Millainen on Slovakia?

Millainen maa on Slovakia? Miksi suomalaisten yritysten kannattaisi olla kiinnostuneita sen markkinoista? Muiden muassa näiden kysymysten parissa toimimme Suomen Prahan-suurlähetystössä, jossa vastaamme Tshekin lisäksi Slovakiasta. Tässä kirjoituksessa pureudumme yleisellä tasolla näihin kysymyksiin.

Tiivistäen:

• Slovakialla on otollinen sijainti keskellä Eurooppaa ja vakaa toimintaympäristö. Maa kuuluu niin Euroopan unioniin, euroon kuin Natoon.
• Slovakia kuuluu EU:n vientivetoisimpiin ja avoimimpiin talouksiin. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on 86 %.
• Työvoima on osaavaa. Erityisesti tekninen osaaminen on vahvaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä.

Maantiede ja väestö

Väkiluvultaan Slovakia on Suomen kokoinen maa, asukkaita on 5,46 miljoonaa. Pinta-ala on 49 000 km2 eli hieman pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu yhteensä. Asukastiheys on siis selvästi tiiviimpi kuin Suomessa. Slovakiassa asukkaita on 111 / km2, Suomessa 18 / km2.

Pääkaupungissa Bratislavassa asukkaita on noin 440 000. Se sijaitsee Tonavan varrella lähes Itävallan pääkaupungin Wienin naapurissa. 200 kilometrin säteellä on myös Unkarin pääkaupunki Budapest.

Slovakia jakautuu hallinnollisesti kahdeksaan lääniin ja 79 piiriin. Väkirikkaimmat läänit ovat Itä-Slovakiassa sijaitsevat Košice ja Prešov.

Toimintaympäristö

Minkälainen liiketoimintaympäristö Slovakiassa sitten on? Maailmanpankin Ease of Doing Business -indeksissä maa löytyy sijalta 45 Serbian ja Belgian välistä. Suomi on listalla 20:s. Vertailussa Slovakian vahvuuksiksi on arvioitu ulkomaankaupan sujuvuus, jossa se on ykkössijalla (usean muun maan kanssa) sekä kiinteistökaupan ja maan rekisteröinnin sujuvuus. Heikkouksia ovat puolestaan liiketoiminnan käynnistäminen ja rakennuslupaprosessit.

Slovakian ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden on 32 730 USD. Suomen vastaava luku on 48 688 USD. Alueelliset erot ovat Slovakiassa suuria ja maan länsiosat ovat itää rikkaampia. Bratislavan alue on vauras ja sen ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden (162) on suurempi kuin Uudellamaalla (144) ja aavistuksen verran pienempi kuin Tukholmassa (166). Itä-Slovakiassa luku on puolestaan 50 (kun 100 on EU:n keskiarvo). Slovakian hintataso on hieman edullisempi kuin naapurimaassa Tshekissä ja aavistuksen korkeampi kuin Puolassa ja Unkarissa.

Liiketoimintaympäristön yksinkertaistamiseen panostetaan jatkuvasti. Hallitus on keventänyt byrokratiaa muun muassa poistamalla pankkiveron ja useita sakkoja sekä vähentämällä sosiaaliturvaviraston vaatimien asiakirjojen määrää.

Korruption kitkeminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeita, mutta niiden saralla on yhä petrattavaa. Slovakia on globaalissa korruptioindeksissä sijalla 42. EU-maista jäljessä tulevat Kroatia, Bulgaria, Unkari ja Romania. Toisaalta edistystäkin on tapahtunut. Transparency Internationalin korruptiobarometrin mukaan 61 % slovakeista katsoo hallituksen suoriutuneen hyvin korruptionvastaisissa toimissa. 39 % kansasta uskoo korruption vähentyneen Slovakiassa viimeisen vuoden aikana - osuus on EU-maiden korkein.

Talous

Talouskasvu on ollut vuodesta 2010 lähtien yleisesti ottaen EU-maiden keskitasoa nopeampaa. Vetureita ovat kotimainen kysyntä sekä kotimaiset ja ulkomaiset investoinnit. Slovakia houkutteli ulkomaisia suoria investointeja maahan vuonna 2019 2,3 mrd. USD edestä. Niiden osuus BKT:stä oli 2,2 %. Vuonna 2022 BKT:n ennustetaan kasvavan yli 4 %. Inflaatio on 5,6 % ja työttömyysaste 6,8 %.

Teollisuuden merkitys Slovakian taloudessa on suuri. Sen osuus BKT:stä on 26 %. Erityisen keskeisessä asemassa on autoteollisuus. Se on maan tärkein vientiala ja kattaa teollisuustuotannosta 54 %. Slovakiassa on Jaguar Land Roverin, Kian, Stellantiksen ja Volkswagenin tehtaat ja maassa valmistetaan maailman eniten autoja väkilukuun suhteutettuna, vuosittain keskimäärin miljoona. Muita merkittäviä teollisuuden aloja ovat sähkötekninen ja kemian teollisuus.

Fokus on siirtynyt enenevissä määrin perinteisestä teollisesta toiminnasta korkeamman lisäarvon tuottamiseen. Startup-yritysten ja tuotekehitys- ja innovaatiokeskusten määrä on lisääntynyt vauhdilla. Valtio on satsannut innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja käytössä on muun muassa supervähennys yritysten verotukseen, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toistaiseksi tulokset ovat olleet kuitenkin keskinkertaisia. EU:n innovaatioindeksissä Slovakia on sijalla 21 entisten sosialististen maiden keskikastissa.

Osaaminen

Slovakiassa työn tuottavuus on Keski- ja Itä-Euroopan korkein OECD:n listauksen mukaan. Maan ilmeisenä vahvuutena on tekniikan osaaminen. Autoteollisuuden modernit laadunhallintakäytännöt on omaksuttu laajasti muillakin tuotantoteollisuuden aloilla. Viime aikoina myös IT-osaaminen on vahvistunut. Slovakia onkin rankattu Visegrad-maiden (Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia) ykköseksi tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöönotossa. Maassa on monta tasokasta teknillistä ja tiedeyliopistoa.

Työvoima on edullista verrattuna Suomen hintatasoon. Slovakialainen keskipalkka on 1200 EUR kuussa eli samaa tasoa kuin Puolassa ja noin 20 % matalampi kuin Tshekissä.

Kansa on innovatiivista. Slovakialaisia keksintöjä ovat esimerkiksi lentävä auto (2014), sähkömoottori (1927), Yellow Cab –taksiyritys (1915), laskuvarjo (1913) ja helikopteri (1895). Lisäksi muiden muassa Teslan AI-johtaja Andrej Karpathy on slovakki.

Vaikka väestö on innovatiivista, innovaatiojärjestelmässä on paljon puutteita, eikä se tue osaamisen kanavoitumista liiketoiminnaksi. Yksi ilmeinen mahdollisuus suomalaisille voisikin olla tuoda osaamista innovaatioekosysteemeissä toimimisesta ja ottaa siihen mukaan slovakialaisia yrityksiä.

Varsinkin jos tämän tekee Bratislavan ulkopuolella, Košice ja Trenčín voisivat olla mahdollisuuksia IT-sektorille. Košicen alue on onnistunut siirtymään perinteisestä teollisesta toiminnasta vahvaksi IT-keskittymäksi, mikä on houkutellut alueelle paljon nuoria ja innovatiivisia osaajia. Košicessa on nyt 15 000 IT-alan työpaikkaa. Alueella toimii yli 30 yli sadan työntekijän IT-yritystä, muiden muassa Slovakian suurin ohjelmistotoimija Deutsche Telekom IT Solutions, jolla on Košicessa lähes 4 000 työntekijää. Löytymätön helmi voisi taas olla Trenčínin alue, jonka väestö on niin ikään nuorta ja koulutettua ja palkkataso verrattain alhainen.

Elämänlaatu

Slovakia on turvallinen ja poliittisesti vakaa maa. OECD:n elämänlaatuindeksissä se sijoittuu sijalle 26 esimerkiksi Puolan ja Portugalin edelle. Global Peace Index -listauksessa sijoitus on niin ikään 26. Edeltä löytyy muiden muassa Tshekki ja Slovenia, jäljestä Viro ja Italia. YK:n onnellisuusraportin listauksessa Slovakia on sijalla 22 esimerkiksi Espanjan ja Italian edellä.

Luonto on kaunista ja vuoristoista ja sinne on helppo pääsy. Slovakia on lisäksi viinimaa. Virallisia viinitarhoja on 22 000 hehtaarin verran. Suurin osa slovakialaisesta viinistä myydään kotimaahan sekä naapurimaihin Puolaan ja Ukrainaan, mutta slovakialaiset viinit ovat voittaneet myös kansainvälisiä palkintoja.

Yhteenveto

Useiden numeeristen faktojen vertailussa Slovakia jää naapurinsa Tshekin varjoon, mutta toisaalta maa on kustannustasoltaan halvempi. Lisäksi tunnepuolella voimme löytää paljon tukea Slovakian suuntaan. Suomi on voittanut kaksi kolmesta jääkiekon maailmanmestaruudestaan Bratislavassa, joten jääkiekon ystävillä on paljon hyviä muistoja kaupungista.

 

Mika Lautanala, Anna Roininen