Ajankohtaista Rail Baltica–projektista ja muista Liettuan keskeisistä infrastruktuurihankkeista
Rail Baltica on Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron yhteinen infrastruktuuriprojekti, jonka tavoite on integroida Baltian maat eurooppalaiseen rataverkostoon ja raideleveyteen. Projekti on kärsinyt aikataulujen venymisistä ja kulujen kasvamisesta, mutta vuotta 2024 on kuvailtu Rail Baltican käännekohdaksi. Projektissa on tarkoitus siirtyä suunnittelutöistä rakentamiseen kaikissa kolmessa maassa, ja tietyillä osuuksilla rakennustyöt ovat jo alkaneet.
Rail Baltica -projekti
Rail Baltica(Linkki toiselle web-sivustolle.) on Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron yhteinen infrastruktuuriprojekti, jonka tavoite on integroida Baltian maat eurooppalaiseen rataverkostoon ja raideleveyteen. Kyseinen projekti on massiivisin Baltiassa koskaan toteutettu infrastruktuurihanke ja se yhdistää toisiinsa kahdeksan eurooppalaista kaupunkia Varsovasta Helsinkiin. Ratayhteyttä ei vedetä Suomeen asti, mutta Helsinki yhdistyy tähän kahdeksan kaupungin ketjuun Tallinnan välityksellä. Rail Baltica on niin kutsutun North Sea -Baltic – ydinverkkokäytävän merkittävin projekti ja sitä pidetään myös Baltian maiden symbolisena paluuna Eurooppaan.
Baltian maat ja Puolan yhdistävästä junayhteydestä ehdittiin haaveilla jo useita kymmeniä vuosia ennen hankkeen käynnistymistä. Baltian maat sopivat sitovasti Rail Baltica –hankkeesta vuonna 2017, minkä jälkeen suunnittelutyöt ovat edenneet aiempaa nopeammin. Tästä huolimatta valmistumisaikataulu on venynyt toistuvasti, ensin vuoteen 2026 ja sittemmin vuoteen 2028. Tämän hetkisten tietojen mukaan Rail Baltica on kokonaisuudessaan käyttöönottovalmis vuonna 2030.
Rail Baltican nettoarvon arvioidaan olevan noin 6,6 miljardia euroa, ja laajempien taloudellisten hyötyjen nousevan jopa yli 20 miljardiin euroon esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden ja kestävyyden edistämisen kautta. Rail Baltican arvioidaan tulevan kuljettamaan enemmän matkustajia kuin rahtia, ja vuosittain yhteydelle odotetaan 33 miljoonaa matkustajaa. Valmistuessaan Rail Baltica lyhentää matkustusaikoja, vähentää lyhyiden lentojen tarvetta sekä vapauttaa tilaa autoteillä. Tallinnasta Riikaan tullaan pääsemään alle kahdessa tunnissa ja Liettuan Kaunasista Varsovaan 3,5 tunnissa.
Rail Baltica –projekti Liettuassa
Valmistuttuaan Rail Baltica on yhteensä 870 kilometriä pitkä, josta Liettuan osuus on 392 kilometriä. Liettuaan on tarkoitus rakentaa kolme liikennesolmukohtaa, kolme kansainvälistä matkustaja-asemaa, sekä kaksi eri liikennemuotoja yhdistelevää terminaalia. Liettuan pääasema sijoittuu Kaunasiin, josta haarautuu raideyhteys myös Vilnaan. Raiteet on tarkoitus yhdistää myös Vilnan kansainväliseen lentokenttään.
Suunnittelu- ja rakennustöitä on jo aloitettu Etelä-Liettuassa Puolan rajan lähistöllä, jonne on tehty joitakin maanmuokkaustöitä ja rakennettu ensimmäisiä raideyhteyksiä. Liettuan ensimmäinen eurooppalaista raideleveyttä noudattava yhteys rakennettiin jo vuonna 2015 Kaunasin ja Puolan rajan välille. Tämä rataosuus on kuitenkin modernisoitava tulevaisuudessa, jotta kaikki Rail Balticalla kulkevat matkustajajunat voivat kulkea aiottua 249 km/h maksiminopeutta. Kyseistä rataosuutta ja Kaunasin ympäristöä koskevia suunnitelmia on päästetty osallisten kommentoitaviksi, mutta toistaiseksi suunnitelmia ei olla vielä lyöty lukkoon.
Myös Kaunasin ja Vilnan välisen rataosuuden suunnitelmia sekä rataosuuden rakentamisen kannalta tarpeellisia maa-alueiden ja kiinteistöjen lunastuksia valmistellaan – paikallisväestön huomioiminen ja osallisten kuuleminen vievät suurten kaupunkien alueilla kuitenkin huomattavan paljon aikaa. Erityisesti Pohjois-Liettuassa sijaitsevan Panevėžysin kaupungin asukkaat ovat alkuvuodesta 2024 osoittaneet mieltään paikallisväestön toiveet sivuuttavaa rataosuussuunnitelmaa ja kansainvälistä matkustaja-asemaa vastaan.
Rakennustyöt ovat pisimmällä Kaunasin ja Latvian rajan välisellä rataosuudella, jota tukevan infrastruktuurin rakentaminen aloitettiin vuonna 2022. Tämän rataosuuden varrelle sijoittuu myös Natura 2000-verkostoon kuuluvan Neris-joen ympäristön ylittävä 3,7 kilometriä pitkä silta, joka on tarkoitus rakentaa kokonaan ilman joen pohjaan sijoitettavia tukia luonnonmukaisen ympäristön säilyttämiseksi. Sillan rakennustyöt aloitettiin vuonna 2022 ja niiden arvellaan kestävän 2,5 vuotta.
Rail Baltican rahoitushaasteet
Rail Baltica –projektin johdosta Liettuaan investoidaan yhteensä 2,5 miljardin euroa, josta EU-rahoitus kattaa 2,1 miljardia euroa. Rakennustöiden arvioidaan luovan Liettuaan noin 6000 uutta työpaikkaa. Yhteensä koko Rail Baltica –projektin kustannusten arvioidaan olevan kuuden miljardin euron tuntumissa, josta EU kattaa noin 4,9 miljardia euroa. Kukin valtio vastaa projektin rahoituksesta ja toteutuksesta omalla alueellaan, mikä on osaltaan merkittävästi hidastanut projektin valmistumista. Projektin kustannukset ovat viivästysten johdosta nousseet merkittävästi, ja projektin kokonaishinnan arvioidaan nousseen jopa yli 15 miljardiin euroon. Tästä huolimatta kustannusarvioiden mukaan projektin aikaansaama taloudellinen hyöty on yhä kustannuksia suurempi. Viivästykset eivät ole kuitenkaan merkityksettömiä, sillä EU-rahoitusta on myönnetty vain vuoteen 2030 asti.
Liettua on julistanut Rail Baltica –projektin kansallisesti merkittäväksi ja projektia pidetään äärimmäisen tärkeänä paitsi sen aikaansaaman taloudellisen hyödyn ja ympäristöystävällisyyden vuoksi, myös sen turvallisuuspoliittisen painoarvon takia. Raideyhteyden merkitystä Euroopan Nato-maiden sotilaallisen liikkuvuuden ja sodanajan logistiikan kannalta on helmikuun 2022 jälkeen korostettu jopa hankkeen taloudellisia hyötyjä enemmän. CEF myönsi lokakuussa 2023 Rail Baltica –projektille 1,1 miljardin euron lisärahoituksen rakennusprosessin nopeuttamiseksi. Tämän lisäksi Euroopan komissio myönsi tammikuussa 2024 Rail Balticalle 51 miljoonan euron rahoituksen osana sotilaallista liikkuvuutta tukevaa rahoituskokonaisuuttaan. Latvian puolustus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja Raimonds Bergmanis vaati helmikuussa 2024 Rail Baltica –projektin lisäämistä Naton sotilaallisen liikkuvuuden prioriteettilistalle, mikä voisi avata ovet yhä laajamittaisemmalle rahoitukselle.
Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė totesi toukokuussa 2024, että hupeneva budjetti on Rail Baltica –projektin suurin haaste ja että Baltian maiden on valmistauduttava neuvottelemaan Euroopan komission kanssa rahoituksen lisäämisestä. Projektin rahoituksen lähteitä pyritään diversifioimaan tällä hetkellä. Kansallisista budjeteista tulevaa rahoitusta tulisi lisätä, ja rahoitusta etsitään myös yksityiseltä sektorilta sekä rahoitusinstituutioilta. Yksityinen rahoitus infrastruktuurin kehittämisessä ei ole kuitenkaan aiemmin ollut tavanomaista Baltiassa.
Turvallisuuspoliittisten realiteettien lisäksi Rail Baltica –projektin painoarvoa lisää merkittävästi myös 19.12.2023 allekirjoitettu sopimus Baltian sähköverkon synkronoinnista manner-Euroopan sähköverkkoon, jonka on määrä tapahtua helmikuussa 2025. Baltian maat ovat toistaiseksi viimeiset EU-jäsenmaat, jotka kuuluvat Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa yhteiseen Brell-sähköverkkoon.
Liettuan ja Puolan välille rakennettava Harmony Link päätettiin vuodenvaihteessa rakentaa maateitse Rail Baltica –ratayhteyden viereen sen sijaan, että tämä Liettuan ja Puolan välinen kaapeli oltaisiin vedetty Itämeren pohjaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Liettuan liikenneministeri Marius Skuodis totesi vuoden 2023 lopulla, että Puolan ja Liettuan välisen ratayhteyden on oltava käyttövalmis viimeistään jo 2028, sillä suunniteltu kaapeli rakennetaan Liettuan puolella vain metrien päähän junaradasta. Harmony Link –kaapelin rakentamishankinta suunnitellaan toteutettavaksi vuonna 2026, ja yhteyden on tarkoitus olla operationaalinen vuonna 2030.
Päättäjät sekä Euroopan unionissa että Baltiassa ovat toistuvasti toivoneet hankkeen nopeaa valmistumista. Matkustajaliikenteen on käynnistyttävä viimeistään vuonna 2030, mikäli EU:n halutaan rahoittavan 85 % hankkeesta, kuten budjetissa on laskettu. Määräajan saavuttaminen on välttämätöntä ja osat tahoista ovat ilmaisseet olevansa valmiita tinkimään muun muassa väliasemien viimeistelystä pääradan valmiiksi saamiseksi. Vuoden 2023 lopulla käytiin runsaasti keskusteluja myös mahdollisuudesta rakentaa ensin vain yksi rata kahden sijaan, mikäli aikataulut eivät salli alkuperäisten suunnitelmien toteuttamista – tärkeintä on saada toimiva ja eurooppalaista raideleveyttä oleva linja Tallinnasta Varsovaan.
Konkreettisia päätöksiä tarvittavista hankinnoista on tehtävä pian, sillä kuten ministeri Skuodis hiljattain huomautti, suurten hankintojen kilpailutus- ja toimitusajat ovat useiden vuosien mittaisia. Myös hankkeen rahoittajille on osoitettava, että konkreettisia askeleita rautatieyhteyden valmistumiseksi tapahtuu kaikissa kumppanimaissa, jotta usko projektin valmistumisesta ei pääse sammumaan. Ministeri Skuodis on varoitellut EU-rahoituksen, joka on varattu Neris-joen ylittävää siltaa varten, menettämisestä, ja painottanut tarvetta raideosuuden Panevezysiin loppuun saattamiseen tämän vuoden loppuun mennessä.
