Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinamahdollisuudet 2025
Kroatian ja muiden Kaakkois-Euroopan maiden taloudet ovat tällä hetkellä Euroopan nopeimmin kasvavia. Rohkaisemme suomalaisyrityksiä tutkimaan ennakkoluulottomasti alueen liiketoimintamahdollisuuksia.
KROATIA: Kroatia on Suomen kumppanimaa Euroopan unionissa ja Natossa. Maillamme on paljon yhteistä. Meillä on Schengen-alueen kaksi pisintä ulkorajaa turvattavanamme ja maksamme ostoksemme euroissa. Yhteiskunnan akuutit haasteet ovat samanlaisia kansanterveysongelmista haja-asutusalueiden palveluiden turvaamiseen.
Kroatian ja muiden Kaakkois-Euroopan maiden taloudet ovat tällä hetkellä Euroopan nopeimmin kasvavia. Palvelualojen painoarvo työllistäjänä on suuri. Turismin, elintarviketeollisuuden ja yhä enenevässä määrin myös dynaamisen IT-sektorin merkitys kansantaloudelle on tärkeä. Kroatiassa vierailee vuosittain noin 20 miljoonaa matkailijaa – myös kymmenet tuhannet suomalaisturistit lomailevat Adrianmeren rannikolla. Paikkoja auringossa olisi tarjolla myös suomalaiselle bisnekselle. Liiketoimintamahdollisuuksiin on viime vuosina tartuttu ketterämmin puolustusteollisuuden ja korkean teknologian saralla sekä energiasektorilla.
Kroatiassa on monipuolista lääketieteen- ja insinööriosaamista. Kroatian bruttokansantuotteesta 15 prosentin siivun nappaa ohjelmistoteollisuus, joka palvelee esim. globaaleita fintech-, terveydenhuolto- ja verkkokauppatoimijoita sekä matkapuhelinoperaattoreita. Kroatian kansallisia prioriteetteja ovat älykaupunkiratkaisut sekä terveydenhuoltosektorin uudistamista tukevat hankkeet. Yli 70% Kroatian kaikista julkisinvestoinneista toteutetaan EU-varoin.
BOSNIA JA HERTSEGOVINA: Euroopan unioni teki maaliskuussa 2024 päätöksen liittymisneuvotteluiden avaamisesta Bosnia-Hertsegovinan kanssa. Maan EU-tie näyttäytyy kuitenkin mutkikkaana maan sisäpoliittisesta tilanteesta, hallinnon haasteista ja monikerroksisesta lainsäädännöstä johtuen. Tyypillinen ja hyväksi havaittu polku Bosnia-Hertsegovinan markkinoille kulkee naapurimaan – Kroatian tai Serbian – markkinaedustajan kautta.
Bosnia-Hertsegovinassa on paljon metalliteollisuuden alihankintaa. Pahat ilmansaasteet ovat luonnonvaroiltaan rikkaan valtion kipupiste. Rahoitusta on tarjolla niin EU-rahastoista kuin kansainvälisistä lähteistä esim. ympäristön, vesihuollon ja puhtaan energian kannalta tärkeille hankkeille. Bosnia-Hertsegovinasta voi viedä vapaasti lähes kaikkia tuotteita EU:n sisämarkkinoille.
Suomen ulkoministeriön koordinoima hyvän hallinnon vienti eli Twinning tarjoaa hyvän alustan myös julkishallinnon organisaatioille myydä asiantuntijaosaamista EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikan piirissä oleviin maihin. Vastuumaissamme suomalaisyritysten ja -organisaatioiden tukena on suurlähetystön ohella kattava kunniakonsuli- sekä alueellinen Kaakkois-Euroopan Team Finland –verkosto. Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa toimii miltei satakunta suomalaisyritysten sivutoimipistettä, agenttia tai tytäryritystä. Rohkaisemme yrityksiä olemaan meihin yhteydessä ja tutkimaan ennakkoluulottomasti alueemme liiketoimintamahdollisuuksia!
Kalle Kankaanpää
suurlähettiläs
Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Pyhä istuin (Vatikaani)