Operoiko EU:n elpymisväline Kroatian terveyssektorin kipupisteet kuntoon?

Kroatian elpymissuunnitelma on yli tuhatsivuinen dokumentti, jonka Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2021. Suunnitelman konkreettisin osio on terveyssektoria koskeva luku, jossa eritellään reformi- ja investointitarpeita paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisesti terveellisten elämäntapojen edistämiskampanjoista aina lääketieteen robotiikkaan tai lääkkeiden varastointi- ja kulunseurantajärjestelmien kehittämiseen asti. Kroatiassa on perinteisesti korkeatasoista lääketieteen osaamista ja esimerkiksi elinsiirroissa Kroatia on maailman huippua asukaslukuun suhteutettuna. Vaikkei EU:n elpymisväline välttämättä ratkaise kaikkia Kroatian terveyssektorin kipupisteitä, avaavat tarjolla olevat hanke- ja rahoitusmahdollisuudet täysin uudenlaisia ikkunoita suomalaisillekin tehdä onnistuneita markkina-avauksia Kroatiaan.

Taustaa

Kroatian suurin kansanterveydellinen haaste on suuri sydän-, verisuonitauti- ja syöpäkuolemien määrä. Syöpäperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä on 27 prosenttia – kardiovaskulaariset sairaudet taas selittävät 45 prosenttia kuolemista. Odotettu elinikä on Kroatiassa 78,2 vuotta, mikä on reippaasti alle EU-keskitason (81 vuotta). Tupakointi ja alkoholin kulutus on runsasta. Vaikka Kroatian sairaala- ja terveydenhuoltohenkilöstökapasiteetti on riittänyt koronapandemian hoitoon toistaiseksi hyvin, on koronakuolemien korkea määrä – lähes 12 000 reilun 4 miljoonan asukkaan maassa – huolestuttava. Samalla maan epäsuotuisat demografiatrendit (vanheneva väestö, nuorten maastamuutto) ovat riski kestävälle eläke- ja sairasvakuutusjärjestelmälle ja ylipäänsä koko terveydenhuoltosektorin rahoitukselle. Kroatian terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,0 prosenttia vuonna 2019 (vrt. Suomi 9,2%). Sairaaloiden toiminta perustuu nykyisellään pitkälti akuuttien sairauksien hoitoon – ennaltaehkäisevä työ on vähäistä. Tällä hetkellä noin 45 prosenttia sairaaloiden hankinnoista tehdään yhteishankinta-alustalla. Prosenttiosuutta aiotaan lisätä. Ongelmana on se, etteivät julkisen sektorin sairaaloiden (49 kpl) tietoverkot ”keskustele” keskenään – vain 12 sairaalan IT-verkot ovat yhteydessä toisiinsa.

Henkilöresurssien osalta Kroatiassa on elpymissuunnitelmaan kirjattujen havaintojen mukaan noin 200 yleislääkärin, 74 lastenlääkärin, 97 gynekologin, 239 hammaslääkärin 31 työterveyslääkärin vaje. Kroatiassa on perinteisesti korkeatasoista lääketieteen osaamista ja esimerkiksi elinsiirroissa Kroatia on maailman huippua asukaslukuun suhteutettuna. Työvoimapulan uhka on todellinen, mutta toisaalta esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen leikkaussaleissa (neurokirurgian robotit yms.) suhtaudutaan myönteisesti.

Elpymissuunnitelma

Kroatian elpymissuunnitelma on yli tuhatsivuinen dokumentti, jonka pääpilarit ovat terveyssektorin ohella vihreä ja digitaalinen talous, julkishallinto ja oikeuslaitos, tutkimus ja kehitys, työmarkkinat ja sosiaaliturva, korjausrakentaminen ja koulutus. Kroatian ulottuvilla on yhteensä 6,2 miljardia euroa lahja- ja 3,6 miljardia euroa lainarahaa. Maa on EU:n palautumis- ja elpymistukivälineen suurin saaja BKT:hen suhteutettuna.

