EU:n virastoa kannatetaan Suomeen: Pohjoimaiset yhteistyöministerit Enestam ja Ludvigsen (Turun Sanomat 28.4.2002)
Pohjoimaiset yhteistyöministerit Enestam ja Ludvigsen julkaisivat Norjassa ja Suomessa kirjoituksen otsikolla "EU:n virastoa kannatetaan Suomeen".
Suomessa kirjoitus julkaistiin 28.4.2002 Turun Sanomissa:
EU:n virastoa kannatetaan Suomeen
Pohjoismaat edistämään elintarviketurvallisuutta
Elintarvikkeiden turvallisuus elintarvikeketjun kaikissa osissa, "vedestä vadille ja pellolta pöytään" -periaatteen mukaisesti, on tärkeä poliittinen kysymys kaikissa Pohjoismaissa. Meidän mielestämme missään muualla tuskin onkaan yhtä turvallisia elintarvikkeita kuin juuri täällä.
Yhteisten etujemme mukaista on edelleen parantaa elintarviketurvallisuuden tasoa. Tämän vuoksi tiiviimpi ja laajempi pohjoismainen yhteistyö hyödyttää meitä kaikkia.
Pohjoismaiden täytyy koota voimansa ja koordinoida yhteistyönsä siten, että ne saavat mielipiteensä kuuluviin niillä kansainvälisillä foorumeilla, joilla päätetään elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista kriteereistä ja standardeista.
Tässä työssä on ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon terveysnäkökohdat, unohtamatta kuitenkaan ympäristönäkökohtien sekä kauppapoliittisten ja kuluttajapoliittisten näkökohtien merkitystä.
Pohjoismainen foorumi tavoitteena
Pohjoismaiden hallitustenvälisen yhteistyön viimevuotisen puheenjohtajamaan Suomen ja nykyisen puheenjohtajamaan Norjan aloitteesta käynnistettiin projekti pohjoismaisen elintarviketurvallisuuden lisäämistä koskevan toimintasuunnitelman laatimiseksi. Sen on määrä sisältää sekä maalta että merestä saatavat elintarvikkeet.
Suunnitelma tullaan esittelemään elintarvikeministereiden kokouksessa elokuussa 2002, siis kokouksessa johon osallistuvat pohjoismaiset kalastus- ja maatalousasioista vastaavat ministerit sekä elintarvikeasioista vastaavat ministerit. Projektissa ovat etusijalla erityisesti yhteistyön tiivistäminen ja konkretisointi seuraavien kahden asian tiimoilta:
Kuluttajapoliittisen panostuksen eräänä osatavoitteena on vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä riskejä koskevan tietojenvaihdon alalla ja kehittää tätä koskevaa yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Riskiviestinnässä on kyse viranomaisten ja kuluttajien välisestä, yksittäisiin elintarvikkeisiin liittyviä riskejä koskevasta keskustelusta.
Päämääränä on aikaansaada laaja prosessi, johon myös vapaaehtoisjärjestöt osallistuisivat. Ne voisivat olla mukana toimintasuunnitelman laatimisessa, mm. siten että suunnitelman luonnoksesta keskustellaan järjestöjen kanssa ennen kuin se myöhemmin tänä vuonna esitellään ministereille.
Yhteistyöprojektin selvänä tavoitteena on perustaa konkreettinen pohjoismainen foorumi, jolla olisi valtuudet velvoittaa mukana olevat maat toimimaan.
Tämän varmistamiseksi haluamme nyt aivan ensiksi nostaa esille muutamia asioita - etenkin elintarvikkeiden jäljitettävyys ja pakkausmerkinnät, koska haluamme saada nopeasti tuloksia - jotka saavat toimia mallina muiden suunnitelmassa etusijalle asetettujen osa-alueiden parissa työskenneltäessä.
Elintarvikkeiden jäljitettävyys on erittäin tärkeää paitsi kuluttajien luottamuksen kannalta, myös mahdollisten terveysvaarojen kuten esim. zonoosien selvittämiseksi.
EU:ssa dynaamista kehitystä
Uuden elintarviketurvallisuutta koskevan pohjoismaisen toimintatavan kehittäminen on nähtävä alalla EU:n piirissä tapahtuvan erittäin dynaamisen kehityksen valossa.
Tosiasiahan on, että useimmat uudet pohjoismaiset elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat määräykset ovat kansainvälisillä foorumeilla, eritoten EU-yhteistyön piirissä, tapahtuvien prosessien tulosta. Mutta myös muut organisaatiot, kuten Codex Alimentarius, ovat tärkeitä ehtojen asettajia.
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että Pohjoismaat voivat tehdä yhteistyötä muiden asiasta samaa mieltä olevien maiden kanssa, yhdistää voimansa ja ehkä myös jakaa keskenään tehtäviä, jotta voimme vaikuttaa säädösten kehittymiseen niin, että niistä olisi mahdollisimman suurta hyötyä maidemme asukkaille.
Muutamia viikkoja sitten EU:ssa saatiin päätökseen elintarvikelainsäädännön yleisiä periaatteita ja vaatimuksia, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamista sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan komission asetusehdotuksen käsittely.
Sen lisäksi, että hyväksytty asetus monissa suhteissa edustaa muutosta EU:n elintarviketurvallisuutta koskevassa politiikassa, tälle prosessille on lisäksi ollut ominaista sekä nopea tempo että perusteellisuus.
Pohjoismaat tukevat Suomea
Eräs EU:n kuluttajien luottamuksen vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (European Food Safety Authority; EFSA) perustaminen. Viranomaisella on ensi sijassa tieteellisten lausuntojen antamiseen, riskien arviointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä. Pohjoismaat toivovat hartaasti, että tästä uudesta elimestä tulee tehokas ja voimakas ase tulevassa taistelussa eurooppalaisen elintarviketurvallisuuden puolesta.
Päätöstä EFSA:n lopullisesta sijoituspaikasta ei vielä toistaiseksi ole tehty. Pohjoismaat ovat yhdessä asettuneet kannattamaan ehdotusta viraston sijoittamisesta Suomeen.
Toinen tärkeä toive on, että Pohjolan Efta-maat Norja ja Islanti saisivat mahdollisuuden osallistua mahdollisimman laajasti EFSA:n eri foorumeihin. Komission kanssa on nyt aloitettu tätä asiaa koskevat neuvottelut ja tavoitteena on, että EU:n elintarvikelainsäädäntö (Food Law) ja EFSA voitaisiin sisällyttää Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen.
Kaikki Pohjoismaat haluavat kuulua uusien EU-säädösten ja uuden elintarvikeviranomaisen EFSA:n vaikutuspiiriin joko EU-jäsenyyden kautta tai ETA-sopimuksen perusteella. Pohjoismaissa vallitsee vakaa käsitys siitä, että EU:n elintarviketurvallisuutta koskevan politiikan kehittäminen käy suuressa määrin yksiin Pohjoismaiden profiilin ja etujen kanssa. Näiden kaikille pohjoismaille yhteisten etujen ajaminen tulevana vuonna on erittäin tärkeä tehtävä.