Kahdenväliset suhteet

Suomen ja Malesian väliset poliittiset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1973. Suomella on ollut diplomaattinen edustusto Kuala Lumpurissa vuodesta 1980 lähtien ja Malesia avasi lähetystön Helsingissä vuonna 2004. Suomen ja Malesian välillä on kahdenvälisten suhteiden lisäksi yhteistyötä EU:n sekä Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEAN:in kautta. EU:n ja Malesian suhteet ovat hyvät ja toimivat, vaikka niitä ovat ajoittain rasittaneet esimerkiksi palmuöljytuotannon kestävyyteen liittyvät näkemyserot. Suhteiden näkymät ovat kuitenkin myönteiset.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Malesian suhteiden keskiössä ovat kaupalliset kysymykset. Molemmilla mailla on kiinnostusta tiivistää kaupallista yhteistyötä. Maiden välinen kauppavaihto on kehittynyt myönteisesti, mutta siinä on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Malesiassa toimii noin 30-40 suomalaista tai suomalaistaustaista yritystä. Suomi ja Malesia tekevät yhteistyötä monilla aloilla, kuten kiertotalous, cleantech, digitalisaatio, Smart City -projektit ja koulutus. Suomen tärkeimmät vientituotteet Malesiaan ovat kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden tuotteet sekä kasvava määrä palveluita erityisesti ICT-sektorilla. Malesian tärkeimmät vientituotteet Suomeen ovat sähkö- ja elektroniikkatuotteet, palmuöljy ja kumituotteet. Vuonna 2022 Suomen vienti Malesiaan oli arvoltaan 181 miljoonaa euroa, kun taas Malesian vienti Suomeen oli arvoltaan 495 miljoonaa euroa.

Malesiassa on kysyntää usealla sektorilla, joilla suomalaisyrityksillä on osaamista. Suomi tunnetaan Malesiassa erityisesti koulutuksesta, mutta myös kestävistä ratkaisuista sekä suomalaisesta elämäntavasta ja onnellisuudesta. Suomalaisyritysten kannalta keskeisimmät markkinamahdollisuudet liittyvät Malesiassa kiertotalouteen ja ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, metsätalouteen, smart city-hankkeisiin, digitalisaatioon sekä koulutussektoriin. Suomalaisittain merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia luovat esimerkiksi tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeet, palmuöljytuotannon ympäristökestävyyden parantaminen sekä avaruus- ja ilmailuteknologian kehittäminen.

Malesia on kehittynyt, mutta kustannustasoltaan kilpailukykyinen maa. Väestön koulutustaso on suhteellisen korkea ja liike-elämän pääasiallinen kieli on englanti. Toimintansa Malesiassa käynnistäville yrityksille voidaan myöntää verohelpotuksia ja maassa on myös verovapaita erityistalousalueita. Keskellä Kaakkois-Aasiaa Malesia on erinomainen portti alueen nopeasti kasvaville markkinoille.

Suomalaiset, suomen kieli

Malesiassa asuu vakituisesti noin 100 suomalaista ja pääkaupunki Kuala Lumpurissa toimii aktiivinen suomalaisten yhteisö. Vaikka suomalaisturismi Malesiassa on kasvussa, se on silti muista Pohjoismaista tulevaan turismiin verrattuna suhteellisen pientä. Suurin osa suomalaisista matkailijoista suuntaa Malesiassa Langkawin tai Penangin saarille, mutta myös Kuala Lumpur ja Borneon paratiisisaaret ovat suosittuja.