Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Liettuan kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Suomeen suhtaudutaan Liettuassa myönteisesti. Suomen Nato-jäsenyys on edelleen lähentänyt maiden suhteita. EU-, Nato- ja kahdenvälisen yhteistyön lisäksi tärkeä yhteistyöformaatti on Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostama niin kutsuttu NB8-kokoonpano.

Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Itämeren muuttunut turvallisuustilanne lisäsi Liettuan kiinnostusta Suomea ja sen turvallisuuspoliittisia linjauksia kohtaan. Liettua on ollut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vankka tukija. Suomen Nato-jäsenyys parantaa olennaisesti myös koko Itämeren ja Liettuan turvallisuutta. Liettuan parlamentti hyväksyi 20.7.2022 yksimielisesti (111 puolesta) lakiehdotuksen Suomen liittymisestä Natoon.

EU-agendalla Suomen ja Liettuan yhteisiä intressejä ovat kasvu ja kilpailukyky, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, energiaturvallisuus ja ulkorajavalvonta sekä Itämeren alueen energia- ja liikenneverkkoyhteistyö. Liettua on kiinnostunut Suomen koulutusjärjestelmästä, pohjoismaisesta mallista sosiaalisektorilla sekä korkeatasoisesta teknologia- ja energiaosaamisesta.

Suurlähetystön tehtäviin kuuluvat Suomen ja Liettuan poliittisten ja kaupallisten suhteiden edistäminen, EU-yhteistyö, Nato-asioiden seuranta, Suomi-kuvan edistäminen Liettuassa, tiedotus- ja kulttuuritehtävät sekä konsulipalvelut.

Vilnan suurlähetystössä toimii poliisin erityisasiantuntija, toimialueenaan Liettua ja Valko-Venäjä.

Suomen Vilnan-suurlähetystön alaisuudessa toimii Suomen yhteystoimisto Minskissä, Valko-Venäjällä (https://finlandabroad.fi/web/blr/liaison-office-of-finland-minsk).

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suurlähetystö edistää suomalaisten yritysten vientiä Liettuaan ja toimintaa maassa. Suurlähetystö muun muassa tuottaa tietoa Liettuasta liiketoimintaympäristönä sekä kohdemarkkinana, edesauttaa kontaktien luomisessa sekä neuvoo ja avustaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Liettuassa toimii noin 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 10 000 henkilöä. Suomalaisyritykset ovat pohjoismaisen yrityskulttuurinsa vuoksi arvostettuja työpaikkoja. Suomalaisyritykset kohtaavat Liettuan liiketoimintaympäristössä yleisesti melko vähän ongelmia. Aiemmin Liettua oli halvan työvoiman markkina, nyt tasaveroinen kauppakumppani.

Potentiaalia maiden välisen kaupan ja liiketoiminnan kasvattamiseen on edelleen. Vuonna 2023 Liettuan vienti Suomeen oli 682 milj. euroa (sijalla 24) ja tuonti Suomesta 837 milj. euroa (sijalla 21). Kauppatase on positiivinen Suomelle.

Suomi vie Liettuaan mm. kivennäisöljyjä ja kivennäisöljytuotteita, moottoriajoneuvoja, erikoiskoneita, paperia ja pahvia. Suomi tuo Liettuasta huonekaluja, kemiallisia tuotteita, sähkökoneita ja laitteita.

Liettua panostaa Suomen vientiin ja suomalaisten investointien houkutteluun. Vuonna 2019 maa nimitti Audrius Masiulionisin Liettuan kaupalliseksi attachéksi Suomeen, ja vuonna 2023 virassa jatkoi Kristupas Stankus.

Liettuassa palkat ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2023 palkat kasvoivat 12%, ja vuodelle 2024 minimipalkka nostettiin 940 euroon.

Tilastotietoja maiden välisestä kaupasta:

Tullihallituksen verkkosivuilta: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/index.jsp(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Sekä Liettuan tilastokeskuksesta: https://experience.arcgis.com/experience/67462e33e8544ce3a972f40c4076d3d5/page/HOME/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Lähteet: Suomen tulli, Liettuan tilastokeskus, LRT 

Kulttuurisuhteet

Suurlähetystön tehtäviin kuuluu suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen Liettuassa. Liettualaiset ovat suhteellisen kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Maiden välillä on myös kohtalaisen paljon kulttuurivaihtoa.

Suomalaista kirjallisuutta on käännetty varsin kiitettävästi liettuan kielelle. Sen sijaan liettualaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. Vuosittain järjestettäville Vilnan kirjamessuille osallistuu joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija. Joka syksy pidettävillä Scanorama-elokuvafestivaaleilla näytetään vuosittain kahdesta neljään suomalaista, yleensä kansainvälistä maineittakin saanutta elokuvaa. Liettuan toiseksi suurimmassa kaupungissa Kaunasissa järjestettävät Skandinavian päivät (Skandinavijos Dienos) ovat jo kehittyneet vuosittaiseksi tapahtumaksi.

Vilnan yliopistossa on vuodesta 1991 toiminut pohjoismaisen filologian laitos, jossa voi opiskella myös suomen kieltä. Suomen kielen opetus aloitettiin laitoksella vuonna 1995. Suomalaisten ja liettualaisten tiedelaitosten sekä korkeakoulujen välillä yhteyksiä on solmittu laitos- ja yliopistokohtaisesti. Tällä hetkellä liettuan kieltä voi Suomessa opiskella Helsingin yliopistossa. Suurin yksittäinen suomalaisryhmä Liettuassa ovat suomalaiset lääkäriopiskelijat.

Kansalaistason yhteyksiä ylläpitävät mm. Donelaitis-seurana tunnettu Suomi-Liettua-ystävyysseura. Talouden ja kaupan sektorilla yhteyksistä vastaavat Suomi-Liettua-kauppayhdistys Helsingissä ja Suomalais-liettualainen kauppakamari Vilnassa.

Sopimukset

 

Tehty

Sopimus

SopS

12.06.1992

Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta

118-119/1992

30.04.1993

Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi

93-94/1993

11.03.2003

Keskinäiset sopimukset tietojen vaihtoa koskevan 27 artiklan soveltamisesta tietojenvaihdon kehittämisestä samanaikaisesti suoritettavista verotarkastuksista
 

35/2003

07.06.1993

Kalastussopimus

37/1994

29.11.1993

Lentoliikennesopimus

15/1994

03.02.1994

Sopimus yhteistyöstä tulliasioissa

76-77/1994

18.03.1997

Sopimus laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta
 

58/1997

18.03.1997

Sopimus yhteistyöstä rikosten torjunnassa 

72/1997

04.08.1997

Sopimus viisumivapaudesta

73/1997

09.11.1998

Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla

84/1999

 

09.11.1998

Sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä 

86-87/2004

Vierailut

- Eduskunnan puhemies Halla-aho vieraili Liettuassa toukokuussa 2024.

- Ulkoministeri Elina Valtonen vieraili Vilnassa huhtikuussa 2024.

- Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vieraili Liettuassa huhtikuussa 2024.

- Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vieraili Liettuassa helmikuussa 2024.

- Sisäministeri Mari Rantanen vieraili Liettuassa helmikuussa 2024.

- Vilnassa pidettiin Naton huippukokous 10-12.7.2023, jolloin maassa vierailivat presidentti Niinistö, ulkoministeri Valtonen sekä puolustusministeri Häkkänen.

- Varapuhemies Eerola ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen vierailivat Vilnassa kesäkuussa 2023.

- Liettuan elinkeino- ja innovaatioministeri Armonaitė vieraili Helsingissä marraskuussa 2022.

- Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tuppurainen vieraili Vilnassa lokakuussa 2022

- Presidentti Niinistö vieraili Liettuassa marraskuussa 2022.

- Ulkoministeri Haavisto vieraili Liettuassa syyskuussa 2022.

