OECD:n ministerikokouksen teemana kasvu ja kehitys

Taustatiedote

 
Vuosittaisen OECD:n neuvoston ministerikokouksen pääteemana oli tänä vuonna kasvu ja kehitys. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi ulkomaankauppaministeri Jari Vilén. 15.-16. toukokuuta Pariisissa järjestetyn kokouksen puheenjohtajana toimi Belgian pääministeri Guy Verhofstadt.
 
Kokouksen keskeisiä aiheita:
 
1. Talouden tila, miten vahvistaa ja nopeuttaa elpymistä?
 
Näkemykset maailmantalouden elpymisestä Yhdysvaltain johdolla olivat varovaisen optimistisia. Yleistä puheenvuoroissa oli huoli protektionismin lisääntymisestä. Muina riskitekijöinä nähtiin mm. Yhdysvaltain rahoitustasapainottomuudet. Yleisesti painotettiin tarvetta pitäytyä julkisen talouden osalta vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös terrorismin vaikutukset mm. talouselämään tulivat keskustelussa esiin.
 
Suomi toi puheenvuorossaan esiin PK-sektorin merkityksen talouskasvun vauhdittamisessa ja uusien työpaikkojen luojana. Ministeri Vilén kertoi Suomessa jo kolme vuotta käynnissä olleesta yrittäjyyshankkeesta, josta on myönteisiä kokemuksia.
 
Välttämättömien rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa OECD:lla on merkittävä roolinsa. Esimerkkinä tällaisesta ministeri Vilén mainitsi laivanrakennusteollisuuden, jossa olisi viimeinkin puututtava kilpailua vääristäviin tekijöihin. OECD:n laivanrakennustyöryhmä olisi käynnistettävä, ja Suomen ajamana tämä asia saatiinkiin ministerikokouksen päätökseksi.
 
2. Maailmantalouden pelisääntöjen kehittäminen ja avoimuuden lisääminen
 
Keskustelussa käsiteltiin talousrikollisuuden ehkäisemistä ja OECD:n roolia tällä sektorilla. Puheenvuoroissa tuli esille terrorisminvastainen työ ja Enron-skandaali. OECD:n työ kattaa tutkintaa ja suosituksia hyvästä hallintotavasta, haitallisesta verokilpailusta, lahjonnan kuriinsaamisesta sekä monikansallisten yhtiöiden sääntelystä.
 
Ministeri Vilén toi esiin toiveen, ettei Enron-skandaalin vuoksi tehtäisi hätiköityjä päätöksiä yhteiskunnallisen sääntelyn lisäämisestä. Jossain määrin tähän saattaa olla tarvetta, mutta suositeltavaa kuitenkin olisi yleisen luottamuksen lisääminen, ja pakottavien normien sijasta tulisi käyttää minimistandardeja ja yleisiä periaatteita sekä parhaiden käytäntöjen vertailua. Kansainvälisen yhteistoiminnan merkitys korostuu entisestään.
 
Lahjonnanvastaiseen sopimukseen liittyvässä keskustelussa nousi suurimpana kysymyksenä esiin OECD:n ulkopuolisten maiden mahdollisuus liittyä sopimukseen. Mielenkiintoinen uusi ajatus tuli Ruotsilta, jonka ministeri Leif Pagrotsky esitti, että OECD:n tulisi laajentaa korruption- ja lahjonnanvastaista työtään myös uusille sektoreille, esimerkiksi urheiluun, josta se mainitsi esimerkkinä olympialaisten isaäntämaan valintaprosesseissa esille tulleet lahjontatapaukset. Jo sovittujen sääntöjen toimeenpanoa tulisi tehostaa ja soveltamista yhtenäistää.
 
- OECD:n kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan sopimuksen Suomen maatutkinta; tulosten julkistaminen
 
OECD:n sopimus on tullut voimaan vuonna 1999. Suomi oli tuolloin ensimmäisten joukossa sopimuksen vahvistamisessa. Suomi oli nyt ensimmäinen maa, jossa OECD teki tutkimuksen sopimuksen toimeenpanon onnistumisesta. Tutkimus tehtiin pääosin viime syksyn aikana ja tulokset julkistettiin 14. toukokuuta.
 
Kokonaisarvio oli Suomelle hyvä. Tutkintaryhmä antoi kuitenkin Suomelle suosituksia, jotka liittyivat lahjonnan ehkäisyyn ja paljastamiseen, kirjanpito- ja rahanpesurikosten tehokkaisiin syyttämisjärjestelyihin sekä työryhmän seurantatyöhön. Yleissuosituksena on tiedottamisen lisääminen ja avoimuus. 
  
