Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Liettuan väliset suhteet ovat hyvät, ja Suomeen suhtaudutaan Liettuassa myönteisesti. Liettuan EU- ja eurojäsenyyksien sekä Itämeren turvallisuustilanteen myötä Liettuasta on muodostunut Suomelle entistä merkittävämpi kumppani. EU- ja kahdenvälisen yhteistyön lisäksi tärkeän yhteistyöformaatin muodostaa Pohjoismaat + Baltianmaat-kokoonpano (nk. NB8).
EU-agendalla Suomen ja Liettuan yhteisiä intressejä ovat kasvu ja kilpailukyky, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, energiaturvallisuus ja ulkorajavalvonta sekä Itämeren alueen energia- ja liikenneverkkoyhteistyö. Liettua on kiinnostunut Suomen koulutusjärjestelmästä, pohjoismaisesta mallista sosiaalisektorilla sekä korkeatasoisesta teknologia- ja energiaosaamisesta. Suomen maakuva Liettuassa on myönteinen.
Suurlähetystön tehtäviin kuuluu Liettuan osalta Suomen ja Liettuan poliittisten ja kaupallisten suhteiden edistäminen, EU-yhteistyö, NATO -jäsenyyden seuranta, Suomi-tietämyksen edistäminen Liettuassa, tiedotus- ja kulttuuritehtävät sekä konsulipalvelut.
Vilnan suurlähetystön alaisuudessa toimii Suomen yhteystoimisto Minskissä ( http://www.finland.lt/minsk ), Valko-Venäjällä.
Vilnan suurlähetystössä toimii lisäksi poliisin erityisasiantuntija, toimialueenaan Liettua, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suurlähetystö pyrkii edistämään suomalaisten firmojen vientiä Liettuaan ja toimintaa maassa. Team Finland-verkoston johtamisen ja koordinoinnin ohella suurlähetystö tuottaa yrityksille tietoa Liettuasta toimintaympäristönä sekä kohdemarkkinana, edesauttaa kontaktien luomisessa sekä neuvoo ja avustaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Suomen ja Liettuan kauppasuhteet ovat hyvät ja viime vuosina tiivistyneet. Kauppavaihto on ollut viime vuodet kasvusuuntaista, yltäen vuonna 2017 yli miljardiin euroon.
Suomen tullin mukaan vuonna 2017 Suomen tuonti Liettuasta kasvoi 10 % (410m€) ja vienti Liettuaan 29% (510m€). Suomesta viedään erityisesti öljyjalosteita, koneita ja laitteita, moottoriajoneuvoja sekä paperituotteita.
Liettua panostaa Suomen-vientiin ja suomalaisten investointien houkutteluun. Tuonti Liettuasta on mm. monenlaista alihankintaa ja vähittäismyyntiin menevää tavaraa, kuten muovi-, turkis- ja konditoriatuotteita, tupakkaa, sähkölaitteita ja huonekaluja.
Suomi on Liettuassa merkittävä suorien sijoitusten lähtömaa (7. sija). Maassa toimii noin 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät noin 12 000 liettualaista ja ovat pohjoismaisen yrityskulttuurinsa vuoksi arvostettuja työpaikkoja. EU- ja euro-jäsenyydet ovat helpottaneet suomalaisyritysten toimintaa Liettuassa. Maassa on ainakin vuoteen 2020 tarjolla EU-rahoitusta julkisen sektorin ja infrastruktuurin kehittämistä varten.
Kansalaiskontaktien odotetaan edelleen lisääntyvän. Matkailijoita on arviolta yli 80 000/vuosi, suomalaisten ollessa suurin pohjoismainen matkailijaryhmä Liettuassa.
Lähde: Suomen Tulli, Liettuan ulkoministeriö
Tilastotietoja maiden välisestä kaupasta:

Kulttuurisuhteet

Suurlähetystön tehtäviin kuuluu myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen Liettuassa. Liettualaiset ovat suhteellisen kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Liettuan ja Suomen välillä on myös kohtalaisen paljon kulttuurivaihtoa. Suomesta käy eri taiteenalojen edustajia esiintymässä Liettuassa melko usein. Vilnan lisäksi esim. Kaunasissa on järjestetty Suomi-aiheisia näyttelyjä.
Suomalaista kirjallisuutta on käännetty varsin kiitettävästi liettuan kielelle. Sen sijaan liettualaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. Vuosittain järjestettäville Vilnan kirjamessuille osallistuu joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija. Joka syksy pidettävillä Scanorama-filmifestivaaleilla näytetään vuosittain kahdesta neljään suomalaista, yleensä kansainvälistä maineittakin saanutta elokuvaa.

Suomalaiset, suomen kieli

Liettuassa asuu arvion mukaan muutama sata suomalaista. Heistä alle 100 on rekisteröitynyt Liettuaan. Työn vuoksi Liettuassa asuvien lisäksi suomalaisten joukossa on useita tutkintoaan ulkomailla suorittavia opiskelijoita. Kuitenkin suurin osa noin 200 suomalaisen tai suomalaisperäisen yrityksen työntekijöistä on liettualaisia.
Suomen kielen opetus aloitettiin Vilnan yliopistossa 1995. Tiedelaitosten ja korkeakoulujen välillä yhteyksiä on solmittu laitos- ja yliopistokohtaisesti. Suomen kielen opiskelijoita on Vilnan yliopistossa vajaat 30 henkeä.
Kansalaistason yhteyksiä ylläpitävät mm. Suomi-Liettua Donelaitis-ystävyysseura ja Liettua-Suomi-seura. Talouden ja kaupan sektorilla yhteyksistä vastaavat sekä Suomi-Liettua kauppayhdistys Helsingissä että suomalais-liettualainen kauppakamari Vilnassa. Suomalaisyhteisöllä ei ole Liettuassa yhdistystoimintaa, sen sijaan Facebookista löytyy ”Liettuan suomalaiset”-sivusto.
Lisää liite

Sopimukset

Tehty    
Sopimus      
 SopS
12.06.1992  
118-119/1992

30.04.1993  
93-94/1993
11.03.2003  
35/2003

07.06.1993 
  37/1994

29.11.1993  
15/1994

03.02.1994   
 76-77/1994

18.03.1997 
58/1997

18.03.1997 
72/1997

04.08.1997  
73/1997

09.11.1998   
84/1999



09.11.1998  
86-87/2004

Vierailut

- Puolustusministeri Jussi Niinistön vierailu Liettuaan maaliskuussa 2019
- PMI Juha Sipilän vierailu Liettuaan maaliskuussa 2019
- UKKMI Anne-Mari Virolaisen vierailu Liettuaan marraskuussa 2018
- Eduskunnan puhemies Paula Risikon vierailu Liettuaan heinäkuussa 2018
- Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu Liettuaan helmikuussa 2018
- Pääministeri Saulius Skvernelisin vierailu Suomeen lokakuussa 2017
- Ulkoministeri Linas Linkeviciusin vierailu Suomeen lokakuussa 2017
- Presidentti Dalia Grybauskaiten vierailut Suomeen helmikuussa 2014 ja lokakuussa 2017
- Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vierailu Liettuaan maaliskuussa 2016
- Ulkoministeri Timo Soinin vierailu Liettuaan syyskuussa 2015
- Presidentti Tarja Halosen vierailu Liettuaan toukokuussa 2015
- Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailu Liettuaan toukokuussa 2013
- Ulkoministeri Tuomiojan vierailu Liettuaan syyskuussa 2012
- Ulkoministeri Audronius Ažubalisin vierailu Suomessa huhtikuussa 2010
- Pääministeri Andrius Kubiliuksen vierailu Suomessa syyskuussa 2009 ja lokakuussa 2010
- Ulkoministeri Aleksander Stubbin vierailu Liettuaan maaliskuussa 2009
- Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu Liettuaan heinäkuussa 2009, maaliskuussa 2010 ja
  kesällä 2011
- Presidentti Dalia Grybauskaitėn vierailu Suomessa lokakuussa 2009 ja helmikuussa 2010
- Presidentti Valdas Adamkusin vierailu Suomeen huhtikuussa 2009

Historia

Liettuan omakuvassa historialla on suuri merkitys. Tämä johtuu maan suurvaltamenneisyydestä  - 1400-luvulla Liettuan suuriruhtinaskunta oli pinta-alaltaan jopa Euroopan suurin. Sittemmin Liettua oli toinen osa Puola-Liettua kansainyhteisöä.  Puolan kolmannessa jaossa v. 1795 Liettuan alueet liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Liettua itsenäistyi uudelleen, jonka takia Liettua vuonna 2018 vietti itsenäisyytensä palauttamisen 100-vuotisjuhlaa. II-maailmansodan lopun ja kylmän sodan lopun välistä aikaa osana Neuvostoliittoa Liettua kutsuu miehityksen ajaksi.  
Maidemme välillä on yllättäviäkin yhtäläisyyksiä. Esim. Suomen ollessa Ruotsin valtakunnan osa, suomalaiset sotilaat taistelivat eurooppalaisissa sodissa myös liettualaisia vastaan. Toinen maita yhteen liittävä tarina on se, kun Ruotsin kuninkaan Erikin veli Juhana nai Vilnassa nuoren liettualaisprinsessan Katarina Jogailaité (hänen nimensä puolankielinen versio Jagellonica on tunnetumpi) vuonna 1562 ja toi nuorikkonsa Turun linnaan. Juhana lahjoitti Katarinalleen huomenlahjaksi suuria maa-alueita Lounais-Suomesta ja myös Ahvenanmaan saaret. Juhana ja Katarina toivat takapajuiseen Suomeen sivistäviä vaikutteita, muun muassa haarukan.
Varhaisesta kanssakäymisestä kertoo myös se, että liettuan ja suomen kielissä on paljon toisiaan muistuttavia sanoja: esimerkiksi laiva-laivas, silta-tiltas, pirtti-pirtis, seinä-siena, terva-derva ja kirves-kirvis.
Suomi tunnusti Liettuan de facto 14.11.1918 ja de jure 14.10.1921. Maiden suhteet olivat hyvin tiiviit itsenäisyyksien alusta asti. Silloin muun muassa perustettiin Suomi-Liettua -seura Kaunasissa vuonna 1927 ja Helsingissä vuonna 1930.
Diplomaattisuhteet palautettiin 29.8.1991.
Suomen Liettuan suurlähettiläät:
- Taisto Tolvanen 1992–96
- Rauno Viemerö 1996–2000
- Taina Kiekko 2000–2004
- Timo Lahelma 2004–2008
- Marja-Liisa Kiljunen 2008–2012
- Harri Mäki-Reinikka 2013-2016
- Christer Michelsson 1.9. 2016-
Suomella on tällä hetkellä Liettuassa yksi kunniakonsuli (Klaipedassa) ja Liettualla on Suomessa neljä kunniakonsulia.
Suomen kunniakonsuli Liettuassa:
- Krister Castrén, Klaipeda
Liettuan kunniakonsulit Suomessa:
- Päivikki Palosaari, Levi
- Esa Karvinen, Joensuu
- Hanne Orrenmaa, Seinäjoki
- Tomi Taipale, Turku