Markkinamahdollisuudet Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa

Suurlähettiläs Kalle Kankaanpään maakatsaus Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinoille 2024.

Kesällä 10-vuotista EU-taivalta juhlistava Kroatia saavutti 1.1.2023 pitkän aikavälin tavoitteensa liittyen sekä Schengen- että euroalueeseen. Rajaton matkustaminen ja euron käyttöönotto helpottavat kaupankäyntiä entisestään jalkapallon suurvallaksi nousseen Kroatian kanssa. Eurooppa-neuvoston päätöksellä Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovinasta tuli EU-ehdokasmaa joulukuussa 2022. Ehdokasmaastatuksen ansiosta Bosnia-Hertsegovina saa EU:lta merkittävää rahoitusta jäsenyystavoitteen toteuttamiseksi – myös kansainvälistä projektirahoitusta on kiitettävästi tarjolla.

Bosnia-Hertsegovinan (BiH) energiariippuvuus on suhteellisen vähäistä, ja maa on Länsi-Balkanin maista ainoa sähkön nettoviejä. Hiilivoima on maan energiantuotannon kulmakivi. Kaasun suhteen BiH on täysin riippuvainen Venäjästä, joskin kaasun kulutus maassa on melko vähäistä. Öljyä BiH tuo Kroatian kautta. Uusiutuvan energian suhteen BiH:ssa on keskitytty vesivoiman rakentamiseen, tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen on vielä vähäistä. Puun polttaminen on yleinen kotitalouksien lämmittämisen muoto.

Terveysteknologia, kiertotalousajattelua tukevat jäte- ja energiaratkaisut, vihreä ja digitaalinen talous, liikenne, Smart City –konsepti sekä energiatehokas korjausrakentaminen ovat aloja, joiden kautta suomalaisyritykset voivat päästä mukaan vuonna 2013 EU:n jäseneksi liittyneen Kroatian talouden kunnostustalkoisiin. Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovina, vaikkei unionin jäsen olekaan, saa kohdennettua rahoitustukea EU-rahastoista ja monista muista kansainvälisistä lähteistä. Bosnia-Hertsegovina on Kroatian ja Suomen tavoin luonnonvaroiltaan rikas, mutta ilman laatu on ongelma energia-, kaivos- ja metalliteollisuuden johdosta. Puhtaan teknologian toimittaja löytää paikkansa alueen markkinoilta.