Tulosjohtaminen ja hyvä hallinto vahvistuivat Etelä-Afrikan pk-sektorin tuen myötä

Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kehitysyhteistyö pureutui 2006 - 2009 pienten ja keskisuurten yritysten ongelmiin. Yhteistyön myötä tulosjohtamisen ja hyvän hallinnon ajatus juurtui pienyrityskeskuksen toimintaan. 

Etelä-Afrikan pk-sektorin tukiohjelman päätösseminaari, kuva: Juha Savolainen Yhteistyön tuloksia puitiin joulukuussa 2009. Kuva: Juha Savolainen

Etelä-Afrikan pk-sektori heijastaa monenkirjavuudessaan maan kahtiajakoa niin kutsuttuun ensimmäiseen ja toiseen talouteen. Siihen kuuluu yhtäältä kymmenien työntekijöiden vakaavaraisia ja monesti kansainvälisestikin aktiiveja toimijoita. Toisaalta valtaosa pk-sektorin yrityksistä on yhden tai muutaman ihmisen heikkotuottoisia mikroyrityksiä. Kaiken kaikkiaan maassa on kolme miljoona pk-yritystä, jotka työllistävät kuusi miljoonaa ihmistä. Merkittävimpiä toimialoja ovat vähittäiskauppa, turismi, maatalous ja kuljetus. 

Pk-sektorin koko tuntuu pieneltä vajaan 50 miljoonan asukkaan kehitysmaalle. Uusia yrityksiä syntyy tiuhaan tahtiin, mutta valtaosa niistä kaatuu ennen pitkää ja useimmat lopuistakin jämähtävät yhden ihmisen köyhyysloukuiksi. Epävakauden taustalla on useita syitä toimialasta riippuen. Kaksi tekijää kuitenkin ovat yhteisiä koko sektorille: uusien yrittäjien heikko peruskoulutustaso ja perinteisten suuryritysten ylivoima kansallisilla markkinoilla. 

Suomen ja Etelä-Afrikan kahdenvälinen kehitysyhteistyö pureutui vuosien 2006 – 2009 aikana pk-sektorin ongelmiin Institutional and Implementation Support in SMME Development -hankkeen turvin. Vastikään päättynyt hanke tuki valtakunnallista pienyrityskeskusta (Small Enterprise Development Agency, SEDA) yrittäjille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja koulutuspalveluiden kehittämisessä. Kaikkiaan Suomi tuki hanketta 6 miljoonalla eurolla. Tästä 5,2 miljoonaa euroa annettiin rahallisena tukena SEDA:lle ja loput asiantuntija-apuna. 

Kasvukivut vaikeuttivat työtä 

Yhteistyöhankkeen alkaessa pienyrityskeskus oli vasta reilun vuoden vanha. Se oli syntynyt kolmen vanhan vallan ajoilta perityn organisaation fuusiona. SEDA kärsi alkutaipalellaan rakenteellisista heikkouksista ja sillä oli ongelmia myös johtamiskulttuurissa. Kasvukivut kärjistyivät hankkeen puolivälissä ja johtivat useamman organisaation johtoon kuuluneen henkilöön eroon. Uuden johdon ohjauksessa yrityskulttuuri on parantunut ja ilmapiiri kohentunut. Rakenteellisiin heikkouksiin voidaan nyt puuttua helpommin. 

Joulukuussa 2009 pidetyssä päätösseminaarissa Suomen tuki sai arvostusta erityisesti tulosjohtamisen ja hyvän hallinnon periaatteiden istuttamisesta. Valtaosa teknisestä ja rahallisesta tuesta olikin kohdentunut johtamiseen ja instituution vahvistamiseen. Sisäisen seuranta- ja evaluointijärjestelmän suunnittelu nousi esiin merkittävänä yksittäisenä tuloksena. Sitä pidettiin malliesimerkkinä Etelä-Afrikan julkisen sektorin seuranta- ja evaluointijärjestelmille. 

Tarvitaan parempia yrityspalveluja  

Jatkossa SEDAn olisi panostettava erityisesti yrityspalveluidensa laatuun. Se saavuttaa kokoonsa nähden ison joukon yrittäjyydestä kiinnostuneita, joiden keskuudesta on menestystarinoita. SEDAn yritysneuvojat ovat kuitenkin ylikuormitettuja ja heidän kosketuksensa valtaosaan palvelunsaajista jää vähäiseksi.  Yksittäinen SEDAn palvelu aloittelevan yrityksen rekisteröimiseksi ei auta, jos yrittäjän suunnitelmat ovat liian heikolla pohjalla rahoituksen saamiseksi. 

Asiantuntijoiden mukaan SEDA:n vaikuttavuutta voidaan parantaa monin keinoin: olemalla jatkossa valikoivampi ja tarjoamalla lupaavimmille yrittäjille enemmän taloushallinnon koulutusta ja räätälöityä, toimialakohtaista mentorointia. Tähdellistä olisi myös yrittäjien linkittäminen muihin toimintansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin ja sitä kautta osaksi markkinoiden arvoketjuja.

kauppa