Tshekki ja Slovakia 2024

Maat ovat nopeasti kasvavia talouksia, ja niillä on merkittäviä tarpeita teollisuuden uudistamiseen sekä vihreän siirtymän että digitalisaation osalta. Energiatehokkuus on noussut keskeiseksi panostusalueeksi energiakriisin seurauksena ja hiilineutraalien energialähteiden käyttö lisääntyy.

Tshekillä ja Slovakialla on paljon samankaltaisuuksia ja siksi ne on tässä esitetty yhdessä, ja usein yritykset käsittelevät näitä maita yhtenä markkina-alueena. Niiden kielet ovat hyvin lähellä toisiaan. Slovakia käyttää euroja, kun Tshekillä on käytössä oma valuutta koruna. Molemmat ovat EU:n, Naton, WTO:n ja OECD:n jäseniä.

Tshekin väkiluku on 10,7 milj., ja Slovakian 5,5 milj. Niiden yhteenlaskettu ostovoimakorjattu bkt on samaa suuruusluokkaa kuin Belgian ja 2,2 kertaa Suomen ostovoimakorjattu bkt. Bratislavan ja Prahan alueet ovat vauraita ja ostovoimaltaan Uuttamaata vahvempia.

Molempien maiden talouksien keskeisiä piirteitä ovat teollisuuden (yli 35% bkt:sta) ja erityisesti autoteollisuuden vahva rooli sekä riippuvuus viennistä. Niiden sijainti on erinomainen Euroopan markkinoita ajatellen ja niiden päämarkkinat ovatkin Euroopassa. Suora vienti Euroopan ulkopuolelle on vähäistä. Valmistavan teollisuuden osaamistaso on korkeaa.

Teollisuuden pitäminen kilpailukykyisenä on näille maille kriittistä. Niiden on reagoitava sekä digitaalisuuden että vihreän siirtymän tuomiin uusiin vaatimuksiin, mikä avaa merkittäviä markkina­mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Hintataso on Suomeen verrattuna alhainen, joten suomalaisten on pystyttävä tarjoamaan ainutlaatuista osaamista. Hintakilpailussa on vaikea pärjätä.

Autoteollisuuden sähköistyminen muuttaa teollisuuden arvoketjuja, ja molemmissa maissa etsitään aktiivisesti keinoja, joilla arvontuotanto säilyisi maassa. Merkittävimpänä panostuskohteena on akkuteollisuus, mutta myös digitalisaatioon perustuviin ratkaisuihin satsataan. Molemmat maat investoivat merkittävästi vähähiiliseen liikenteeseen RRF-suunnitelmissaan.

Energian hinnan nopea nousu ja tarve parantaa energiaomavaraisuutta ovat vaikuttaneet jo nyt merkittävästi sekä politiikkaan että markkinoihin. Uusiutuviin energiamuotoihin suhtaudutaan aikaisempaa suopeammin, kun ne nähdään ainoana nopeana vaihtoehtona kaasulle ja hiilelle ja omavaraisuuden saavuttamiselle.

Rakennettu ympäristö on energiankulutuksessa merkittävä ja tähän on molemmissa maissa isot panostukset niiden RRF-suunnitelmissa. Muutos vaatii kuitenkin runsaasti aikaa varsinkin vanhan rakennuskannan osalta. Kysyntä lämpöpumpuille ja aurinkopaneeleille on korkealla, ja niiden toimitusajat ovat siksi pitkiä. Tehdyt ratkaisut perustuvat toistaiseksi pistemäisiin muutoksiin, näkemys kokonaisuudesta jää sumeaksi.

Pitkän aikajänteen suunnitelmia rakennetaan molemmissa maissa ydinvoiman varaan. Slovakiassa on viisi toimivaa ydinreaktoria, joista uusin otettiin käyttöön 2023. Tshekissä uudesta ydinvoimalasta on jo saatu lopulliset tarjoukset, ja hankintapäätöstä odotetaan vuoden 2024 aikana. Myös pienten SMR-voimaloiden käyttöä suunnitellaan, ja ensimmäiselle on jo varattu paikka Temelínissä (olemassa olevan ydinvoimalan alueella) ja sen odotetaan valmistuvan 2032-2035. Tshekki näkee SMR-ydinvoiman merkittävänä tekijänä, kun kaukolämmön tuotannossa etsitään korvaajaa fossiiliselle energialle.

Digiosaaminen on yrityksissä vahvaa, kun taas julkisen sektorin kehitys on selvästi hitaampaa.  Julkisen sektorin panostukset kohdistuvat mm. smart city -asioihin. Molemmissa maissa isot kaupungit ovat kiinnostuneita edistämään kestävää kehitystä ja digitalisaatiota. Ne luovat uutta markkinaa, jossa myös suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia.

Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa myös Suomen kaupallista yhteistyötä Tshekin ja Slovakian kanssa puolustus- ja turvallisuusteknologiassa. Korkea valmistustekniikan osaaminen, digitaalisuusosaaminen ja mm. vahva ilmailuteollisuus luovat mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kauppaan tällä sektorilla.

Terveydenhuolto on maissa vahvasti julkisen sektorin hoidossa. Terveydenhuoltojärjestelmät perustuvat pakolliseen vakuutukseen, jolloin vakuutusyhtiöt ovat merkittäviä portinvartijoita terveysalalle. Tshekin terveysjärjestelmä on toimiva ja kansalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Slovakiassa taas erityisesti sairaalaverkosto on ollut uudistuksen kohteena. Tshekit panostavat RRF-suunnitelmassaan erityisesti digitaalisuuteen ja syöpähoitojen kehittämiseen. Slovakiassa taas panostukset kohdistuvat erityisesti sairaalaverkoston päivittämiseen.

Mika Lautanala, kaupallinen neuvos, Suomen Prahan-suurlähetystö