Ahvenanmaalta voi ostaa verovapaata viinaa, mutta ei taloa
Suomen Ahvenanmaa on EU:n määrittelemä erityisalue, jossa ulkopuoliset eivät saa omistaa kiinteistöjä ja jossa verovapaa alkoholin myynti on sallittua.
Suomen ja Ruotsin välillä on saariryhmä, jota voisi kutsua vauraiden paratiisisaariksi. Ei siksi, että sinne muuttaa rikkaita, vaan siksi, että siellä asuu keskivertoa vauraampaa väkeä ja työttömyysaste on Suomen alhaisin. Kartalla Ahvenanmaa on iso alue, mutta asukkaita siellä on vain 26700.
Varakkaat suomalaiset eivät ole hankkineet Ahvenanmaan saaristosta huviloita, vaikka merenrantatontteja ja kauniita saaria riittää. Eivät ole, koska Ahvenanmaa on kieltänyt maanomistuksen ei-asukkailta. Omistamiskielto ei ole estänyt vuokramökkien rakentamista, vaan päinvastoin. Ahvenmaalla on tarjolla enemmän vuokramökkejä kuin missään muualla Suomessa.
Ahvenanmaalta voi hankkia kiinteää omaisuutta tai harjoittaa elinkeinoa, jos henkilöllä on ns. kotiseutuoikeus. Tämän saa, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea, jos on asunut vähintään viisi vuotta Ahvenanmaalla ja on ruotsin kielen(Linkki toiselle web-sivustolle.) taitoinen Suomen kansalainen. Vaikka Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, on alueen kieli ruotsi.
Ahvenanmaalaiset ovat joustaneet omistussäännöistä 2000-luvulla, ja ovat sallineet ulkopuolisten ostaa huoneisto-osakkeita. Ahvenanmaalaiset eivät itse sallisi muun omistuksen vapauttamista, vaikka suunnitteilla on kiinteistöomaisuuden vapauttaminen 2010-luvulla.
Ahvenanmaan omintakeinen historia alkaa oikeastaan Krimin sodan jälkeen vuonna 1856, jolloin Pariisin rauhansopimuksessa alue määrättiin demilitarisoitavaksi. Tämä päätös ei aivan toteutunut, mutta myöhemmin Kansainliiton päätöksellä 1921 itsenäiselle Suomelle kuuluva Ahvenanmaa jälleen demilitarisoitiin. Näin on edelleen.
Suomessa on yleinen miesten asevelvollisuus, mutta se ei koske ahvenanmaalaisia. Demilitarisoinnin ansiosta kauniita saaria eivät pilaa rumat sotilastukikohdat kuten on Helsingin ja Hangon edustalla. Ahvenanmaalla saaria todella riittää. Niitä on 6500, joista kylläkin vain 65 on asutettu.
Vaikka Ahvenanmaan saaret ovat kuvissa ihanteellisia lomanviettopaikkoja, niin täytyy muistaa, että tilastojen mukaan vain neljänä kuukautena vuodessa keskilämpötila on yli 10 astetta.
Kun Suomi liittyi EU:hun, Ahvenanmaalle räätälöitiin aivan oma itsehallintomalli. Tätä erikoisuutta kävi lokakuussa 2007 katsomassa Georgian presidentti Mikheil Saakašvili(Linkki toiselle web-sivustolle.), jolla on pohdittavanaan Abhasian(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Etelä-Ossetian (Linkki toiselle web-sivustolle.)alueiden itsenäisyyshalut.
Ahvenanmaan BKT henkeä kohden on alueellisesti Suomen korkeimpia. Tätä ei selitä korkea kansalaisten palkkataso, joka ei ole paljonkaan Suomen keskitasoa korkeampi, vaan pääomakeskeinen merenkulku. Ahvenanmaa on ollut vuosikymmenien ajan laivanvarustajien ja merikapteenien kotipaikka.
Varustamoista Maarianhaminassa pitävät pääkonttoriaan matkustajaliikenteessä toimivat Viking Line(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Birka Line(Linkki toiselle web-sivustolle.), tankkilaivavarustamo Lundqvist, rahtilaivavarustamot Birka Cargo ja Lillgaard sekä Eckerö. Useampi kuin joka kymmenes työikäinen ahvenanmaalainen työskentelee merillä.
Ahvenanmaalle rekisteröidyt tai siellä kotipaikkaansa pitävät kauppa-, kalastus- ja huvialukset voivat vapaasti valita, käyttävätkö ne Ahvenanmaan vai Suomen lippua. Useimmat ovat valinneet Ahvenanmaan lipun.
Punaisen laivaston omaavan Viking Linen lausuttuna strategiana on ”hyvää laatua edulliseen hintaan”, kun pahin kilpailija Silja Line on pyrkinyt laatuprofiilin. Molemmat laivayhtiöt ovat ajaneet samoja reittejä vuosikymmeniä, mutta vain Viking Line on taloudellinen menestystarina. Viking Line yhtiönä edustaa ahvenanmaalaista ajattelua: vaatimaton, säästeliäs ja omavarainen. Kovassa velkakierteessä uinut Silja Line päätyi muutama vuosi sitten virolaisen Tallinkin omistukseen.
Viking Line aloitti matkustusliikenteen 40 vuotta sitten. 1970-luvulta lähtien Suomen ja Ruotsin välinen lauttaliikenne on ollut vilkasta. Matkustamisen teki edulliseksi alkoholin verovapaus, jonka ansiosta varustamot rakensivat komeita laivoja.
Niin Siljalla kuin Viking Linella on isot liki 200 metriset laivat, jotka vetävät matkustajia yli 2500. Nämä jättiristeilijät on rakennettu 1980-luvun ja 1990-luvun vaihteessa, jolloin ei osattu pelätä verovapaan myynnin loppumista.
Suomen EU-jäsenyys oli viedä pohjan verovapaalta myynniltä sekä ahvenanmaalaisten bisnekseltä. Siirtymäkauden jälkeen Euroopan Unionin sisäisillä matkoilla verovapaa myynti kiellettiin 1999. Määräys koski koko EU:ta.
Ahvenanmaalaiset onnistuivat saamaan Suomen EU-liittymissopimukseen lausunnon, jossa todetaan näin: ”Ahvenanmaan alue jää veroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevien EY:n säännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Poikkeuksen tarkoituksena on elinkelpoisen paikallisen talouden ylläpitäminen Ahvenanmaalla.”
Ahvenmaalaisten laivanvarustajien ja halpamatkaajien iloksi Suomen ja Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on verovapaata myyntiä, jos alus pysähtyy Ahvenanmaalla.
Tämän erivapauspykälän ansiosta ahvenanmaalaiset laivayhtiöt menestyvät ja Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne on vilkasta, mutta verovapaus edellyttää 10 minuutin pysähdystä.
Vuoden jokaisena yönä 10 900 asukkaan Maarianhaminan satamassa on kuhinaa. Siellä pysähtyy neljä valtavaa 2500 hengen risteilyalusta. Viking Linen ja Silja Linen Tukholmasta Helsinkiin menevät laivat pysähtyvät puolenyön aikaan ja paluumatkalla tulevien pysähdykset osuvat aamuyölle kello 4.15 ja 4.35 väliin.
Teksti: Eljas Repo