- Puhemies Vanhanen vieraili Kaunasissa elokuussa 2022.

- Puhemies Vanhanen sekä eduskunnan NATO-valtuuskunnan jäseniä vieraili Vilnassa toukokuussa 2022.

- Liettuan ystävyysryhmän valtuuskunta ja puheenjohtaja Sakari Puisto vierailu Liettuassa toukokuussa 2022.

- Liikenne- ja viestintäministeri Harakka tapasi etänä Liettuan viestintä- ja liikenneministeri Marius Skuodisin maaliskuussa 2022.                  

- Liettuan ulkoministeri Landsbergis vieraili Suomessa tammikuussa 2022.

- Liettuan Eurooppa-asioista vastaava varaulkoministeri sekä opetusministeri vierailivat Suomessa syksyllä 2021.

- Ulkoministeri Haavisto vieraili Liettuassa elokuussa 2020.

- Liettuan presidentti Nauseda vieraili Suomessa marraskuussa 2019.

- Ulkoministeri Haavisto vieraili Vilnassa lokakuussa 2019.

- Presidentti Niinistö vieraili Liettuassa helmikuussa 2018 maan uudelleenitsenäistymisen 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Historia

Liettuan omakuvassa historialla on suuri merkitys. Tämä johtuu maan suurvaltamenneisyydestä. 1400-luvulla Liettuan suuriruhtinaskunta oli pinta-alaltaan jopa Euroopan suurin. Sittemmin Liettua oli toinen osa Puola-Liettuan kansainyhteisöä. Puolan kolmannessa jaossa vuonna 1795 Liettuan alueet liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Liettua itsenäistyi uudelleen. Toisen maailmansodan jälkeiseen ja kylmän sodan loppua edeltävään aikaan osana Neuvostoliittoa viitataan Liettuassa miehityksen aikana.  

Maidemme välillä on yllättäviäkin yhtäläisyyksiä. Vuonna 1562 Ruotsin kuninkaan Erikin veli Juhana nai Vilnassa nuoren liettualaisprinsessa Katarina Jogailaitén (nimen puolankielinen versio Jagellonica on tunnetumpi) ja toi nuorikkonsa Turun linnaan. Juhana lahjoitti Katarinalleen huomenlahjaksi suuria maa-alueita Lounais-Suomesta ja myös Ahvenanmaan saaret. Juhanan ja Katarinan matkassa Suomeen saapui haarukoiden käyttö.

Suomi tunnusti Liettuan de facto 14.11.1918 ja de jure 14.10.1921. Maiden suhteet olivat hyvin tiiviit itsenäisyyksien alusta asti. Kaunasiin perustettiin Suomi-Liettua-seura vuonna 1927 ja Helsinkiin vuonna 1930. Diplomaattisuhteet palautettiin 29.8.1991.

Suomen Liettuan-suurlähettiläät:

- Taisto Tolvanen 1992–1996

- Rauno Viemerö 1996–2000

- Taina Kiekko 2000–2004

- Timo Lahelma 2004–2008

- Marja-Liisa Kiljunen 2008–2012

- Harri Mäki-Reinikka 2013–2016

- Christer Michelsson 2016–2020

- Arja Makkonen 2020–2024

- Jaakko Lehtovirta 2024-

Suomella on tällä hetkellä Liettuassa yksi kunniakonsuli (Klaipedassa) ja Liettualla on Suomessa kuusi kunniakonsulia.

Suomen kunniakonsuli Liettuassa:

- Krister Castrén, Klaipeda

Liettuan kunniakonsulit Suomessa:

- Matti Juhani Arpiainen, Pirkanmaa

- Hanne Kristiina Orrenmaa, Pohjanmaa

- Tomi Taipale, Varsinais-Suomi

- Esa Tapio Karvinen, Pohjois-Karjala

- Pirjo Päivikki Palosaari, Lappi

- Hannu Antero Savisalo, Etelä-Savo