Rail Baltican edistyminen vuonna 2024
Vuonna 2024 Rail Baltica -projektissa on tarkoitus siirtyä suunnittelutöistä rakentamiseen, ja vuotta on kuvailtu projektin käännekohdaksi. Merkittävimmät suunnittelutyöt lähenevät loppuaan, ja projektin arvioidaan olevan puolessa välissä. Pääradan rakentamisen on tarkoitus alkaa tänä vuonna kaikissa kolmessa maassa.
Liettuassa(Linkki toiselle web-sivustolle.) Rail Baltican toimeenpano on jaettu kolmeen eri osioon: Kaunas-Latvian raja, Kaunas-Vilna ja Kaunas-Puolan raja. Kaunasin ja Latvian rajan väli on pisimmällä, ja radan rakennustyöt ovat alkaneet. Kaunasin ja Panevezysin välillä rakennustyöt ovat käynnissä ja julkisia hankintaprosesseja(Linkki toiselle web-sivustolle.) on avattu. Kaunas-Vilna välillä territoriaalinen suunnittelu on käynnissä, maanhankintasopimukset on allekirjoitettu, ja suunnittelupalveluiden hankinta on aloitettu. Kaunasin ja Puolan rajan välillä maanhankinta on alkanut, suunnitteluhankinta on käynnissä ja rakennushankintaa suunnitellaan yhä. Kaunasin solmukohdassa maanhankintaprosessit on käynnistetty, suunnittelutyöt hankintavaiheessa ja territoriaalinen suunnittelu tehty.
Tänä vuonna Liettuassa rakennushankintoja järjestetään rataosuuksille Seta-Ramygala, Ramygala-Berciunai, sekä Berciunai-Joniskelis. Lisäksi Kaunas-Latvia -osuudelle järjestetään hankinta raiteen ylärakenteiden rakentamisesta. Panevezys-Latvia -osuudelle suunnittelu- ja rakennushankinta suunnitellaan käynnistettäväksi vuoden kolmannella neljänneksellä. Suunnitteluhankintoja järjestetään lisäksi Panevezysin solmukohtaan uudelle raitiotieinfrastruktuurille, alueellisille yhteyksille ja alueellisille asemille Kaunas-Latvia –osuudella, sekä alueellisille asemille Vilna-Kaunas -osuudella.
Virossa(Linkki toiselle web-sivustolle.) sopimukset useiden pääosuuksien rakentamisesta on allekirjoitettu, ja useita rakentamishankintoja(Linkki toiselle web-sivustolle.) pääosuuksille on avattu aiemmin keväällä 2024. Ülemisten terminaalirakennuksen rakentamiseen avataan hankinta tämän vuoden kolmannella neljänneksellä, ja Pärnu-Latvia osuuden pääyhteyden suunnitteluun ja rakentamiseen sekä Ülemiste-Pärnu yhteyden ylärakenteiden suunnitteluun ja rakentamiseen avataan hankinta vuoden kolmannella neljänneksellä.
Latviassa(Linkki toiselle web-sivustolle.) rakennustyöt ovat käynnissä Riikan keskusaseman osuudella ja Riikan kansainvälisen lentokentän osuudella. Lisäksi liikennemuotoja yhdistelevän rahtiterminaalin suunnittelutyöt ovat käynnissä Salaspilissä. Suunnitteluhankinta(Linkki toiselle web-sivustolle.) järjestetään pääraiteelle Riikan kansainväliseltä lentokentältä Misaan ja Upeslejasista Riika-Precu –asemalle. Pääradan rakennus on käynnistymässä. 15% tarvittavasta maasta on hankittu ja 31% kohdalla hankintaprosessi on käynnissä. Riikan ulkopuolella rakennustyöt alkavat tänä kesänä. Latvian rakennetaan 220 kilometriä päärataa, ja sopimus sen rakentamisesta on allekirjoitettu.
Teksti ja lisätietoja: Eveliina Lehtonen, neuvonantaja