Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomen ja Libanonin väliset diplomaattisuhteet solmittiin 21.6.1954, jolloin Suomen Ankaran-lähettiläs Bruno Kivikoski sivuakkreditoitiin Beirutiin. Libanonilaiset olivat ehdottaneet diplomaattisuhteiden solmimista saman vuoden tammikuussa. Vuonna 1959 Beirut siirrettiin virallisesti Kairon alaisuuteen, mistä käsin sitä hoidettiin ennen Suomen Beirutin-suurlähetystön perustamista vuonna 1968.
Kesällä 1961 Beirutiin avattiin kaupallinen osasto, jonka toimialueeseen kuului useita arabimaita. Pankkitoiminnastaan tunnettu Beirut oli 1960-luvun alussa Lähi-idän kaupallinen keskus. Kaupunkia kutsuttiin "Lähi-idän Pariisiksi". Ennen sisällissotaa myös suomalaismatkailijoiden määrä maassa oli huomattava. Aasian maista Libanon oli Suomen vientitilastossa neljännellä sijalla Israelin, Kiinan ja Intian jälkeen.
Markkinoita luotiin laajalle valikoimalle suomalaisia valmisteita: puu- ja paperivalmisteet, kevyet koneet ja laitteet, laivat, kaapelit, tekstiilit, elintarvikkeet sekä tie- ja lentokenttäurakat.
Ensimmäinen Beirutissa paikalla toiminut suurlähettiläs oli Carolus Lassila.
Kaupallisen sihteerin toimisto laajeni varsinaiseksi suurlähetystöksi 1.6.1968, jolloin suurlähettiläs Lassila virkautui Beirutiin. Virkakautensa päätteeksi vuonna 1974 suurlähettiläs Lassila kirjoitti: "Libanonin asema monessa suhteessa on selkiytynyt ja vahvistunut. On kuitenkin muistettava, että Lähi-idän ongelman ydinlataus – palestiinalaiskysymys – on vielä purkamatta. Varastoitu räjähdysvoima on miltei yhtä suuri kuin ennen. Paineen liiallinen nousu aiheuttaisi räjähdyksen nimenomaan Libanonissa."
Libanonin tilanne kriisiytyikin avoimeksi sisällissodaksi vuonna 1975, jolloin suurlähetystön henkilökunta joutui evakkoon Ammaniin, Kuwaitiin ja Damaskokseen. Suurlähettiläs ja suurin osa henkilökunnasta palasi Beirutiin vuoden 1976 lopussa. Veikko Hietanen (1981–9/1984) jäi viimeiseksi paikalla olleeksi Suomen Beirutin-suurlähettilääksi ennen kuin edustusto avattiin uudelleen 2010-luvulla. Hänen toimikautensa päätyttyä Beirutia ryhdyttiin hoitamaan Damaskoksesta käsin, mutta Beirutiin jäi kuitenkin pieni toimipiste vielä vuoden 2002 loppuun saakka.
Suomen Beirutin-suurlähetystö avattiin uudelleen 1.3.2015. Jo keväästä 2012 alkaen Suomella oli ollut Beirutissa tilapäinen yhteystoimisto. Yhteystoimiston perustamiseen johti Suomen Damaskoksen-suurlähetystön työntekijöiden evakuoituminen Damaskoksesta Syyrian heikentyneen turvallistilanteen takia.
Suomen Beirutin-suurlähetystön toiminnan painopisteet ovat muuttunet vuosikymmenten saatossa. Suurlähetystön toiminta keskittyi1960-luvulla kaupallisten suhteiden hoitoon, jonka rinnalle on tullut vahvasti 2010-luvulla poliittinen, kehityspoliittinen ja humanitaarinen toiminta. Suomen osallistuminen rauhanturvaoperaatioihin Libanonissa on ollut vahvaa jo neljällä eri vuosikymmenellä.
Poliittisen tason vierailuvaihto Suomesta Libanoniin on ollut vilkasta; maassa ovat käyneet virkakautensa aikana mm. tasavallan presidentit Martti Ahtisaari, Tarja Halonen sekä Sauli Niinistö.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Kauppa on Suomelle voimakkaasti ylijäämäistä. Suomen kokonaisvienti Libanoniin on ollut viimeisten vuosien ajan noin 27–35 miljoonan euron luokkaa vuotta kohden. Tuonti Libanonista Suomeen on vähäistä ja kokonaistuonnin arvo on keskimäärin pysynyt alle miljoonassa eurossa vuotta kohden.
Suomen merkittävä vientituotteita Libanoniin ovat paperi ja paperituotteet, kemianteollisuuden tuotteet sekä koneet ja laitteet (mm. teollisuuskoneet, erikoiskoneet, elektroniikka). Libanonista tuodaan Suomeen pääasiassa hedelmiä ja kasviksia, viinejä ja tekstiilejä.
Mahdollisia uusia viennin aluevaltauksia Libanonissa olisivat muun muassa rakennus- ja telekommunikaatioalat, infrastruktuuriin ja teollisuuden kehittämiseen liittyvät alat (tietotaito ja teknologia), koulutus, energia, teknologia ja vihreä teknologia.
Kulttuurisuhteet
Suomi osallistuu vuosittain alkuvuodesta Beirutissa järjestettäville eurooppalaisille elokuvafestivaaleille (European Film Festival), joiden tarkoituksena on esitellä erilaista eurooppalaista elokuvaa ja kehittää kulttuuriyhteistyötä Libanonin kanssa. Festivaalit järjestää Euroopan unionin delegaation yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kanssa.
Beirutissa toimii Suomen Lähi-idän instituutti, joka on suomalainen kulttuuri- ja tiedeinstituutti alueella.
Finnish Institute in the Middle East
c/o Consulate General of Finland in Beirut
30 Badaro Street, Chaoui Building, 7th Floor
7956 Beirut
Lebanon
c/o Consulate General of Finland in Beirut
30 Badaro Street, Chaoui Building, 7th Floor
7956 Beirut
Lebanon
Suomalaiset, suomen kieli
Libanonissa asuu pysyvästi kymmenistä noin sataan Suomen kansalaistaSopimukset
Suomi ja Libanonin solmivat investointisuojasopimuksen vuonna 1997. Se astui voimaan vuonna 2000. EU ja Libanon solmivat assosiaatiosopimuksen kesäkuussa 2002. Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen keväällä 2004, ja se astui voimaan huhtikuussa 2006. Sopimukset tiivistävät vuoropuhelua muun muassa turvallisuudesta, politiikasta, kulttuurista ja tieteestä sekä poistavat kaupankäynnin esteitä. Libanonin teollisuustuotteilla ja paljon rajoitetummin maataloustuotteilla on vapaa pääsy EU:n markkinoille.
Vierailut
Poliittisen tason vierailuvaihto Suomesta Libanoniin on ollut vilkasta; maassa ovat käyneet virkakautensa aikana mm. tasavallan presidentit Martti Ahtisaari, Tarja Halonen sekä Sauli Niinistö. Lisäksi maassa ovat vierailleet useiden ministerien lisäksi erilaiset kansalaisyhteiskunnan ja kehitysyhteistyön, kulttuurin, tieteen ja uskonnon edustajien kokoonpanot ja delegaatiot.