää ja erityisesti Afrikan kehitystä auttaa. Muun muassa Monterreyn kehitysrahoituskokouksen yhteydessä sovittiin periaatteesta, jonka mukaan kehitysmaat sitoutuvat hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien kehittämiseen ja teollisuusmaat kaupan ja kumppanuuden ehtojen parantamiseen sekä kehitysavun nostamiseen. Tämän globaalisopimuksen vahvistaminen ja sen uskottavuuden lisääminen on Johannesburgin kokouksen keskeinen tavoite', Siimes sanoo.
Siimeksen mukaan EU:lla on erityinen vastuu teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisen sovun löytämisessä, sillä Japanin talousvaikeudet ja Yhdysvaltojen varovainen suhtautuminen uusiin aloitteisiin monenkeskisessä yhteistyössä korostavat Euroopan maiden roolia.
Siimes tuo esiin kaksi esimerkkiä, joilla Suomi on valmis edistämään yhteisten sitoumusten ja sovun löytymistä Johannesburgissa: tuen Maailmanlaajuiselle ympäristörahastolle ja tekeillä olevat kumppanuusohjemat.
'Suomi on valmis lisäämään tukeaan Maailmanlaajuiselle ympäristörahastolle, jotta lisääntyneiden kansainvälisten ympäristösopimusten ja muiden velvoitteiden valvonta ja täyttäminen olisi erityisesti kehitysmaissa nykyistä tehokkaampaa. Kansainvälinen lisätuki mahdollistaa rahaston toiminnan laajentamisen muun muassa orgaanisten myrkkyjen ja aavikoitumisen estämiseen.'
'Suomi on – pääosin kehitysyhteistyön varoin – mukana myös kumppanuusohjelmissa. Esimerkiksi Keski-Amerikan maiden kanssa on sovittu yhteishankkeesta, jolla lisätään uusiutuvien energialähteiden ja puhtaiden tekniikoiden käyttöä sekä parannetaan alueen maiden energian saatavuutta. Metsien hoidon parantamiseen, tutkimusyhteistyöhön, veden käytön parantamiseen sekä ympäristömyrkkyjen torjuntaan tähtääviä aloitteita viimeistellään vielä. Näissä kumppaneina on Latinalaisen Amerikan ja Afrikan alueen maita.'
Siimes korostaa, että kumppanuushankkeissa on kyse kestävän kehityksen tukemiseen tarvittavien lisäresurssien löytämisestä muun muassa yritysten mukaantulon avulla.
'Teollisuusmaiden tulee kumppanuusohjelmista huolimatta nostaa oma julkinen kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kumppanuushankkeiden lähtökohdaksi on otettava se, että kyseessä on kestävä kehityksen edistäminen ja kehitysmaiden tasavertainen asema, eivät yritysten kaupalliset edut', Siimes sanoo.
Kehitysyhteistyöministeri pitää ministeriöiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen valmiutta käydä yhteistä keskustelua kestävästä kehityksestä erittäin myönteisenä.
'Itse asiassa ilman tällaista yhteistyötä kestävää kehitystä ei voi oikeasti tapahtua', ministeri Siimes toteaa.
Lisätietoja antaa ministerin neuvonantaja Rauno Merisaari, GSM 040-724 0517, [email protected].