Liettuan vapaakauppa-alueet suomalaisyritysten kasvun tukena
Liettuassa toimii yhteensä seitsemän vapaakauppa-aluetta, jotka sijaitsevat ympäri maata tärkeiden logistiikkayhteyksien varressa erityisesti alueilla, joilla on runsaasti koulutettua työvoimaa ja kasvupotentiaalia. Kaikki vapaakauppa-alueet tarjoavat investoijille merkittäviä verohelpotuksia, muun muassa täyden vapautuksen yhteisöverosta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, sekä vapautuksen kiinteistöverosta vuoteen 2045 asti. Veroetujen lisäksi osa Liettuan vapaakauppa-alueista tarjoaa yrityksille myös muita aluekohtaisia etuja, kuten rahallista tukea yrityksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamiseen. Liettuan vapaakauppa-alueet ovat sijainneiltaan monipuolisia ja niillä toimii useita eri alojen menestyviä suomalaisyrityksiä.
Liettuan erityistalousalueet
Erityistalousalueet (special economic zones) ovat useimmiten valtion rajojen tai muutoin logistisesti merkittävien kuljetusreittien välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita, joille on annettu lainsäädännöllinen erikoisasema muun muassa yritys- ja kauppalakien osalta. Osa erityistalousalueista ovat niin sanottuja vapaakauppa-alueita tai vapaita talousalueita (free economic zones), jotka toimivat omilla tullialueillaan ja joilla toimivia yrityksiä verotetaan hyvin minimaalisesti tai ei laisinkaan.
Liettuassa toimii yhteensä seitsemän erityistalousaluetta, joista kaikki ovat vapaakauppa-alueita. Niistä ensimmäiset perustettiin Kaunasiin(Linkki toiselle web-sivustolle.) vuonna 1998 ja Klaipėdaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) vuonna 2002. Loput viisi aluetta perustettiin vuosien 2011 ja 2015 välillä Akmenėn(Linkki toiselle web-sivustolle.), Šiauliain(Linkki toiselle web-sivustolle.), Panevėžysin(Linkki toiselle web-sivustolle.), Kėdainiain(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Marijampolėn(Linkki toiselle web-sivustolle.) kaupunkien yhteyteen.
Liettualaisten vapaakauppa-alueiden tavoite on edistää teollisuusalojen kasvua ja luoda työpaikkoja erityisesti sellaisilla alueilla, joilla on runsaasti koulutettua työvoimaa ja kasvupotentiaalia.
Klaipėdassa sijaitsevalla vapaakauppa-alueella on yhteys Itämerelle ja kaupungissa sijaitsee merkittävä ja vilkas satama. Muut alueet sijaitsevat sisämaassa moottori- ja rautateiden varressa. Rautatielinkkien lisäksi Kaunasin, Klaipėdan ja Šiauliain vapaakauppa-alueiden läheisyydessä on rahtikuljetuksiin soveltuvat lentokentät.
Kaikki Liettuan vapaakauppa-alueet tarjoavat investoijille täyden vapautuksen yhteisöverosta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen yhteisövero on 7,5 % seuraavan kuuden vuoden ajan ennen nousuaan maan normaalitasolle (15 %). Tämän lisäksi vapaakauppa-alueilla toimivat yritykset on vapautettu kiinteistöverosta vuoteen 2045 asti ja osinkoverosta ilman takarajaa.
Veroetujen lisäksi osa Liettuan vapaakauppa-alueista tarjoaa yrityksille myös muita aluekohtaisia etuja, kuten valuuttavaihtoetuuksia tai rahallista avustusta tarvittavan infrastruktuurin rakentamisessa vuokratulle alueelle. Vapaakauppa-alueiden eduista nauttiakseen alueella aloittavan tuotantoyrityksen tulee investoida alueelle sijoitettavaan käyttöomaisuuteen vähintään miljoonan euron edestä – palveluyrityksille minimisumma on 100 000 euroa.
Kaunas ja Klaipėda ovat keränneet investointeja kaikista Liettuan vapaakauppa-alueista ehdottomasti eniten ja tarjoavat töitä yhteensä noin 14 000 ihmiselle. Alueilla toimii useita suomalaisyrityksiä, muun muassa Finnfoam(Linkki toiselle web-sivustolle.), Onninen(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Lindström(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomalaisyrityksiä toimii myös Liettuan pienemmillä vapaakauppa-alueilla, jotka kasvavat ja kehittävät toimintaansa jatkuvasti. Näillä vapaakauppa-alueilla toimii muun muassa Harju Elekter(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja PKC Group(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Hiljattaiset lakimuutokset mahdollistavat myös puolustusalan yritysten toimimisen Liettuan vapaakauppa-alueilla, mikä osaltaan lisää alueiden houkuttelevuutta. Liettuan tämänhetkiset talousnäkymät ovat positiiviset ja ulkomaisten investointien määrä on nousussa. Tulevina vuosina valmistuva Rail Baltica–hanke liittää Liettuan ja muut Baltian maat yhä kiinteämmin eurooppalaisiin markkinoihin.
Teksti: Jenny Lindfors Lisätietoja: [email protected]