Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomen ja Venezuelan suorat suhteet ovat parhaillaan suhteellisen vähäiset. Venezuela tunnusti Suomen 18. huhtikuuta 1920. Diplomaattiset suhteet maiden välille solmittiin 31. maaliskuuta 1954. Suomella on oollut Venezuelassa historiallisesti hyvä maine ja Suomea on pidetty useassa mielessä (muun muassa sosiaalisen järjestelmänsä takia) ystävällismielisenä maana. Suomella ei ole fyysistä edustustautumista pääkaupunki Caracasissa. Suomella on pääkunniakonsuli pääkaupunki Caracasissa sekä kunniakonsulit Maracaibossa, Porlamarissa (Margarita-saari) sekä Puerto Ordazissa. Venezuelan suurlähetystö Oslossa hoitaa suhteita Suomeen.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomalainen sijoituskanta Venezuelassa on pieni. Kauppa maiden välillä on aiempina vuosina ollut Suomelle runsaasti ylijäämäistä. 2000-luvun alussa maiden välinen kauppa, vienti ja tuonti, oli vuosittain kymmenistä miljoonista euroista yli 200 milj. euroon. Sen jälkeen kauppa on supistunut merkittävästi maan poliittistaloudellisen tilanteen muuttuessa. Keskeisimmät Suomen vientiartikkelit ovat perinteisesti olleet puhelin-, radio- ja tv-laitteet, erinäiset valmiit tuotteet, paperi- ja pahvituotteet ja yleiskäyttöiset teollisuuden laitteet. Suomesta on viety myös muita sähkökoneita ja -laitteita, eri toimialojen erikoiskoneita ja rautaa ja terästä. Venezuela on tuonut Suomeen vähäisiä määriä muun muassa kivennäisöljyjä ja kivennäisöljytuotteita, öljysiemeniä, öljypitoisia pähkinöitä ja juomia
1980-1990 -luvuilla Suomella oli Venezuelassa erillinen kaupallinen toimisto suurlähetystön yhteydessä. Nykyään viennin ja kansainvälistymisen edistämisen asioita hoitaa Business Finland sekä suurlähetystö Bogotassa. Vuoden 1990 lopulla perustettu suomalais-venezuelalainen kauppakamari sulautui vuoden 1992 lopulla perustettuun Pohjoismaiseen kauppakamariin (CAVENOR).
Kulttuurisuhteet
Musiikin alalla päätapahtumia on ollut suomalaisten taiteilijoiden osallistuminen modernin musiikin Atempo-festivaalille Caracasissa monen vuoden ajan 1990-luvulta alkaen. Musiikin alalla on ollut yhteistyötä myös Venezuelan Simón Bolívar -
nuoriso-orkesterin ja Sibelius Akatemian välillä. Nuoriso-orkesteri esiintyi Helsingin juhlaviikoilla elokuussa 2008. Anssi Karttunen, Elina Vähälä ja Arto Noras ovat esiintyneet orkesterin solisteina. Suomalaisista säveltäjistä Venezuelassa tunnetaan parhaiten Jean Sibelius. Myös Uuno Klamia ja Aulis Sallista on esitetty.
Alvar Aallon arkkitehtuurilla on ollut paljon vaikutusta Venezuelassa ja maassa on pidetty hänen töidensä näyttelyjä.
Kevyen musiikin puolella muun muassa The Rasmus, Apocalyptica ja Nightwish ovat löytäneet kuulijansa Venezuelassa.
Suomalaiset, suomen kieli
Venezuelassa vierailee vuosittain jonkin verran suomalaisia omatoimimatkailijoita, mutta suomalaiset matkatoimistot lopettivat pakettimatkat maahan vuonna 2009.
Sopimukset
EU:lla ei ole erillistä voimassa olevaa kauppasopimusta Venezuelan kanssa, vaan kaupassa noudatetaan WTO:n sääntöjä. EU on kohdistanut pakotteita joillekin henkilöille ja tietylle kaupankäynnille Venezuelan kanssa (laitteet, joita voidaan käyttää henkilöiden vapauksien kv. oikeuden vastaiseen rikkomiseen kuten aseet) tavoitteena demokratia- ja ihmisoikeustilanteen paraneminen.
Vierailut
Korkean tason vierailuvaihto Suomen ja Venezuelan välillä on ollut viime vuosina hyvin vähäistä. Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén vieraili Venezuelassa vuonna 2002. Suomessa ei ole viime vuosina vieraillut korkean tason delegaatioita Venezuelasta.Historia
Venezuela tunnusti Suomen 18. huhtikuuta 1920. Diplomaattiset suhteet Suomen ja Venezuelan välillä solmittiin 31. maaliskuuta 1954. Suhteita hoidettiin alkuvuosina Suomen Washingtonin suurlähetystöstä käsin ja vuodesta 1964 lähtien Perusta. Caracasiin perustettiin kaupallisen sihteerin toimisto 1. toukokuuta 1976, väliaikaisen asiainhoitajan johtama diplomaattinen edustusto 1. lokakuuta 1977 ja residentin suurlähettilään johtama suurlähetystö 1. huhtikuuta 1980.
Tällä hetkellä suhteista Venezuelaan vastaa alueella Suomen suurlähetystö Bogotassa. Venezuela akkreditoi suurlähettiläänsä 1955 alkaen Tukholmasta Helsinkiin. Tällä hetkellä suhteista Suomeen vastaa Venezuelan suurlähetystö Oslossa. Suomen ja Venezuelan välillä on mielenkiintoisia historiallisia yhteyksiä. Etelä-Amerikan itsenäisyysajatuksen isä Francisco de Miranda vieraili Imatralla Venäjän matkansa yhteydessä vuonna 1787 ja kirjoittaa kauniisti suomalaisista päiväkirjassaan. Porvoossa syntynyt kreivi Fredrik Thomas Adlercreutz taas osallistui pohjoisen Etelä-Amerikan vapaussankari Simón Bolívarin rinnalla Etelä-Amerikan vapaussotiin 1820-luvulla ja hänet nimitettiin myöhemmin Ruotsin ja Norjan diplomaattiseksi edustajaksi Venezuelaan.