Senegal haluaa olla portti Länsi-Afrikan markkinoille

Senegalin liiketoimintaympäristön positiivisina puolina pidetään mm. talouskasvua, kasvavaa ja kuluttavaa keskiluokkaa, avointa ja myönteistä bisnesilmapiiriä, maantieteellistä sijaintia, euroon sidottua valuuttaa sekä maan poliittista ja yhteiskunnallista vakautta. Toisaalta markkinoilla toimivat ja sinne pyrkivät yritykset kohtaavat erilaisia kehittyvien maiden haasteita ja epävarmuustekijöitä työntekijöiden alhaisesta koulutustasosta ja puutteellisesta infrastruktuurista aina raskaaksi koettuun byrokratiaan ja hyvän hallinnon puutteisiin.

Katse Afrikan mantereen länsiosaan

Perinteisesti suomalaisyritykset ovat lähteneet Afrikan markkinoille mantereen pohjois-, itä- tai eteläosista. Katse kannattaa kääntää myös länteen. Senegalissa toimii toistaiseksi vain kourallinen suomalaisyrityksiä, mutta maa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia.

Potentiaalisia sektoreita ovat muun muassa energia ml. uudet energianlähteet, liikenneinfrastruktuuri (tiet, satamat), digitalisaatio, koulutus ml. ammatillinen koulutus, rakennusteollisuus, lääketeollisuus, kaivosteollisuus sekä maatalous ja kalastus ja näihin liittyen elintarvike- ja pakkausteollisuus.

Vaikka mahdollisuuksia on paljon, kilpailu on myös kovaa, ja maassa jo toimivilla yrityksillä on selkeä etumatka. Eurooppalaisilla yrityksillä on Senegalissa vahva asema, mikä voi tarjota yhteistyömahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Eurooppalaisomisteiset yritykset työllistävät yli kolmasosan maan virallisen yksityisen sektorin 330 000:sta työntekijästä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto vastaa merkittävää osaa Senegalin bruttokansantuotteesta.

Vakaus ja talouskasvu houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä markkinoille

Senegalin liiketoimintaympäristön positiivisina puolina pidetään muun muassa ripeää talouskasvua (vuosina 2021-2023 keskimäärin n. 5 % vuodessa), kasvavaa ja kuluttavaa keskiluokkaa, avointa ja myönteistä bisnesilmapiiriä sekä suhteellisen toimivia palveluita (tietoverkot, yritysten tukipalvelut, henkilöstövuokraus, lakipalvelut, pankkipalvelut, terveyspalvelut jne.). Kesällä 2024 käynnistyneen öljyntuotannon ja perässä seuraavan kaasuntuotannon odotetaan edelleen vahvistavan talouskasvua ja maan kehitystä.

Liiketoiminnan kannalta tärkeä tekijä on Senegalin poliittinen vakaus ja turvallisuus. Maassa on maaliskuussa 2024 valittu uusi presidentti ja huhtikuussa nimitetty hallitus, joilla on kunnianhimoisia tavoitteita maan kehityksen suhteen. Presidentinvaaleja edeltäneet kuukaudet olivat sisäpoliittisesti jännittyneitä ja väkivaltaisuuksiltakaan ei vältytty. Lopulta vaalit sujuivat rauhallisesti, ja senegalilaiset osoittivat pitävänsä demokraattista perinnettään korkeassa arvossa. Uuteen hallitukseen kohdistuu paljon odotuksia ja ilmapiiri on optimistinen.

Maantieteellinen asema rannikolla ja suhteellisen lähellä Eurooppaa on etu, ja Senegal haluaakin asemoitua portiksi muualle Länsi-Afrikkaan. Maassa on paljon yritysten ja kansainvälisten järjestöjen aluetoimistoja. Senegal on Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWASin (ranskaksi CEDEAO) jäsen, mikä helpottaa maassa valmistettujen tuotteiden pääsyä muiden lähialueen maiden markkinoille. Tosin tässä yhteydessä on tärkeää huomioida logistisesti hankalat yhteydet alueen maiden välillä. Senegal on myös Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton UEMOAn jäsen, ja sen rahayksikkö on euroon sidottu CFA-frangi, mikä tekee valuutasta vakaan.

Ranska on Senegalin virallinen kieli, mikä on globaalissa mittakaavassa suuri etu. Nuoriso osaa entistä enemmän myös englantia. Toisaalta vähemmän koulutetut eivät osaa edes ranskaa, vaan puhuvat vain paikallisia kieliä, mikä voi muodostaa kaksinkertaisen haasteen suomalaisyrityksille.

Haasteiden tunnistaminen ja niihin varautuminen on tärkeää

Kehittyvien maiden markkinoista kiinnostuneiden yritysten on tärkeää tunnistaa yleisesti näihin markkinoihin liittyviä haasteita sekä kuhunkin liiketoimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Tämä pätee myös Senegaliin.

Työntekijöiden koulutus- ja osaamistaso on alhainen

Väestö on erittäin nuorta: 50 % kansasta on alle 19-vuotiaita. Maassa on alueen mittakaavassa hyviä korkeakouluja, jotka houkuttelevat opiskelijoita koko läntisestä Afrikasta. Toisaalta arvioiden mukaan n. 40 % nuorista on vailla minkäänlaista koulutusta. Koulutettua työvoimaa siis löytyy, mutta osaamisen taso voi olla heikko, eikä se välttämättä vastaa markkinoiden tarpeita. Yrityksen tulee siis olla valmis kouluttamaan rekrytoimansa henkilöt ja panostamaan myös työntekijöiden työelämätaitoihin.

Liikenne- ja logistiikkainfrastruktuurin taso vaihtelee

Moottoritieverkosto on hyvälaatuinen, mutta suppea (pääkaupunki Dakarista Toubaan ja Mbouriin). Sen laajennustyöt ovat käynnissä, ja tieverkostoon on muutenkin viime vuosina investoitu runsaasti. Maanteiden kunto vaihtelee ja mitä pienemmille teille siirrytään, sitä heikommat ovat olosuhteet.

Dakarissa sijaitsevan Senegalin päärahtisataman toiminnassa on ollut ongelmia (epäkunnossa olevia laitteistoja, epäselvyydet lastien purkujärjestyksessä, tuonti- ja veromuodollisuuksissa käytettävän tietokoneohjelmiston monimutkaisuus, korruptio jne.). Tilanteen kerrotaan viime aikoina joiltain osin parantuneen. Maahan on myös rakenteilla uusia satamia.

Sähköntuotantokapasiteettia on viime vuosina laajennettu, ja kaupunkialueilla sähköverkon kattavuus on hyvä. Sähkönjakelussa on kuitenkin häiriöitä, ja maaseutu on monin osin sähköverkon ulkopuolella.

Yritysverotusta pidetään raskaana

Epävirallisten (virallisten järjestelmien ulkopuolella toimivien) yritysten osuus on erittäin suuri, arvioiden mukaan jopa 87-97 % yrityksistä. Tämä heikentää veronkantoa. Useat virallisella sektorilla toimivat yritykset kokevat, että niihin kohdistuu paljon veropainetta. Monet yritykset pysyvätkin mieluummin epävirallisella sektorilla. Uusi hallitus haluaa tähän muutosta ja pyrkii lisäämään virallisella sektorilla toimivien yritysten osuutta. Yritysverojärjestelmää on pyritty selkeyttämään, mutta yritysten näkemykset sen toimivuudesta vaihtelevat.

Maanomistukseen ja -hallintaan liittyy riskejä

Historian saatossa Senegaliin on muotoutunut monimutkainen maanomistusjärjestelmä: sen perustan muodostaa perinteinen tapaoikeus, jonka päälle on toteutettu erilaisia uudistuksia. Kattavaa maanomistusrekisteriä ei ole, ja maanomistukseen tai -hallintaan liittyviä kiistoja on paljon. Järjestelmään on erittäin tärkeää perehtyä, mikäli yritys suunnittelee tontin ostoa.

Julkinen sektori on tärkeä mutta hankala kumppani

Julkinen sektori toteuttaa paljon suorahankintoja. Uuden hallituksen tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä, minkä toivotaan lisäävän yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Julkisissa hankkeissa on usein ongelmana myös maksujen viivästyminen.

Työlakia ja oikeusjärjestelmää pidetään epävarmuustekijänä

Riita- ja irtisanomistapauksissa työlaki ei määrittele korvauksille viitteellistä tasoa tai kattoa. Tämä luo epävarmuutta, koska yritykset eivät pysty arvioimaan korvauksien suuruutta etukäteen. Tämä on johtanut siihen, että osa työnantajista käyttää vain määräaikaisia työsopimuksia.

Lainsäädäntö painottaa kotimaisuusastetta

Senegalissa on öljy- ja kaasusektoria koskeva laki toimintojen kotimaisuusasteesta (eritasoisia velvollisuuksia koskien pääomaa, teknologiansiirtoa, tuotteita ja tukipalveluita jne.). Lailla pyritään takaamaan, että sellaiset toiminnot, joihin Senegalissa on osaamista, hoidetaan paikallisin voimin. Keskustelua käydään kotimaisuusastetta koskevan lainsäädännön laajentamisesta kaivossektorille sekä mahdollisesti muille aloille. Tilanteen kehittymistä on tärkeää seurata myös eurooppalaisten yritysten näkökulmasta.

Monien ongelmien taustalla on heikko hallinto

Korruptio on Senegalissa ongelma, vaikka maa sijoittuukin kansainvälisissä vertailuissa paremmin kuin monet muut Afrikan maat (Transparency Internationalin vuoden 2023 korruptiovertailussa Senegal on sijalla 70 / 180).

Rahanpesu on riskitekijä, koska maassa käytetään paljon käteistä, talous toimii suurelta osin epävirallisella sektorilla, eivätkä puutteelliset järjestelmät mahdollista seurantaa rahojen liikkeistä ja esim. todellisista vastaanottajista. Kirjanpitäjien, kiinteistönvälittäjien, lakimiesten jne. osaaminen on usein puutteellista.

Yleisesti ottaen heikko hallinto, byrokraattiset ja vaikeasti ennakoitavat hallinnolliset menettelyt sekä tiedonsaannin vaikeus aiheuttavat yrityksille epävarmuutta. Maan uuden hallituksen tavoitteena on parantaa maan liiketoimintaympäristöä ja yritykset odottavat mielenkiinnolla seuraavia askeleita.

 

Senegalin ajankohtaisesta taloustilanteesta voit lukea katsauksestamme ”Senegal tähtää nousevaksi taloudeksi - maali on kunnianhimoinen ja matkalla monta aitaa ylitettävänä"(Länk till en annan webbplats.) (Öppnar nytt fönster).

Kirjoittaja: Nora Klami, lähetystöneuvos, edustustonpäällikön sijainen
Suomen suurlähetystö, Dakar