Terveysturismi ja EU:n elpymisvarat vauhdittavat terveydenhuollon investointeja Kroatiassa

Kroatian hallituksen keskeinen tavoite, OECD-jäsenyys vuoden 2026 aikana, asettaa paineita terveydenhuoltosektorin kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Kansallisessa terveydenhuoltostrategiassa keskeisiä tavoitteita ovat sairaanhoitopalvelujen alueellinen turvaaminen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäys ja julkisen terveydenhuoltosektorin rahoituskestävyyden parantaminen. NATO-, EU-, euro- ja Schengen-alueeseen kuuluvassa Kroatiassa on perinteisesti korkeatasoista lääketieteen osaamista. Esimerkiksi elinsiirroissa maa on maailman huippua asukaslukuun suhteutettuna. Kroatialle myönnetyistä elpymisvaroista 5% on kohdennettu terveydenhuoltoon. Yksityinen terveydenhuoltosektori kasvaa noin 10% vuosivauhtia. Vaikka terveydenhuollon digisovellukset eivät ole kansan parissa suosittuja (esim. korona-appia käytti vain 2% väestöstä), suhtaudutaan tekoälyn hyödyntämiseen leikkaussaleissa hyvin myönteisesti.

1. Tilastolliset totuudet 

Joka viides kuolema Kroatiassa on syöpäkuolema. Enemmistö (77%) väestöstä kuuluu sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään ja liikennekuolematilastot ovat EU:n kolmanneksi synkimmät.

Elinajanodote oli Kroatiassa vuonna 2020 lähes 3 vuotta EU-keskiarvoa lyhyempi (77,8 vuotta vs. EU: 80,6 vuotta). Kuolleisuus, joka olisi ollut vältettävissä ehkäisevillä toimilla, on reippaasti yli EU:n keskiarvon. Pandemiavuonna COVID-19 kiilasi Kroatiassa kolmanneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi – elinajanodote kasvoi EU-maista vain Suomessa ja Tanskassa. OECD:n ja EU:n yhdessä julkaisemista syöpäprofiileista (EU Country Cancer Profile) käy ilmi, että vaikka syövän ilmaantuvuus on Kroatiassa sama kuin muissa EU-maissa, on Kroatian syöpäkuolleisuusaste EU:n toiseksi korkein. Syöpähoidon kokonaiskustannukset ovat Kroatiassa 11% korkeammat kuin EU:ssa keskimäärin, mutta tulokset ovat silti huonompia. Syitä tähän on haettu mm. koordinoinnin puutteesta, diagnoosin ja hoidon välisen odotusajan pituudesta ja syöpähoidon alueellisesta saatavuudesta. Kroatia julkaisi keväällä kansallisen syöpästrategian, jonka mukaan syövän vastaiseen taisteluun tullaan investoimaan yhteensä 8,5 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi elpymisvälineestä on allokoitu 85 miljoonaa euroa sairaaloiden syöpäkalustohankintoihin (esim. CT-kuvantamislaitteet).

Varhaisen toteamisen kansallisia seulontaohjelmia on paksusuolen-, kohdunkaulan-, keuhko- ja rintasyövän sekä heikkonäköisyyden ja suusairauksien osalta. Marraskuun alussa Kroatian terveysministeriö ilmoitti käynnistävänsä myös eturauhassyövän kansallisen seulontaohjelman kaikille 55-69-vuotiaille miehille. Mammografian ikäsuosituksia on muutettu 50-69 vuodesta 45-74 vuoteen. Seulontaohjelmien puitteissa on hankittu mm. mobiileja mammografialaitteita.

2. Uudelleenjärjestelyjä ja investointeja

Kroatiassa on 63 julkisrahoitteista sairaalaa, joiden uudelleenorganisointi on käynnissä. Sairaaloista suurin osa on kuntien tai kaupunkien omistuksessa, mutta ne on tarkoitus siirtää keskushallinnon alaisuuteen 1.1.2024 alkaen tehokkuuden parantamiseksi. Julkinen rahoitus kattaa Kroatian kaikista terveydenhuoltomenoista 82% (vrt. EU-keskiarvo 80%, Suomi 78%). Osuutta kasvattaa erityisesti lääkkeiden korkea korvattavuusaste.

Terveysturismilla on Kroatiassa 1800-luvulle ulottuvat perinteet. Suotuisan Välimeren ilmaston, metsien, meriveden, mudan, kuumavesilähteiden ja vuoristoilman parantavaan voimaan uskoi Habsburgien sukukin Kroatian ollessa osa Itävalta-Unkarin keisarikuntaa. Koko Kroatialle terveysturismi on strateginen intressi, koska se on ympärivuotista. Sektori kasvaa 15-20 % vuosivauhtia ja terveysmatkailijat kuluttavat 20-30% ns. perusturistia enemmän. 3,8 miljoonan asukkaan Kroatiassa vierailee keskimäärin 20 miljoonaa turistia vuodessa.

Kroatian yksityinen terveydenhuoltosektori kasvaa analyytikkojen mukaan noin 10% vuosivauhtia. Investointeja ovat vauhdittaneet elpymisvarat ja terveysturismi. Sektori on vahvistunut myös yritysostojen avulla. Merkittävin pääomasijoittaja markkinoilla on luksemburgilainen investointirahasto Provectus Capital Partners (PCP), jonka viimeisin investointi on eläinklinikka Buba Veterina. Lisäksi PCP on ostanut useampia pienempiä kroatialaistoimijoita, jotka muodostavat Arsano Medical Group ja Adria Dental Group -yhtymät. Tsekkiläinen hedelmällisyysklinikka Pronatal on laajentunut Kaakkois-Euroopassa yritysostoilla (Polyclinic IVF). Paikallisista lääkärikeskuksista suurimpia laite- ja teknologiainvestoijia ovat kardiovaskulaarisiin sairauksiin erikoistunut poliklinikka Magdalena, syöpätautien sairaala Radiochirurgia, yleislääketieteen poliklinikat Medikol ja Croatia, ortopedian klinikka Akromion, erikoissairaala Agram, silmätautiklinikka Svjetlost ja alueen suurin erikoissairaala Sv. Katarina. Terveysturismin valoisaan tulevaisuuteen uskoo myös maatalous- ja elintarvikesektorilla toimiva Žito-yhtymä, joka on saanut päätökseen 46 miljoonan euron terveysturismi-investoinnin itä-Kroatiassa: plastiikkakirurgiaan, ortopediaan ja oftalmologiaan erikoistunut sairaala ja hotelli aloittavat toimintansa Osijekin kupeessa 1.1.2024.

3. Suomi-Kroatia leikkauspisteet

Kroatiassa toimii puolen tusinaa suomalaisia terveysteknologian yrityksiä, jotka hyötyvät erityisesti Kroatian terveysturismipanostuksista. Suomen ja Kroatian välinen viranomaisyhteistyö terveyssektorilla on luonnollisesti EU-vetoista. Vuodesta 2019 alkaen suomalainen sähköinen lääkeresepti on käynyt Kroatiassa – ja päinvastoin. (Rajat ylittävän eurooppalaisen ePrescriptions- reseptipalvelun otti ensimmäisenä käyttöön Suomen ja Kroatian ohella Viro.) Kroatian kansanterveyslaitos HZZO osallistui vuosina 2021-2023 SITRA:n vetämään terveysdatan TEHDAS analysointihankkeeseen. Työ jatkuu vuonna 2024, kun Euroopan terveystietoaluetta ja maiden rajat ylittävää terveystietojen turvallista käyttöä koskeva 29 EUmaan jatkohanke alkaa. Kroatian kansanterveysinstituutti HZJZ taas on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tavoin syyskuulle 2024 jatkuvassa EU:n “Joint Action on Implementation of Best Practices in the area of Mental Health” (JA ImpleMENTAL) -hankkeessa. 21 EU-maan julkisista ja yksityisistä työtapaturma- ja ammattitautivakuutustoimijoista koostuva European Forum of the Insurance Against Accidents at Work and Occupational Diseases –järjestön kroatialaisjäsenet ovat edellä mainittu HZZO ja Kroatian eläkevakuutuskeskus HZMO. Järjestön pysyvä suomalaisjäsen on Tapaturmavakuutuskeskus TVK, joka isännöi viime kesänä European Forumin konferenssia Suomessa. Helsingissä kapula siirtyi Kroatialle ja seuraava konferenssi otsikolla ”Be fit for Digital Age” pidetään 5.-6. kesäkuuta 2024 Zagrebissa.

4. Seuraava askel

Kroatian kansallinen terveydenhuoltostrategia 2021-2027 kirjaa muun muassa terveydenhuollon työpaikkojen vetovoiman sekä terveydenhuollon rahoituskestävyyden parantamisen olevan hallinnonalan prioriteetteja. Kroatian talouden elpymissuunnitelmaan liittyvät tarjouskilpailut löytyvät osoitteesta fondovieu.gov.hr(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja kaikki muut terveydenhuollon tarjouskilpailut linkin zdravlje.gov.hr(Linkki toiselle web-sivustolle.) takaa. Suurlähetystö ja koko Kaakkois-Euroopan Team Finland -verkosto auttaa mielellään kaikkia markkinoista kiinnostuneita suomalaisyrityksiä jalkautumaan alueelle.

Teksti: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb