Suurlähetystö Suomen asialla Etelä-Afrikassa - suurlähettilään mietteitä alkaneelle vuodelle
Äkkipäätä ajatellen Suomen etujen edistäminen ja Etelä-Afrikan kehityksen tukeminen ovat kaksi eri asiaa joilla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa. Näin ei kuitenkaan ole. Usein voimme tehdä molempia samanaikaisesti.
Vuoden alku on sopiva aika sen miettimiselle, mitä tänä vuonna yritämme suurlähetystönä saada aikaan. Samalla tietysti tulee tietysti pohdituksi sitäkin, mitä saavutimme vuonna 2017. On myös hyvä kysyä teemmekö oikeita asioita. Katson tässä tekstissä tulevaisuuteen, eli vuoteen 2018. Suurlähetystön toimialueeseen kuuluvat Etelä-Afrikan lisäksi Botswana, Lesotho ja Mauritius, sekä SADC-järjestö. Keskityn tässä pelkästään Etelä-Afrikkaan, johon suurlähetystön työpanoksesta kohdistuu n. 90%.
Etelä-Afrikka toimintaympäristönä käy läpi hyvin mielenkiintoista vaihetta. Takana on joulukuinen ANC:n puoluekokous, joka valitsi ANC:lle uuden johdon. Lähiviikot ja -kuukaudet tulevat antamaan osviittaa siitä, miten puolueen uusi puheenjohtaja, maan varapresidentti Cyril Ramaphosa, alkaa johtaa puoluetta. Haasteita ei puutu: Etelä-Afrikan talouskasvu on alhaista (ennuste vuodelle 2018 on n. 1% bkt-kasvu), mikä tarkoittaa että uusia työpaikkoja ei synny riittävästi jotta korkea työttömyysaste vähenisi. Eriarvoisuus on suuri ongelma (joidenkin tilastojen mukaan Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa väestön tulotasolla mitattuna). Yritysten luottamus tulevaisuuteen on heikompaa kuin vuosikausiin. Toisaalta on hyvä muistaa, että Etelä-Afrikalla on paljon vahvuuksia: hyvä infrastruktuuri, kehittynyt rahoitus- ja pankkisektori, ja lisäksi kaksi erittäin tärkeää asiaa: toimiva demokratia ja riippumaton oikeusjärjestelmä. Etelä-Afrikan vahva kansalaisyhteiskunta ja vapaa lehdistö ovat tärkeä osa demokratiaa.
Etelä-Afrikan etu on Suomen etu
Mitä Suomi ja Pretorian suurlähetystö yrittävät Etelä-Afrikassa tehdä, myös vuonna 2018? Yksi vastaus kysymykseen on, että olemme täällä edistämässä Suomen etuja. Tämä tavoite saattaa ensi alkuun kuulostaa hyvin itsekkäältä ja kapealta, mutta jos Suomen edut määritellään kokonaisvaltaisesti, olemme paitsi Suomen asialla, myös tukemassa Etelä-Afrikan kehitystä. Yritän hieman konkretisoida: Myös Suomen etu on se, että Etelä-Afrikan kehitys menee myönteiseen suuntaan. On Suomelle hyvä asia, jos Etelä-Afrikan talous kasvaa, väestö vaurastuu, ja tasa-arvo lisääntyy. On Suomelle hyvä asia, jos Etelä-Afrikan demokratia vahvistuu entisestään, ja oikeusvaltion periaate pysyy vahvana. Tähän suuntaan menevä Etelä-Afrikka edistää vakautta ja hyvinvointia koko eteläisessä Afrikassa, ja tämä on hyvä myös Suomelle, koska vakaus ja hyvinvointi sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen lisääntyminen maailmassa (ja Afrikassa) lisäävät myös Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Jos Etelä-Afrikan talouskasvu on vahvaa, syntyy suomalaisille yrityksille entistä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia.
Suurlähetystön ykköstehtävä onkin Suomen ja Etelä-Afrikan välisen kaupan ja investointien edistäminen. Tähän liittyy kaksi näkökulmaa. Ensimmäinen niistä on itsestään selvä: Tukemalla suomalaisten yritysten ponnistuksia edistämme suomalaista hyvinvointia. Jos yritykset onnistuvat hyödyntämään Etelä-Afrikassa olevia liiketoimintamahdollisuuksia, on se hyvä paitsi yrityksille itselleen, myös Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle. Toinen näkökulma, jota usein ei tule ajatelleeksi, on tämä: suomalaisten yritysten tulo Etelä-Afrikkaan hyödyttää eteläafrikkalaisia yrityksiä ja koko kansantaloutta. Perustelen väitettäni seuraavasti:
(1) Suomalaiset yritykset jotka hakevat kansainvälistymistä tulemalla Etelä-Afrikan markkinoille ovat usein oman alansa kärkeä ja perustavat toimintansa korkeaan teknologiseen osaamiseen ja tuotteidensa laatuun. Yritysten mukana tulee sellaista osaamista ja teknologiaa joka lisää niiden eteläafrikkalaisten yritysten kilpailukykyä jotka ovat tekemisissä tänne tulevien suomalaisyritysten kanssa.
(2) Etelä-Afrikassa toimivat suomalaisyritykset kouluttavat omia työntekijöitään (joista suurin osa on eteläafrikkalaisia), joten myös tätä kautta vaikutus Etelä-Afrikan kansantalouteen on positiivinen.
