Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Etiopian väliset suhteet ovat hyvät ja luottamukselliset. Suhteissa painottuu pitkäaikainen kehitysyhteistyö. Suomi solmi diplomaattisuhteet Etiopian kanssa vuonna 1959 ja kehitysyhteistyö aloitettiin vuonna 1967. Etiopia kuuluu Suomen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin.
Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyö pohjautuu Etiopian kasvu- ja kehityssuunnitelmaan (2011–2015), jonka tavoitteena on, että Etiopia nouse keskituloisten maiden joukkoon sekä hiilineutraaliksi taloudeksi vuoteen 2025 mennessä. Lähtökohtana Suomen kehitysyhteistyössä ovat kansalaisten määrittämät kehitystarpeet, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen toimeenpanossa sekä kaiken toiminnan ihmisoikeusperustaisuus ja ympäristökestävyys.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomalaisille yrityksille Etiopia ja sen markkinat ovat vielä suhteellisen tuntemattomia. Suomi  tunnetaan kuitenkin hyvin Etiopiassa korkeasta teknologiastaan, innovaatioistaan ja osaamisestaan. Etiopiassa on kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten yritysten kanssa ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää.
Etiopian talous on ollut vahvalla kasvu-uralla jo lähes 10 vuoden ajan. Maan talous vuositasolla on kasvanut kaksi kertaa nopeammin verrattuna muuhun Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja toimijat eri puolilta maailmaa ovat jo huomanneet sen tarjoaman potentiaalin. Erinäisistä haasteista huolimatta Etiopiaa voidaan pitää suhteellisen tasaisena ja turvallisena liiketoimintaympäristönä, jonka suuri ja nuori väestö sekä hallituksen vahva panostus kehitykseen tarjoavat kasvavat markkinat suomalaisillekin yrityksille.
Potentiaalia suomalaisille yrityksille löytyy erityisesti maan hallinnon prioriteettisektoreilla, kuten uusiutuva energia, televiestintä, kaivosteollisuus ja mineraalit, meteorologia, maatalous, infrastruktuuri sekä erilaiset koneet ja laitteet. Myös erilaiset konsulttipalvelut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Maan öljy- ja kaasuvarojen potentiaali arvioidaan merkittäväksi ja hyödyntämismahdollisuudet hyviksi. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuudessa myös suomalaisille yrityksille.
Etiopiassa menestyminen edellyttää pitkäjänteisyyttä sekä luotettavien viranomaiskontaktien, tiedon ja liikekumppanien löytämistä.
Suomen ja Etiopian väliset kauppaluvut ovat toistaiseksi vaatimattomat. Vuoden 2013 vienti Etiopiaan oli 10.6 Meuroa, jossa on kasvua edellisvuoteen. Pääasiassa vienti koostuu sähkölaitteista, koneista ja koneen osista.  Tuonti Etiopiasta 2013 oli n. 6.2 Meuroa, joka lähes kokonaisuudessaan koostui raaka-kahvista. Etiopian vahvan talouskasvun ansiosta suomalaisyritysten kiinnostus Etiopian markkinoita kohtaan näyttää kasvun merkkejä ja kauppa Etiopian kanssa on näyttänyt piristymisen merkkejä. Pääministeri Jyrki Katainen vieraili yhdessä yritysvaltuuskunnan kanssa Etiopiassa tammikuussa 2014.

Sopimukset

  • Teknistä yhteistyötä koskeva sopimus, 1969
  • Kehitysyhteistyön puitesopimus, 1989
  • Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, 2007

