Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Maiden poliittiset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Kummallakaan maalla ei ole paikalla olevaa suurlähettilästä. Suomen Beirutissa toimiva suurlähettiläs on akkreditoitu Jordaniaan ja Jordania akkreditoi suurlähettiläänsä Helsinkiin Berliinistä. Suomella on kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ohjelma 2017–2020 Syyrian ja Irakin kriiseihin vastaamiseksi. Ohjelman puitteissa tuotetaan myös yhteisöjen kantokykyä Jordaniassa. Lisäksi Suomi on myöntänyt Jordaniaan humanitaarista apua. Jordanialla on myös hyvät suhteet Euroopan unioniin, jonka kanssa sillä on yhteistyötä talouden, kehityksen ja humanitaarisen avun parissa.Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomen kauppa Jordanian kanssa on tähän asti ollut erittäin ylijäämäistä Suomelle. Suomen viennin kokonaisarvo oli 2018 noin 52,8 miljoonaa euroa. Vienti koostui lähinnä puu- ja paperiteollisuuden tuotteista sekä teknologia- ja koneteollisuudesta. Samaan aikaan tuonnin arvo jäi alle miljoonaan. Tuonti Suomeen koostuu enimmäkseen vihanneksista ja hedelmistä, kemianteollisuuden raaka-aineista ja tekstiileistä.
Suomen ja Jordanian välinen investointisuojasopimus astui voimaan vuonna 2007.
Kulttuurisuhteet
Suomi osallistuu vuosittain EU:n filmifestivaaleille Ammanissa. Beirutissa sijatsevalla Suomen Lähi-idän instituutilla (FIME) on yhteistyötä Jordanian kanssa.
Suomalaiset, suomen kieli
Suomalaisten matkailijoiden määrä on selvässä nousussa Jordaniassa. Aqabaan tehdään muun muassa risteilymatkoja ja eräät matkanjärjestäjät ovat aloittaneet myös valmismatkat Jordaniaan.Vierailut
Korkean tason vierailut: Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen vieraili Jordaniassa toukokuussa 2018. Tasavallan presidentti on viimeksi vieraillut Jordaniassa 2010. Kuningas Abdullah II ja kuningatar Rania sekä ulkoministeri Khatib vierailivat Suomessa elokuussa 2006 (Suomen EU-puheenjohtajakausi)
Historia
Diplomaattisuhteet Suomen ja Jordanian välille solmittiin vuonna 1959.Muuta
Kehitysapu
Tällä hetkellä Suomi tukee erilaisia projekteja koskien Syyrian konfliktia paenneita pakolaisia sekä suoralla avulla pakolaisille että tukemalla parantamalla isäntämaiden resistenssiä. Jordaniassa on lähteistä riippuen noin 700 000 – 1,3 miljoonaan pakolaista. Suomi ohjaa tukensa yleensä tunnettujen kansainvälisten kolmannen sektorin yhteistyökumppaniensa kautta, joita ovat muun muassa UNHCR, UNICEF, UNWOMEN, WFP, ICRC/IFRC, UNFPA, Pelastakaa Lapset säätiö ja Plan Suomi. Järjestöt tarjoavat laajamittaista apua terveydenhuollon, toimeentulon, koulutuksen, psykososiaalisen tuen, laillisen tuen ja suojan tarjoamisessa pakolaisille.
Suomalaisia osallistui 2017 alkaneeseen EU:n twinning rajatullikoulutukseen, jossa tulli- ja rajavalvontaa kehitettiin parempaan ja toimivampaan suuntaan. Suomi osallistui irakilaisten poliisien kouluttamiseen Jordaniassa vuoden 2004 alusta vuoden 2006 loppuun. Suomalaisten poliisikouluttajien määrä oli 6–10 henkeä.
Suomi on tukenut aavikoitumisen torjuntahanketta ”Programme of Catalytic Support to implement the UN Convention to Combat Desertifaction in West Asia and North Africa” Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella vuodesta 2001 alkaen. Aluksi tukea saivat Algeria, Marokko, Jordania, Libanon, Syyria ja Jemen. Vuonna 2003 myös Tunisia, Palestiinalaisalueet ja Iran otettiin mukaan hankkeeseen. Suomi tuki UNDP:n kautta toteuttavan hankkeen ensimmäistä vaihetta (2001–2002) 0,6 miljoonalla dollarilla, toista vaihetta (2003–2005) miljoonalla eurolla ja kolmatta vaihetta (2005–2008) 1,5 miljoonalla eurolla. Suomi tukee ohjelman neljättä vaihetta (2009–2011) yhteensä 2 miljoonalla eurolla.
Suomi on tukenut Syyriassa ja Jordaniassa asuvia irakilaispakolaisia UNHCR:n kautta vuosina 2007, 2008 ja 2009. Kansalaisjärjestö FIDA International, joka pääosin toimii ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin, harjoittaa koulutus-, sairaanhoito- ynnä muuta avustustoimintaa Ammanin irakilaispakolaisten parissa. FIDA:lla on hanke myös Jordanian beduiiniyhteisön parissa.
Suomi on tukenut lisäksi useaan otteeseen erilaisia miinanraivaushankkeita Jordaniassa. Edellisen kerran tukea myönnettiin vuonna 2008, jolloin 25 000 euron suuruinen apu kanavoitiin NATO PfP MD -rahaston kautta.