Vaasan kaupunki 400 vuotta
Vaasan kaupunki täyttää 400 vuotta tänä vuonna. Juhlavuosi koostuu kymmenistä valtakunnallisista sekä kansainvälisistä tapahtumista.
Vaasan historia alkaa 1300-luvulta, jolloin Keski-Ruotsin rannikkoseudun merenkulkijat nousivat maihin nykyisessä Vanhassa Vaasassa ja varsinaissuomalaiset erämaanomistajat tulivat vartioimaan alueitaan. Saman vuosisadan puolivälissä rakennettiin Pyhän Marian kirkko ja 1370-luvun alussa valmistui Korsholman linna, joka toimi Vaasan läänin hallinnollisena keskuksena.
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin 2.10.1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään. Vaasa on saanut nimensä ja vaakunansa hallitsijasuku Vaasan mukaan. Meriyhteyksien ansiosta laivanrakennus ja kaupankäynti olivat vilkasta 1600-luvulta lähtien, ja Vaasa oli Oulun ohella tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Vuonna 1683 triviaalikoulu muutti Uudestakaarlepyystä Vaasaan, ja neljä vuotta myöhemmin Vaasaan rakennettiin oma koulutalo. Suomen ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa Vaasassa vuonna 1794. Vaasasta tuli myös hallinnon ja oikeudenkäytön keskus laajalle alueelle. Suomen toinen hovioikeus perustettiin Vaasaan vuonna 1776. Oikeusalueeseen kuuluivat Pohjanmaan lisäksi Savo, Karjala, Pohjois-Häme ja Pohjois-Suomi.
Elokuun 3. päivänä vuonna 1852 lähes kokonaan puusta rakennettu kaupunki paloi. Palolta säilyivät ainoastaan hovioikeuden rakennus ja muutama muu talo. Palossa tuhoutui paljon Vaasaa ja sen asukkaita koskevaa arkistomateriaalia. 1860-luvulla kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen Klemetsön niemelle noin seitsemän kilometrin päähän Vanhasta Vaasasta. Kaupungin uuden asemakaavan suunnitteli Carl Axel Setterberg empiretyylisenä. Kaupungin keskustan kuvaa hallitsevat nykyäänkin leveät puistikkokadut, joiden tarkoituksena oli estää uudet suurpalot.
Vanhan-Vaasan rauniot Kuva: Svenna Martens
Vaasa toimi Suomen pääkaupunkina 29.1.–3.5.1918 kansalaissodan aikana. Helsingin keskeisten paikkojen miehityksen ja poliitikkojen vangitsemisen seurauksena päätettiin siirtää senaatti Vaasaan, jossa sitä tukevat suojeluskunnat olivat vahvassa asemassa ja yhteydet länteen olivat hyvät. Senaatti aloitti toimintansa Vaasan kaupungissa 1.2.1918 ja siihen kuului neljä jäsentä. Senaatin istuntosali oli Vaasan kaupungintalossa. Kiitoksena tästä senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä, itsenäisen Suomen vanhinta kunniamerkkiä, vaakunan yhteydessä.
Tänään Vaasassa asuu hieman alle 60 000 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa puhuu äidinkielenään suomea ja yksi kolmasosa ruotsia. Vaasassa on oma yliopisto ja laitoksia muista yliopistoista sekä kaksi ammattikorkeakoulua. Kaupungissa onkin väkilukuun nähden toiseksi eniten opiskelijoita koko valtakunnassa. Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, ja teollisuudesta löytyvätkin neljännes työpaikoista. Vaasan kulttuuri tukeutuu pitkälti perinteeseen ja arvokkaisiin taide- ja museokokoelmiin sekä teatteritoimintaan kahdessa eri ammattiteatterissa. Kaupungissa järjestetään vuosittain myös satoja musiikkitapahtumia sinfonia- ja kirkkokonserteista rock- ja jazz-tapahtumiin.
Kirjoittanut: Jenni Björksten