Terveydenhuoltosektorin keskeiset uudistus- ja investointitarpeet on tuotu esille jo Euroopan komission vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa. Elpymissuunnitelman terveyssektoria koskeva paketti onkin elpymissuunnitelman ehkä kaikista konkreettisin osio, jossa eritellään investointitarpeita paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisesti terveellisten elämäntapojen edistämiskampanjoista aina leikkaussalien robotiikkaan asti. Vuoden 2020 maanjäristyksessä tuhoja kärsineet sairaalat pääkaupunkiseudulla ja Banovinan alueella ovat korjausrakentamisen osalta prioriteettikohteita. Myös hoito- ja vanhainkotiverkostoa aiotaan laajentaa ja uudistaa. Tavoitteena on taata terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuus kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kroatiassa on paljon vuoristoisia syrjäseutuja ja saaristoa. Kesäisin turismi aiheuttaa huomattavia haasteita rannikon kunnille terveydenhuollon suhteen. 

Ajankohtaiset Kroatian terveydenhuollon reformit ovat suunnattu myös sektorin taloudellisen kestävyyden parantamiseksi. Valtio-omisteisten sairaaloiden heikko (talous)hallinto on aikaansaanut vuosien saatossa miljoonavelat lääketukuille. Lääkkeiden toimitus sairaaloihin ei kuitenkaan ole koskaan keskeytynyt tukkujen uhkailuista huolimatta. Valtiovarainministeriö teki kuluvan vuoden aikana kompromissiehdotuksen velan lyhentämiseksi, jonka tukut hyväksyivät. 

Investointikohteet

Kroatia erittelee elpymissuunnitelmassa konkreettisia investointikohteita: terveydenhuollon mobiiliasemat syrjäseutujen asukkaille, sairaaloiden jätehuollon kehittäminen, leikkaussalien ja robotiikkakirurgian integrointihankkeet, sydän- ja verisuonitautipotilaiden hoito telekardiologian avulla, verensiirtoketjujen optimointi telelääketiedettä hyödyntäen, Zagrebin tartuntatautisairaalan intensiiviyksiköiden varustelu, digitaalisen kuvannuksen diagnostiikkahankinnat, pääkaupungin sairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja kirurgisten osastojen hankinnat, syöpäpotilaiden hoitoon tarkoitetut laiteinvestoinnit, sairaanhoitajien ja teknikkojen koulutus ja työharjoittelu, terveellisten elämäntapojen edistämiskampanjat sekä lääkkeiden varastointi- ja kulkuseurantajärjestelmien kehittäminen.

Suomen asemointi

Kroatian markkinoilla toimii muutamia suomalaisia terveysteknologiayrityksiä. Vuonna 2021 suurlähetystö osallistui suomalaisten yritysedustajien kanssa esim. Future is Now –nimiseen terveysalan hybriditapahtumaan sekä teollisuuden tulevaisuutta koskevaan Industry 4.0 -konferenssiin. Suurlähettiläs Kalle Kankaanpää teki kesällä maakuntamatkan satamakaupunkina tunnettuun Rijekaan, joka on myös Kroatian terveysturismiklusterin keskus. Sitra taas vetää STM:n nimeämänä organisaationa EU-rahoitteista TEHDAS-hanketta. Hankkeessa on mukana 25 Euroopan maata ja sen tavoitteena on luoda periaatteita maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa. Mukana oleva kroatialainen kumppani on Kelaa vastaava organisaatio HZZO. 

Sekä Kroatian rannikolla että maan pääkaupungissa on joukko menestyksekkäitä fysioterapiaan, kirurgiaan sekä esim. suu- ja hammassairauksiin erikoistunutta yksityistä poliklinikkaa, jotka ovat uudistusmielisiä teknologia- ja laitehankinnoissaan. Myös julkisen sektorin hankinnoissa avautuu elpymispaketin ansiosta uusia yhteistyömahdollisuuksia niille, jotka pystyvät identifioimaan markkinoilta oikeat paikalliset kumppanit. Vaikkei EU:n elpymisväline välttämättä ratkaise kaikkia Kroatian terveyssektorin kipupisteitä, avaavat tarjolla olevat hanke- ja rahoitusmahdollisuudet täysin uudenlaisia ikkunoita suomalaisillekin tehdä onnistuneita markkina-avauksia Kroatiaan. 

 

Teksti: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb