Ossetiassa tarvitaan laajaa kriisinhallintaa

Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan asiantuntija-artikkeli julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 35/2008.

Venäjän ja Georgian välinen taistelu Ossetiasta herättää kysymyksen, millaista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa siellä nyt tarvitaan. Venäjän johto sanoo lähettäneensä selkkausalueelle sotaväkeään "rauhanturvaajiksi". Tätä ei lännessä eikä Georgiassa hyväksytä vaan vaaditaan muunlaista kriisinhallintaa.

Kansainvälisistä järjestöistä Etyj on nyt selkkausalueella ensisijainen toimija. Se on lähettämässä Georgiaan ja mahdollisesti myös Etelä-Ossetiaan yhteensä sata uutta sotilastarkkailijaa entisten yhdeksän lisäksi. Tämä on osa laajennettua kriisinhallintaa, mitä selkkausalueella tästedes tarvitaan.

Laajaan kriisinhallintaan tarvitaan sekä sotilaita että siviilejä. Kysymys sotilaallisesta kriisinhallinnasta Ossetiassa on vaikea. Venäjä tuskin hyväksyy kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja kiista-alueille. Se haluaa turvata rauhaa siellä nyt omin asevoimin, varsinkin kun se on tunnustanut Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden.

Laajempaan kriisinhallintaan tarvitaan Ossetiassakin myös siviilejä. Heitä on tässä tehtävässä ollut Georgiassa ja Etelä-Ossetiassa Ety-toiminnassa jo ennen elokuun aseellista selkkausta. Ety-järjestö voisi jo perustehtävänsä ja luonteensa puolesta olla siellä jatkossakin paras toimija siviilikriisinhallinnassa.

Aseellisen toiminnan ohella suurimpina ongelmina tuolla Kaukasuksen selkkausakueella on nyt etninen vihanpito, korruptio, muu järjestäytynyt rikollisuus ja hallinnon instituutioden heikkous. Kaikkiin näihin ongelmiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä on tarjottavana ratkaisuja. Tätä olisi siviilikriisinhallinta parhaimmillaan - jos tarjottava apu vaan kelpaa selkkauksen osapuolille.

Laajennetun kriisinhallinnan päätavoitteena on ehkäistä aseellisen selkkauksen syttyminen uudestaan. Näin voi helposti käydä, jos kriisinhallinta jätettäisiin vain vihamielisten osapuolten sotilaiden tehtäväksi. Aina eivät edes kansainväliset rauhanturvasotilaat pysty estämään tulitaisteluiden uudelleen alkamista.

Siviilikriisinhallinnan lisäarvona on, että siinä voidaan mennä selkkauksen perussyihin asti, jopa ruohonjuuritasolla. Tämä ei onnistu sotilailta, joilla on toisenlainen koulutus ja tehtävä. Siviilikriisinhallinnan osaajia ovat esimerkiksi oikeusalan, poliisitoimen, rajavalvonnan, vankeinhoidon, politologian ja ihmisoikeusalan ammattilaiset etenkin, jos heitä on lisäkoulutettu siviilikriisinhallinan asiantuntijoiksi.

Ety-järjestön lisäksi siviilikriisinhallinnassa huomattavia toimijoita ovat Euroopan unioni ja YK. Siviilikriisinhallintaa niin käsitteenä kuin kenttätoimintana on kehitetty viime vuosina eniten EU-piirissä. Yhtenä mallina on ollut Ety-toiminta. Molemmissa järjestöissä Suomi on antanut huomattavan panoksen alan asioiden työstämisessä.

Suomi on eturivin maita myös siviilikriisinhallinan kouluttajana. Viime vuoden helmikuusta lähtien Kuopiossa on toiminut Kriisinhallintakeskus, joka on suomalainen osa EU-verkostoa tällä alalla. Siellä koulutetaan suomalaisia alan moninaisiin tehtäviin ja tehdään myös alan tutkimustyötä.

Siviilikriisinhallinta perustuu laajan turvallisuuden käsitteeseen. Sen mukaan turvallisuusaiheiston piiriin kuuluu valtioturvallisuuden lisäksi myös inhimillinen, yksilölähtöinen turvallisuus. Sitä voivat uhata sotilaallisen hyökkäyksen lisäksi muunlaiset uhat kuten asuinympäristön pilaantuminen, kuolettavat kulkutaudit, järjestäytynyt rikollisuus ja sortohallinto.

Tällaisten uhkien torjumisesta on kyse nyt myös Kaukasuksen selkkausalueilla, ajankohtaisimmillaan Ossetiassa ja Abhasiassa. Siellä tarvitaan nyt myös meitä suomalaisia sotilastarkkailijoina, mahdollisina rauhanturvaajina ja siviilikriisinhallinnan osaajina.