Pohjoinen ulottuvuus: Suomen painopisteet uutta toimintaohjelmaa varten
Rajat ylittävän yhteistyön tehostaminen laajenevassa Euroopan unionissa säilyy keskeisenä alueena laadittaessa pohjoiselle ulottuvuudelle uutta toimintaohjelmaa. Muita painopistealoja ovat ympäristö, luonnonvarojen kestävä käyttö ja energiakysymykset, liikennesektori, tietoyhteiskunnan edistäminen, sosiaali- ja terveyssektori sekä inhimillisten voimavarojen ja tutkimuksen kehittäminen.
Suomen aloitteesta syntyneen pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteena on kehittää EU:n ulkosuhdepolitiikkaa ja yhteistyötä pohjoisilla alueilla ja kiinnittää EU:n huomiota päätöksenteossaan pohjoisen ulottuvuuden erityisolosuhteisiin. EU:n pohjoista ulottuvuutta koskeva ensimmäinen toimintaohjelma hyväksyttiin Feiran huippukokouksessa kesäkuussa 2000. Toimintaohjelma on voimassa vuoden 2003 loppuun.
EU:n puheenjohtajana toimiva Tanska on laatinut luonnoksen suuntaviivoiksi uutta toimintaohjelmaa varten. Nämä käsitellään lokakuussa EU:n pohjoisen ulottuvuuden korkean tason kokouksessa ja ne on tarkoitus hyväksyä joulukuussa Kööpenhaminan huippukokouksessa. Tavoitteena on, että huippukokous pyytäisi EU:n komissiota laatimaan uuden toimintaohjelman vuosille 2004-2006.Yhteistyö jäsenmaiden, mutta myös kaikkien partnerimaiden kanssa on tärkeää uudesta toimintaohjelmasta neuvoteltaessa. Suomen päämääränä on, että toimintaohjelma säilytetään laaja-alaisena. Tanskan laatimissa suuntaviivoissa ovat mukana kaikki nykyisessä toimintaohjelmassa olevat sektorit: talous, liike-elämä ja infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, tutkimus, koulutus ja terveys sekä ympäristö, ydinturva ja luonnonvarojen käyttö.
Ympäristökysymykset, luonnonvarojen kestävä käyttö, ml. metsäsektori, sekä energiayhteistyö pysyvät Suomen painopisteinä. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen liittyvien projektien käynnistäminen on keskeinen tavoite. Kansainvälisten rahoituslaitosten, EU:n komission ja lahjoittajamaiden yhteisrahoituksella heinäkuussa 2002 perustettu ympäristökumppanuusrahasto on merkittävä edistysaskel ympäristö- ja ydinturvahankkeiden toteuttamiseksi lähinnä Luoteis-Venäjällä. Suomen 10 miljoonan euron avustuksesta on suunnattu 8 miljoonaa euroa ympäristöhankkeisiin ja 2 miljoonaa euroa ydinturvaan. Itämeren suojelun tehostaminen on koko EU:n kannalta keskeistä. Suomen huolenaiheet liittyvät mm. uusien satamien ja lisääntyviin öljynkuljetuksiin liittyviin ympäristövaikutuksiin.
Liikennesektorin kehittämistä jatketaan aktiivisesti eri keinoin. Tavoitteena on sisällyttää toimintaohjelmaan yhtenä uutena aloitteena "Itämeren moottoritiet" -hanke, jossa pyritään esim. kulkuväylien ja satamiin johtavien maaliikenneyhteyksien parantamiseen, modernien telematiikkaratkaisujen kehittämiseen sekä meriturvallisuutta koskeviin toimiin.
Rajat ylittävän yhteistyön tehostaminen on noussut keskeiseksi toimintasektoriksi. Suomen tavoitteena on, että rajat ylittävän, hallintojen välisen yhteistyön kehittäminen pysyy etusijalla uudessa toimintaohjelmassa. Keskeinen päämäärä on mm. EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön parantaminen sisä- ja oikeusasioissa. Rajat ylittävä yhteistyö on ymmärrettävä laajasti, jolloin siihen sisältyy mm. kaupan esteiden poistaminen ja liikenteen sujuvuuden turvaaminen, rajavalvonta, poliisi- ja tullitoiminta, oikeuslaitoksen kehittäminen, rikollisuuden ja korruption vastainen toiminta samoinkuin siviiliyhteiskunnan vahvistaminen. Merkittävä yhteistyökohde usealla eri toimintasektorilla on Venäjän investointiympäristön ja hallintotavan kehittäminen.
Tietoyhteiskunnan edistäminen jatkuu mm. Pohjoista e-ulottuvuutta koskevan toimintaohjelman kautta. Suomella on johtava rooli yhdessä Saksan kanssa osaamista koskevan sektorin kehittämisessä.
Väestön terveydentilan heikkeneminen, elintason erot, tartuntataudit, huumeet ja ympäristöön liittyvät terveysongelmat vaativat yhteistyön tehostamista hallintojen ja eri toimijoiden välillä. Suomi on selvittänyt sosiaali- ja terveysalan kumppanuusohjelman laatimista ja pyrkii sisällyttämään tämän uuteen toimintaohjelmaan. Tätä koskeva luonnos esiteltiin Joensuussa syyskuussa pidetyssä pohjoisen ulottuvuuden -foorumissa. Norja isännöi ensi vuonna seurantakokouksen, jossa on tarkoitus päättää mahdollisesta kumppanuusohjelmasta.
Myös inhimillisten voimavarojen kehittäminen taloudellisen ja alueellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääjänä säilyy keskeisenä toiminta-alueena.
Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmasta on tarkoitus neuvotella vuoden 2003 alkupuolella tänä syksynä tapahtuvien valmistelujen pohjalta. Uusi toimintaohjelma on Tanskan suunnitelmien mukaan tarkoitus hyväksyä ensi kesäkuussa Kreikan puheenjohtajakaudella.
Lisätietoja: Ulkoministeriön pohjoisen ulottuvuuden yksikkö, yksikön päällikkö Satu Mattila, puh. 160 56186, gsm 040-759 8687 sekä eri sektoreita koskevista yksityiskohdista ao. sektoriministeriöt.