Olkiluotoon rakennetaan maailman tehokkainta ydinvoimalaa
Kauniille merenniemelle Länsi-Suomeen rakennetaan maailman suurinta ydinreaktoria. Eurajoen Olkiluodolle on nousemassa 1600 megawattia tuottava ydinvoimala.
Rakennustyöt alkoivat 2005, mutta projekti ei ole mennyt aivan suunnitelmien mukaan, vaan työn tiedetään myöhästyvän ainakin kaksi vuotta.
Ydinvoimalan tilaaja on suomalainen TVO ja rakentajana on ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin konsortio. Tekeillä on Olkiluoto 3 tai kuten ala hankeen tuntee OL3.
Kuvassa Olkiluoto ja sen kolme ydinvoimalaitosta. Kaksi oikeanpuoleista laitosta on rakennettu 1970-luvulla. Lähimpänä rantaa oleva laitos on kuvamanipulaatio OL3:sta, jonka pitäisi valmistua 2011.
Suomen hallitus lähti vuosituhannen vaihteessa ajamaan ydinvoimaa. Tämä oli rohkeaa, koska muualla läntisessä maailmassa ydinvoimahankkeille ei ole saatu poliittista siunausta. Suomalaisille kansanedustajille perusteluiksi tarjottiin riippumattomuutta Venäjän tuontienergiasta, ilmastollisesti puhtaampaa vaihtoehtoa sekä energialähteen edullisuutta. Näillä argumenteilla eduskunta sai 2002 ydinvoima-päätöksen läpi äänin 107-92, vaikka kansan enemmistö olisi tuskin hanketta hyväksynyt.
Suomessa kansalaismielipide on kääntynyt ydinvoimalle myönteisemmäksi ja seuraavien ydinvoimaloiden läpivienti lienee jo helpompaa. Uusia hankkeita onkin vireillä.
Kun Suomessa kolmannen sukupolven ydinvoimalan rakennustyöt ovat olleet jo parisen vuotta käynnissä, ydinvoimalan mahtimaa Ranska ensimmäinen EPR-reaktori on saanut vasta keväällä rakennusluvan. Normandian Flamanvilleen rakennettava ydinvoimala on vitsikkäästi hiukan Olkiluotoa tehokkaampi eli tuottanee aikanaan 1630 megawattia.
Ranskassa on kaikkiaan 59 ydinvoimalaa ja 78 prosenttia maassa tarvittavasta energiasta syntyy ydinvoimaloissa, kun Suomessa vastaavasti on vain neljä voimalaa ja sähköntuotannosta vain viidennes tulee ydinvoimasta.
Euroopassa on vain neljä maata, jossa ydinvoimaa rakennetaan. Suomen ja Ranskan lisäksi vireillä on hankkeita Romaniassa ja Slovakiassa, mutta näiden maiden ydinvoimalat ovat huomattavasti pienempiä.
World Nuclear Associotionin mukaan eniten ydinvoimaloita rakennetaan Venäjälle, jossa on tekeillä 7 laitosta, Intiassa on syntymässä 6 ja Kiinassa 4. Yksikkökooltaan kaikki ovat pienempiä kuin Suomen Olkiluodon voimala. (www.world-nuclear.org/info/reactors.html)
EU:n energiakommisaari Andris Piebalgs kävi kesällä Suomessa katsomaan ydinvoimalan tekoa. Hän osasi ylistää Suomen tietotoimistolle rakenteilla olevaa OL3:sta.
”Olkiluodossa rakenteilla oleva reaktori on maailman ensimmäinen kolmannen sukupolven ydinvoimala. Olkiluoto on edelläkävijä myös siksi, että siellä rakennetaan maailman ensimmäistä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikkaa.”
Energiakommisaarin puhe otettiin Suomessa mielihyvällä vastaan, koska rakennusprojekti ei ole saanut viranomaisilta kiitosta. Suomen Säteilyturvakeskus on raportoinut rakennusprojektin aikana huomattavan määrän laatu- ja toimintopoikkeamia, joiden johdosta hankkeen toteutusaikataulu tulee viivästymään. Nykyarvion mukaan laitos olisi valmis 2011 eli kaksi vuotta suunniteltua myöhemmin ja Areva joutunee maksamaan huomattavat viivästyssakot.
Uusi laitos on tekniikaltaan ns. kolmannen sukupolven kevytvesireaktori ja malliltaan eurooppalainen painevesireaktori eli EPR. Voimala tulee olemaan sähköteholtaan (1600 MW). Laitoksen höyryturbiini on maailman suurin höyryturbiini.
Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, joista kahta pyörittää Fortum Loviisassa ja kahta TVO Olkiluodossa. Nämä kaikki ovat rakennettu 1970-luvulla.
Muista länsimaista poiketen Suomessa syntyi 2000-luvulla ydinvoimapäätös ja siihen vaikutti erityisesti silloinen hallituksen pääministeri Paavo Lipponen, jolla oli hyvät suhteet teollisuuteen ja ymmärrystä ydinenergialle.
Jätettyään eduskunnan viime keväänä Lipponen on hakenut uusia haasteita. Yllättävä veto kuultiin elokuussa 2007, kun Lipponen ilmoitti ryhtyvänsä Pohjolan Voiman osapäiväiseksi konsultiksi. Tämä työ vie Lipposen mukaan ”muutaman päivän kuukaudessa” ja antaa hänelle ”mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisiin ilmasto- ja energiaratkaisuihin”.
Lipposen neuvottelutaidolle on käyttöä, kun Pohjolan Voiman tytäryhtiö TVO selvittelee välejään ranskalaisiin ydinvoimalan toimittajiin tai hakee uuden ydinvoimalan rakennuslupaa.
Eduskuntavaalien jälkeen viime keväänä aloitti työnsä Matti Vanhasen hallitus, jonka hallitusohjelmassa 19.4.2007 vilautettiin vihreää valoa uusille ydinvoimaloille tai aivan tarkkaan sanoen todettiin: ”Mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois, vaan kaikkia energiamuotoja tulee arvioida yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.”
Energiayhtiöt reagoivat nopeasti. Kuukausi hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö sai TVO:n alustavan suunnitelman uuden lisävoiman 1000-1800 MW:n voimalahankkeista. Toisen ehdotuksen teki valtion 50 prosenttisesti omistama pörssiyhtiö Fortum.
Kolmannen ydinvoimahakemuksen takana on uusi yritys Fennovoima, jonka takana on eurooppalainen energiajätti E.ON. Tosin E.ON omistaa Fennovoimasta vain kolmanneksen, muut omistajat ovat teollisuusyhtiöt Outokumpu ja Boliden sekä paikalliset energiayhtiöt.
Valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn uuden ydinvoimalahankkeen odotettaan tulevan vielä tämän vaalikauden aikana siis ennen kuin Olkiluodossa uusi voimala saa käynnistysluvan. Energiayhtiöiden aikeena on saada Suomen kuudes ja ehkä seitsemäs ydinvoimala käyntiin vuosina 2016-2018.
Kirjoittaja Eljas Repo