3.  OECD:n tehtävät ja uudistaminen

Keskiviikon työillallisen aiheena oli mm. OECD:n tehtävät ja uudistaminen. Useissa puheenvuoroissa spekuloitiin järjestön laajentumistarvetta. Ratkaistavana kysymyksenä tulee olemaan mm. EU:n uusien, OECD:hen kuulumattomien maiden kohtalo, tulisiko nämä heti saattaa myös OECD:n jäseniksi.
 
Ministeri Vilén kertoi Suomen olevan tyytyväinen OECD:n korkealaatuiseen tutkimus- ja analyysityöhön. OECD:n arvostus olisi säilytettävä. OECD:n vahvuuksia ovat rakennepoliittiset analyysit, vertaistarkastelu sekä horisontaalinen tutkimustyö. Globalisaation hallinnassa OECD on osoittanut kykynsä tarttua tuoreisiin aiheisiin ja tarkastella niitä epävirallisten keskustelujen kautta uusia ratkaisuja etsien.
 
OECD:n antamat suositukset standardeiksi tulisi olla sellaisia, että ne houkuttelevat myös ei-jäsenmaat noudattamaan niitä.
 
Illallisella kuultiin myös raportti ministerikokousta edeltäneen OECD Forum 2002:n keskustelujen annista. Foorumin aiheena oli turvallisuus, tasa-arvo, koulutus ja kasvu. Forum toimii talouselämän sekä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen keskustelufoorumina. Ministeri Vilén kiitti Forumin työtä ja toivoo, että siellä käsiteltävät aiheet vielä paremmin vastaisivat ministerikokouksen aiheita, jolloin tapahtumat paremmin täydentäisivät toisiaan.  
 
4. Kauppa ja Kehitys, Dohan kehityskierros
 
Dohan kauppaneuvottelukierroksella päästään varsinaisiin neuvotteluihin näillä näkymin maaliskuussa 2003, mutta lähiaikoina  tehtävillä päätöksillä on suuri merkityksensä neuvottelujen luonteeseen. Ministeri Vilénin ja monien muiden puhujien mielestä tärkeää neuvottelujen onnistumiselle on se, että kehitysmaiden neuvottelukapasiteettia vahvistettaisiin niin, että näillä olisi taitoa ja resursseja tuoda näkemyksensä neuvottelutilanteisiin. Kapasiteetin vahvistamisen tulisi olla pitkäaikainen ja jatkuva prosessi, johon Suomikin osaltaan osallistuu.
  
Laivanrakennusteollisuus
 
Suomelle tärkeä kysymys oli loppuasiakirjaan saatu päätös siitä, että ministerineuvosto tukee neuvottelujen aloittamista uudesta telakkateollisuus sopimuksesta. 

OECD:n laivanrakennustyöryhmä päätti 25.- 26. huhtikuuta 2002 pidetyssä kokouksessaan (ad referendum per 24.5.) aloittaa neuvottelut uudesta kansainvälisestä laivanrakennussopimuksesta, jonka tavoitteena on palauttaa markkinoille normaalit kilpailuolosuhteet.

Käytännössä tämä tarkoittaa vuoden 1994 sopimuksen (Agreement Respecting Normal Competitive Conditions in the Commercial Shipbuilding and Repair Industry) kokonaistarkastelun aloittamista. Vuoden 1994 sopimus ei ole tullut voimaan allekirjoittajana olleen Yhdysvaltojen jätettyä ratifioimatta sopimuksen. Sopimuksen ovat ratifioineet EY, Japani, Korea ja Norja. Uusien sopimusneuvottelujen on tarkoitus erityisesti keskittyä mekanismeihin, joilla voitaisiin ehkäistä valtiontuen antaminen ja vahingollinen hinnoittelu. Myös kapasiteetin kehitystä tultaisiin seuraamaan nykyistä tiiviimmin.
 
Neuvotteluihin tullaan pyytämään mukaan myös merkittävimmät OECD:n ulkopuoliset laivanrakennusmaat eli Brasilia, Kiina, Venäjä ja Ukraina. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2003 loppuun mennessä. Neuvotteluista vastaisi erillinen neuvotteluryhmä (Special Negotiating Group for Establishing Normal Competitive Conditions in World Shipbuilding), jonka perustamisesta ja mandaatista päättää OECD:n neuvosto. Neuvotteluryhmän on tarkoitus kokoontua ensimmäisen kerran syksyllä, 5.-6. syyskuuta. 
 
Tapaaminen WTO:n pääjohtaja Mike Mooren kanssa
 
Ministeri Vilén tapasi kahdenkeskisesti Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtajan Mike Mooren. Keskusteluissa nousi esiin kehitysmaiden kauppakapasiteetin kasvattaminen ja Mooren ehdotus Marokossa ja Keniassa järjestettävistä kursseista, joita Suomikin osaltaan rahoittaa.
 
 
Lisätietoja: OECD-suurlähettiläs Jorma Julin, +33-1-4524 7139, lehdistöavustaja Paula Parviainen, gsm 040-571 9370