Kahdenväliset suhteet

Suomi tunnusti Slovakian ja solmi diplomaattisuhteet Slovakian kanssa 1. tammikuuta 1993 eli samana päivänä kun Tšekkoslovakia jakautui virallisesti kahdeksi valtioksi.

Suomen ja Slovakian suhteet ovat hyvät. Suomi tunnetaan Slovakiassa hyvin ja se on malliesimerkki monissa asioissa, erityisesti koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiosektoreilla. Myös metsä- ja ympäristöalan yhteistyö muodostaa yhteisen kiinnostuksen kohteen Suomelle ja Slovakialle. Suomella on annettavaa myös esimerkiksi maatalouden hiilinielujen, uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alueilla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Slovakian kauppavaihto on ollut melko vähäistä ja edustaa molemmille alle puolta prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta.

Suomesta viedään Slovakiaan mm. metalleja ja paperia. Suomen v ienti Slovakiaan oli vuonna 2022 noin 220 milj. EUR.

Slovakiasta tuodaan Suomeen moottoriajoneuvoja, puhelin- radio- ym. laitteita ja sähkökoneita. Tuonti Slovakiasta vuonna 2022 oli 338 milj. EUR. Kauppa on Suomelle alijäämäistä pääasiassa autontuonnin vuoksi.

Suomen ja Slovakian välinen investointiaktiivisuus on ollut suhteellisen vähäistä. Sekä kaupan että investointien osalta suomalaisyrityksille potentiaalia Slovakiassa saattaa löytyä muun muassa energia- (uusiutuvat, ydinvoima), metsä-, ympäristö- ja rakennussektoreilta. Myös palvelusektori kehittyy jatkuvasti.

Mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjonnee myös Slovakian yleinen pyrkimys kehittyä tieto- ja innovaatioyhteiskunnan suuntaan. Suomen suurlähetystö Prahassa palvelee suomalaisia yrityksiä Slovakiassa.

Suomalaisyrityksiä Slovakiassa toimii parikymmentä. Useilla näistä on Slovakiassa tuotannollista toimintaa ja ne työllistävät tuhansia henkilöitä.

Yrityksiä ovat esimerkiksi Peikko Group, Enics, Kone SSC, Lindström, Ojala Group, Ramirent, Ruukki, Tervakoski Films Group ja YIT.

Kulttuurisuhteet

Kielen ja kulttuurin välisellä yhteistyöllä on Suomen ja Slovakian välillä pitkä historia. Muun muassa kirjailija Alexandra Salmela on tunnettu sekä Suomessa että Slovakiassa ja hän on ensimmäinen Suomessa asuva ulkomaalainen, joka voitti esikoisteoksellaan arvostetun Runeberg-palkinnon.

Suomessa toimii ystävyysseura Slovakian ystävät Suomessa ry. Seura tekee yhteistyötä Slovakiassa toimivan Suomen ystävät Slovakiassa (Stránky Slovensko-Fínskeho priatelstva) -yhdistyksen kanssa.

Ystävyyskaupunkeja

  • Turku – Bratislava
  • Raahe – Košice
  • Kemi – Liptovsky Mikulas
  • Heinola – Piestany
  • Kuhmo – Šala
  • Orimattila ja Uusikaupunki – Tvrdošin
  • Imatra – Zvolen
  • Lieto - Komárno

Suomalaiset, suomen kieli

Bratislavan Komenius-yliopistossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria pääaineena. Lukuvuonna 2016/2017 Bratislavan Komenius-yliopistossa on 21 suomen kielen pääaineopiskelijaa.

Ainoana pohjoismaana Suomessa Jyväskylän yliopistossa voi opiskella slovakin kieltä sivuaineena tai yksittäisenä arvosanana.

Sopimukset

Vierailut

Vierailuja Suomesta Slovakiaan (tärkeimmät)

  • Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alivaltiosihteeri Petri Peltonen, 2019
  • Pääministeri Juha Sipilä, 2018
  • Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen, 2016
  • Ulkoministeri Timo Soini, 2016
  • Alivaltiosihteeri Matti Anttonen ja yritysvaltuuskunta (22 suomalaisyritystä), 2015

Vierailuja Slovakiasta Suomeen (tärkeimmät)

  • Ympäristöministeriön valtiosihteeri Norbert Kurilla, 2019
  • Opetusministeri Martina Lubyova, 2018
  • Ulkoministeri Miroslav Lajcak, 2018
  • Varapääministeri Peter Pellegrini, 2017
  • Presidentti Andrej Kiska, 2015. Vierailullaan presidentti Kiska avasi Slovakian ensimmäisen ulkomaisen innovaatiokeskuksen Otaniemessä.

Historia

Tšekkoslovakian likvidoimisen jälkeen (sudeettialueiden liittäminen Saksaan, Böömin ja Määrin protektoraatin muodostaminen) Slovakian valtio julistettiin itsenäiseksi 14. maaliskuuta 1939. Samalla se solmi Saksan kanssa liittosopimuksen.   Slovakia esitti vuosien 1939 ja 1940 aikana useitakin tunnustamispyyntöjä Suomelle. 21. kesäkuuta 1940 tapahtuneessa valtioneuvoston istunnossa Suomi päätti tunnustaa Slovakian de jure. Tästä ilmoitettiin Suomen Berliinin lähettilään kautta Slovakian ulkoministeri Durčanskylle.   Suomen edustus hoidettiin Berliinistä käsin siten, että lähettiläänä toimi T.M. Kivimäki ja paikan päällä Bratislavassa Berliinin lähetystön lähetystöneuvos Tauno Suontausta ja sittemmin lähetystösihteeri B. Sohlberg. Suomi katkaisi kaikki suhteensa Saksan satelliittivaltioihin, Kroatiaan ja Slovakiaan 20. syyskuuta 1944.   Toisen maailmansodan jälkeen muodostettiin uudelleen Tšekkoslovakian tasavalta, jonka osaksi tuli Slovakia 1930-luvun laajuudessaan. Slovakian itsenäistyessä uudelleen 1. tammikuuta 1993 Suomi tunnusti Slovakian, ja diplomaattisuhteet solmittiin samasta päivämäärästä lukien.   Suomen edustus hoidettiin vuosina 1993–2001 Prahasta, minkä jälkeen edustus hoidettiin Wienistä käsin. Suomen suurlähetystö Bratislavassa aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 2004. Vuodesta 2015 suhteita Slovakiaan on hoidettu Suomen Prahan-edustustosta käsin.   Edustustopäälliköt kautta aikojen   1940–1944 Toivo Mikael Kivimäki, lähettiläs (Berliini) 1941–1943 Tauno Suontausta, va. asiainhoitaja (Bratislava) 1944 Ernst Bertil Sohlberg, va. asiainhoitaja (Bratislava) 1993–1994 Pauli Opas, suurlähettiläs (Praha) 1994–1999 Esko Rajakoski, suurlähettiläs (Praha) 1999–2001 Risto Rännäli, suurlähettiläs (Praha) 2001–2004 Tom Grönberg, suurlähettiläs (Wien) 2004–2008 Rauno Viemerö, suurlähettiläs (Bratislava) 2008–2012 Jukka Leino, suurlähettiläs (Bratislava)   2012–2015 Henna Knuuttila, va. asiainhoitaja (Bratislava) 2015–2018 Helena Tuuri, suurlähettiläs (Praha) 2018–2022 Jukka Pesola, suurlähettiläs (Praha) 2022–  Pasi Tuominen, suurlähettiläs (Praha)