Vierailut

Poliittinen vuoropuhelu Suomen ja Etiopian välillä on tiivistä ja korkean tason vierailuvaihto on ollut vilkasta:
  • Kehitysministeri Pekka Haavisto vieraili Etiopiassa 2.-3.5.2014
  • Pääministeri Jyrki Katainen ja kehitysministeri Pekka Haavisto vierailivat Etiopiassa 27.–28.1.2014
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja kehitysministeri Heidi Hautala vierailivat Etiopiassa 31.4.-1.5.2013
  • Sisäasiainministeri Päivi Räsänen vieraili Etiopiassa 26.11.2012-28.11.2012.
  • Ulkoministeri Hailemariam Desalegn vieraili Suomessa 19.3.2012-22.3.2012.
  • Kehitysministeri Heidi Hautala vieraili Etiopiassa 23.10.2011-26.10.2011.
  • Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Addis Abeba AU:n huippukokouksen ajan 28.1.2011-30.1.2011.
  • Ulkoministeri Seyoum Mesfin vieraili Suomessa 6.4.2010-8.4.2010.
  • Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vieraili Etiopiassa 6.2.2010-10.2.2010.
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Addis Abebassa AU:n huippukokouksen ajan 28.1.2010 28.1.2010-28.1.2010.
  • Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Etiopiassa 2.3.2009-5.3.2009.
  • Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen vieraili Etiopiassa 17.11.2008-21.11.2008.
  • Puolustusministeri Jyri Häkämies vieraili Etiopiassa 16.10.2008-17.10.2008.
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki vieraili Etiopiassa 20.11.2003-22.11.2003.
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Etiopiassa 14.1.2003-15.1.2003.
  • Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto vieraili Etiopiassa 17.3.1997-19.3.1997.
  • Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vieraili Etiopiassa 13.4.1994-16.4.1994.
  • Ulkoministeri Berhanu Bayih vieraili Suomessa 09.04.1989-11.04.1989 .
  • Energiaministeri Tekezeshoa Aytenfsu vieraili Suomessa 06.06.1988-14.06.1988.
  • Varapääministeri Tesfaye Dinka vieraili Suomessa 29.10.1987-01.11.1987.
  • Työväenpuolueen jäsen Alemu Abebe vieraili Suomessa 9.7.1986-15.7.1986.
  • Rakennusministeri Kassa Gebre vieraili Suomessa 6.1985.
  • RRC:n pääkomissaari Dawit Wolde-Giorgis vieraili Suomessa toukokuussa 1985.
  • Ensimmäinen varapääministeri Fisseba Desta vieraili Suomessa 25.05.1981-26.05.1981.
  • Ulkoministeri Ahti Karjalainen vieraili Etiopiassa 02.02.1974-04.02.1974.
  • Työministeri Workeneh vieraili Suomessa 25.11.1968-29.11.1968.

Historia

Addis Abeban suurlähetystö on vanhin Afrikassa sijaitseva Suomen suurlähetystö, se on perustettu jo vuonna 1965.  Etiopia oli tuolloin Afrikan yksi harvoja itsenäisiä valtioita ja siellä sijaitsivat tärkeiden kansainvälisten järjestöjen päämajat, mukaan lukien YK:n Afrikan talouskomissio ECA ja Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU. Etiopian vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen Suomi siirsi suurlähettiläänsä Nairobiin ja Addis Abeban suurlähetystöä jäi johtamaan asiainhoitaja. Takaisin lähettilästasolle edustusto nostettiin syksyllä 2005. Etiopialla ei ole Suomessa suurlähetystöä. Lähin Etiopian pääkonsulaatti sijaitsee Tukholmassa ja sen toimipiiriin kuuluu myös Suomi.  
Kehitysyhteistyön osuus Etiopian ja Suomen kahdenvälisissä suhteissa alkoi painottua, kun Etiopia nimettiin Suomen kehitysyhteistyön ohjelmamaaksi vuonna 1982. Vuonna 1997 Addis Abebaan siirrettiin kehitysyhteistyösihteerin virka Nairobista.  Kehitysyhteistyössä oli tauko vuosina 1991 - 1993 maan sisällissodan aikana ja uudelleen vuosina 1998 - 2000 jäädytettiin uusien hankkeiden aloitus Etiopian ja Eritrean välisen sodan takia.
Suomen varhaisimmat kehitysyhteistyöhankkeet Etiopiassa painottuivat henkilöapuun. Suomi lähetti Etiopiaan eri alojen kahdenvälisiä asiantuntijoita, muun muassa Addis Abeban Building Collegessa työskenteli opettajana useita suomalaisia arkkitehtejä.  Seuraavassa vaiheessa toteutettiin muutamia laajoja infrastruktuurihankkeita. Merkittävä osuus oli myös humanitäärisellä avulla 1980-luvun nälkäkatastrofien aikana.  Jonkin aikaa tuki painottui maan ruokaturvan parantamiseen, jolloin muun muassa rakennettiin viljavarastoja ja käynnistettiin maan karjatalouden kehittämishankkeita.
Lisää Suomen ja Etiopian välisten suhteiden historiasta voi lukea Suomen ulkoasiainministeriön vuonna 2006 julkaisemasta Four Decades, History of Finnish-Ethiopian Relations (avautuu uuteen ikkunaan) - historiikista.