Ajankohtaista Kroatian taloudesta ja 5. tukipaketista
Kroatia on selvinnyt kohtalaisen hyvin globaalitalouden hintashokeista. Investoinnit ovat lisääntyneet EU-varojen aikaisempaa tehokkaamman hyödyntämisen ansiosta. Tuotanto-, työllisyys- ja palkkatasokäyrät ovat nousujohteisia, joskin inflaatio on keikkunut ennätyslukemissa (10,7 prosenttia vuonna 2022). Asuntojen hinnannousu on ollut vuoden toisella kvartaalilla EU:n kovinta (13,7 prosenttia). Toisaalta Euro- ja Schengen-alueisiin liittymiset vuoden 2023 alussa ovat puhaltaneet myötätuulta talouskasvulle helpottaen kansalaisten arkea ja yritysten liiketoimintaa.
Kroatian kansantalouden kasvuennusteet kuluvalle vuodelle vaihtelevat ennustajatahosta riippuen 2,5 prosentista 3 prosenttiin. Esim. Maailmanpankki(Linkki toiselle web-sivustolle.) on vastikään korjannut Kroatian talouden tämän vuoden kasvuennustetta 1,9 prosentista 2,7 prosenttiin yksityisen kysynnän, matkailutulojen ja investointien kasvusta johtuen. Kehitys on selkeästi euroalueen kasvuennustetta (0,7 prosenttia) suotuisampaa.
Kroatian akuutit haasteet liittyvät työvoimapulaan ja väestön ikääntymiseen. Sisäministeriö on tekemässä lakimuutosehdotuksia ulkomaalaislakiin työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja kolmansien maiden kansalaisten lupaprosessien nopeuttamiseksi. Kroatia on myöntänyt tänä vuonna jo yli 133 000 työlupaa, joista suurin osa matkailusektorin ja rakennusteollisuuden työntekijöille.
Viides tukipaketti
Kroatian hallitus(Linkki toiselle web-sivustolle.) teki 14. syyskuuta päätöksen uudesta 31.3.2024 asti ulottuvasta 464 miljoonan euron arvoisesta kansalaisille ja yrityksille suunnatusta kansallisesta tukipaketista. Kyseessä on järjestyksessään viides toimenpidepaketti, jonka tavoitteena on 1) pitää energian hinnat alhaalla, 2) suojautua inflaatiolta, 3) tukea yrityksiä ja parantaa kansalaisten ostovoimaa sekä 4) vähentää energiankulutusta. Pidemmän aikavälin vihreään siirtymään ja energiatehokkuuteen on varattu erikseen 1,2 miljardia euroa. Suurin osa varoista tullaan käyttämään maanjäristyksissä vaurioita kärsineiden julkisrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
Hallitus alensi bensiinin ja diesel-polttoaineen valmisteveroa yhdeksän kertaa vuoden 2022 aikana. Lämmityksessä käytettävillä polttoaineilla (ml. kaasu, pelletit, puu) on kattohinnat. Sittemmin kattohinnat on asetettu myös tietyille elintarvikkeille. Päivittäistavarakaupassa elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden hinnat ovat korkeita suhteessa ostovoimaan. Eurostatin(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan noin 20 prosenttia kroatialaisten kotitalouksien tuloista menee ruokaan ja juomaan EU-keskiarvon ollessa 17 prosenttia (vrt. Suomi noin 12 prosenttia). Yksittäisistä ammattiryhmistä erityismaininnan ansaitsevat maanviljelijät ja pientilalliset, jotka ovat joutuneet kamppailemaan sieto- ja kilpailukykynsä rajoilla energian hinnannousun, työvoimapulan ja muiden epäsuotuisten olosuhteiden johdosta: ensin kuivuus, sitten tulvat – kaiken kukkuraksi Balkanille levinnyt afrikkalainen sikarutto saapui kesäkuussa Kroatiaan. EU:n suojattujen alkuperäistuotteiden listalla olevasta paprikameetvurstista (slavonski kulen(Linkki toiselle web-sivustolle.)) tunnetulla itä-Kroatian alueella on jouduttu lopettamaan tähän mennessä yli 20 000 pientilallisten sikaa. Sikojen lukumäärä on Kroatiassa noin miljoona – suurin piirtein saman verran kuin Suomessa. Pakkoteurastuksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta alueen elintarviketeollisuuden tuotantoon.
Teksti ja kuva: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb