Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Bangladeshin välinen yhteistyö alkoi kahdenvälisen kehitysyhteistyön myötä vuonna 1975, jolloin Suomi keskittyi mm. kehitysluottoihin sekä Bangladeshin infrastruktuurin kehittämiseen. Kahdenvälisestä kehitysyhteistyötä on sittemmin siirrytty laaja-alaisempien suhteiden kehitykseen.
Kahdenvälisiä kauppasuhteita on kehitetty viime vuosina aktiivisesti mm. Finnpartnershipin liikekumppanuusohjelman kautta. Keskeisenä pyrkimyksenä on positiivisten kehitysvaikutuksien luominen Suomen ja Bangladeshin välistä liiketoimintaa edistämällä.
Muita yhteistyöaihioita on syntynyt mm. koulutuksen ja rauhanturvaamisen saralla. Bangladesh on vahva kestävän kehityksen tavoitteiden puolestapuhuja, ja YK:n Agenda2030 luo luontevat raamit Suomen ja Bangladeshin väliselle yhteistyölle. Konsultaatioita ajankohtaisista maailmanpoliittisista ja kahdenvälisistä kysymyksistä käydään maiden ulkoministeriöiden välillä säännöllisesti vuosittain. Viime vuosina Suomi on tukenut suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita Bangladeshissa mm. koulutus- ja terveyssektoreilla.
EU on Bangladeshin keskeinen kauppa- ja kehityskumppani Everything But Arms -järjestelyn (EBA) kautta, joka takaa vähiten kehittyneille maille tullivapauden EU:n markkinoille. EBA on ollut merkittävä Bangladeshin talouskehityksen kannalta, ja on edistänyt työtä mm. maan työsuojelulainsäädännön osalta.
Humanitaarisista kysymyksistä Bangladeshin osalta näkyvin liittyy Myanmarista sortoa paenneisiin rohingapakolaisiin, joita on vuoden 2017 pakolaisaallon jäljiltä Bangladeshin ylläpitämillä pakolaisleireillä yli miljoona. Bangladesh on saanut globaalista vastuunkannostaan paljon kiitosta. Suomi tukee leirien toimintaa humanitaarisen avun varoistaan.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Bangladeshin ja Suomen välinen kauppa on toistaiseksi melko vähäistä, mutta kaupallis-taloudellisten suhteiden potentiaali on kasvussa. Suomalaisyritykset keskittyvät Bangladeshissa voimalaitoksiin, satamien ja merenkulun laitteisiin, hisseihin ja televerkkoihin. Vastaavasti Bangladeshista tuodaan Suomeen pääasiassa valmisvaatteita ja jalkineita. Energiasektorilla suomalaiskädenjälki on vahvasti läsnä Bangladeshissa, sillä maan sähköntuotantokapasiteetista yli neljännes on Wärtsilän rakentamaa. Lisäksi merenkulun ja teollisuuden nostolaitteissa Cargotecin ja Konecranesin asema on vahva, ja näille maassa nopeasti kasvaville toimialoille ovat päässeet myös muutamat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset menestyksekkäästi mukaan. Bangladeshin rakennusala, jolla on suomalaistoimijoista tällä hetkellä läsnä KONE, tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille suomalaisyrityksille. Myös Bangladeshissa tietoliikenne- ja digi-sektori kasvavat nopeasti. Nokian perinteisen aseman lisäksi myös digitaalisia sovelluksia tarjoavat suomalaisyritykset tekevät tuloaan maahan. Teknologia- ja ohjelmistoratkaisujen lisäksi Bangladeshin terveydenhuoltosektorilla on odotettavissa kasvua myös suomalaisyritysten asiantuntijapalveluille.