(3) Suomalaisyritykset noudattavat liiketoiminnassaan korkeita eettisiä periaatteita, jolloin niiden tulolla Etelä-Afrikkaan voi olla positiivisia vaikutuksia liiketoimintaympäristöön kokonaisuutena, ainakin niillä sektoreilla joilla nämä yritykset toimivat.
Kohti uusia haasteita
Suurlähetystö tukee suomalaisyrityksiä monin tavoin yhdessä uuden Business Finlandin (Finpro+Tekes) kanssa. Vuosi 2017 oli tällä saralla kiireistä aikaa. Etelä-Afrikassa vieraili noin 10 erilaista yritysvaltuuskuntaa. Vuoden kohokohtia olivat kaksi ministerivierailua: Opetusministeri Sanna Grahn-Laasonen touko-kesäkuun vaihteessa, sekä puolustusministeri Jussi Niinistö lokakuussa. Molempien ministereiden mukana oli yritysvaltuuskunta. Opetusministerimme seurueeseen kuului myös suomalaisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen edustajia.
Oletan (ja toivon) että vuosi 2018 tulee olemaan yhtä kiireinen. Tavoitteena on saada tänne ainakin yksi ministeritason vierailu Suomesta. Keskeisiä toimialoja kaupallis-taloudellisten suhteiden edistämisessä ovat mm. innovaatio/tietoliikenne, opetus sekä uusiutuva energia. Lisäksi yritämme yhdessä Etelä-Afrikan Suomen suurlähetystön kanssa saada enemmän business-delegaatioita Etelä-Afrikasta Suomeen, ja edistää tätä kautta liikesuhteiden syntymistä suomalaisten ja eteläafrikkalaisten yritysten välillä.
Monen tason vaikuttamista ja tukea
Olen yllä käsitellyt lähinnä suurlähetystön toimintaa sen ykköstehtävän, kaupallis-taloudellisten suhteiden edistämisen, näkökulmasta. Tämän lisäksi pidämme yllä hyviä kahdenvälisiä poliittisia suhteita Etelä-Afrikkaan. Ministerivierailut palvelevat myös tätä tavoitetta, samoin omat kontaktini maan poliittiseen johtoon. Hyvät poliittisen tason suhteet Etelä-Afrikkaan ovat meille tärkeitä kun edistämme meille tärkeitä asioita YK:ssa ja kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa (esim. demokratia, ihmisoikeudet, tasa-arvo, naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, rauhanvälitys ja konfliktinesto, ilmastonmuutoksen torjuminen). Jos saamme muilta mailta tukea omille näkemyksillemme, meillä on paremmat mahdollisuudet onnistua vaikuttamisessa. Vaikuttamisessa on viime kädessä kyse siitä, että pyrimme tekemään maailmaa paremmaksi ja turvallisemmaksi, tavalla joka ottaa huomioon Suomen omat kansalliset edut.
Tuemme Etelä-Afrikkaa myös suomalaisen kehitysyhteistyön kautta. Suurlähetystö hoitaa kolmea alueellista Suomen rahoittamaa kehitysyhteistyöohjelmaa jotka kaikki hyödyttävät myös Etelä-Afrikkaa. Etelä-Afrikassa näiden ohjelmien hyödynsaajia ovat viime kädessä eteläafrikkalaiset yritykset sekä tutkimuslaitokset. Lisäksi tuemme eteläafrikkalaista kansalaisyhteiskuntaa kehitysyhteistyörahoitteisella paikallisen yhteistyön määrärahalla.
Maakuvatyö on laaja käsite
Suurlähetystöllä on myös tärkeä palvelutehtävä suhteessa Suomen kansalaisiin tai Suomessa pysyvästi asuviin henkilöihin: jos nämä joutuvat pulaan Etelä-Afrikassa, suurlähetystö auttaa näitä henkilöitä konsulipalvelulaissa määritellyllä tavalla. Etelä-Afrikassa pysyvästi asuvia suomalaisia suurlähetystö palvelee passi- ja rekisteröintiasioissa. Suurlähetystö käsittelee Suomeen matkustavien eteläafrikkalaisten matkailijoiden viisumihakemukset.
Suomen maakuvan vahvistaminen Etelä-Afrikassa on yksi suurlähetystön tehtävä. Maakuvatyö tukee kaupallistaloudellisten suhteiden edistämistä. Viime vuoden isoin ponnistus oli Afrikan koodibussi-hanke (osa Suomi-100 juhlavuotta), jonka avulla eteläafrikkalaisille nuorille opetettiin koodaustaitoja. Hanke sai paljon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Muutamat kulttuuritapahtumat, joissa suurlähetystö on ollut mukana, ovat osa maakuvatyötä.
Kun mietin noita yllä kuvattuja suurlähetystön tavoitteita ja tehtäviä, on selvää että merkityksellistä tekemistä vuodelle 2018 riittää. Ja hyvä niin. Uskon vakaasti siihen, että suurlähetystön osaavan ja motivoituneen henkilöstön työn kautta pystymme edistämään Suomen ja Etelä-Afrikan suhteita siten, että työstämme hyötyvät sekä suomalaiset että eteläafrikkalaiset.
suurlähettiläs Kari Alanko