Kahdenväliset suhteet

Suomi tunnusti Ruandan 1.7.1962 ja diplomaattisuhteet solmittiin 1.6.1983. Suomen Tansanian suurlähettiläs on akkreditoitu Kigaliin ja Ruandan Tukholman suurlähettiläs on akkreditoitu Helsinkiin.

Suomen ja Ruandan väliset suhteet ovat hyvät, mutta yhteistyötä on melko vähän. Ruanda ei ole tällä hetkellä Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaa, ja poliittista dialogia käydään lähinnä EU:n ja YK:n kautta. Maassa toimii myös joitakin suomalaisia kansalaisjärjestöjä.

Suomen ja Ruandan välinen kauppa on vähäistä, mutta potentiaalia kaupan lisäämiseksi löytyy mm. energia-, teknologia- ja koulutussektoreilta.

Ruanda on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, talouskasvu on ollut viime vuosina 6-8%. Ruanda on kuitenkin edelleen nk. vähiten kehittynyt maa, mutta sillä on kunnianhimoiset kehityssuunnitelmat tulla keskitulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä.  

Ruandaa on saanut kiitosta erityisesti toimivasta liiketoimintaympäristöstään, se sijoittui vuonna 2017 sijalle 41 (190 maan joukosta ja toisena koko Afrikassa) Maailmanpankin ”Doing Business” -vertailussa.

Tärkeimmät vientituotteet Ruandalle ovat kahvi, tee sekä mineraalit. Viimeisen kymmenen vuoden aikana, matkailun osuus valuutanvaihtajana on kuitenkin kasvanut merkittävästi.

Ruandalla on vahva kehitysagenda, ja potentiaalia on useilla sektoreilla. Ruandalla on kunnianhimoiset suunnitelmat ja se on myös investoinut mm. laajakaistateknologiaan ja mobiiliverkkoihin, sekä energian tuotantoon ja sähköverkon kehittämiseen. Ruanda markkinoi itsenään konferenssien kohdemaana, ja on panostanut tähän liittyvään infrastruktuuriin (lentoyhteydet, hotellit, konferenssitilat, jne.). Myös maatalouden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia.