COFISA-hanke herätti Etelä-Afrikan innovoimaan
Innovaatiot, tulevaisuuden visiointi, yhteisöjen omaehtoinen kehitys sekä tieto- ja viestintäteknologian lukemattomat mahdollisuudet kehityksessä ovat nyt pysyvä osa Etelä-Afrikan innovaatiojärjestelmää.
COFISA (The Cooperation Framework on Innovation Systems between Finland and South Africa, 2006-2010), eli Suomen ja Etelä-Afrikan kolmivuotinen innovaatioyhteistyöhanke päättyi helmikuun lopussa Johannesburgissa järjestettyyn kaksipäiväiseen konferenssiin. Paikalla oli iso joukko hankkeeseen osallistuneita hyödynsaajia ja asiantuntijoita niin Suomesta kuin Etelä-Afrikasta.
Konferenssipuheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa tuli toistuvasti ilmi yhteistyön myönteiset aikaansaannokset, ennen kaikkea ihmisten ja eri tahojen välille muodostuneet verkostot sekä vankka pohja Etelä-Afrikan tuleville toimille. Konferenssissa julkaistiin myös COFISAn kokemuksiin perustuva kirja Enhancing Innovation in South Africa – The COFISA Experience.
COFISAn ”äiti” Helena Tapper työskentelee erityisasiantuntijana Pretorian suurlähetystössä.
”Hanke alkoi ympäristössä jossa monet eri innovaatiojärjestelmän toimijat olivat olemassa, mutta yhteistyö näiden välillä puuttui. Hankkeen tavoitteina oli tukea innovaatiojärjestelmän kehittämistä Etelä-Afrikan taloudessa ja yhteiskunnassa kansallisella tasolla ja lisätä panostusta Etelä-Afrikan tieteeseen ja teknologiaan muun muassa kehittämällä eri korkeakoulujen ja yliopistojen ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteistyötä. Nyt hankkeen päättyessä molemmat maat ovat oppineet toisiltaan ja yhteistyötä jatketaan erilaisten kumppanuuksien muodossa, kuten julkisen sektorin ja yliopistojen ja yritysten yhteistyönä. Ehkä suurin COFISAn aikaansaama muutos on ymmärrys innovaatiojärjestelmästä ja miten innovaatiotoiminta vaikuttaa talouskasvuun ja sitä kautta koko yhteiskunnan ja yhteisöjen hyvinvointiin”, Tapper sanoo.
COFISA keskittyi innovaatiotoiminnan kehittämiseen kolmessa maakunnassa, mutta myös muut maakunnat hyötyivät hankkeesta. Hanketoteutukseen kuului myös tiede- ja teknologiapuistojen ja niin sanottujen avointen innovaatioympäristöjen (Living Labs) tukeminen, paikallisten yhteisöjen innovaatiotoiminnan tukeminen ja tulevaisuuden ennakointi Foresight -metodin avulla sekä köyhän maaseudun kestävän kehityksen tukeminen innovaatioiden avulla.
Aiempaan ei ole paluuta
COFISAn hyödynsaajien ja toteutuksessa mukana olleiden asiantuntijoiden ja virkamiesten mukaan COFISA oli ainutlaatuinen pilottihanke. Hankkeen viimeisin tekninen asiantuntija Neville Comins totesi, että ennen COFISAa Etelä-Afrikassa ei ollut toteutettu kansallista innovaatiopolitiikkaa maanlaajuisesti.
COFISAn myötä ihmiset ja yhteisöt ympäri maata saatiin innostumaan innovaatioiden ja ICT:n mahdollisuuksista maaseutu- ja yhteisökehityksessä. Innovaatiopolitiikasta tuli retoriikan sijaan käytäntöä.
Yhteistyö Suomen kanssa innovaatioiden ja ICT:n alalla oli hedelmällistä. Etelä-Afrikasta tehtiin tutustumismatkoja Suomeen katsomaan, miten Suomesta on tullut näiden alojen edelläkävijä. Suomen käytännöistä on otettu mallia ja niitä on muokattu eteläafrikkalaiseen ympäristöön sopiviksi.
Etelä-Afrikan tiede- ja teknologiaministeriön DST:n (Department of Science and Technology) kansainvälisten asioiden päällikön Mmboneni Muofhen mukaan COFISAn avulla myös maaseutuvaltaiset maakunnat pääsivät hyötymään innovaatioiden monista mahdollisuuksista. Ministeriöllä ei ole edustusta maakuntatasolla, joten ilman COFISAa tämä ei olisi ollut mahdollista. COFISA oli Suomen ensimmäinen ICT- ja innovaatioalaan painottunut kehitysyhteistyöohjelma.
Etelä-Afrikan melko kehittynyt infrastruktuuri mahdollisti tällaisen pilottihankkeen, joka antoi erittäin positiivisen esimerkin toteutettavaksi myös muissa vastaavan kehitystason valtioissa.
Alussa oli hankalaa
Kuten kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa, myös COFISAn matkan varrella oli haasteita. COFISAn suomalaisen pitkäaikaisen asiantuntijan Aki Enkenbergin mukaanhallintokulttuureissa on suuria eroja Suomen ja Etelä-Afrikan välillä. Viivästymiset ja ajoittainen turhautuminen eivät olleet harvinaisia.
Hankkeen alussa oikeiden ovien aukaiseminen oli haasteellista. Ihmisten tiuha vaihtuvuus johti siihen, että asioita jouduttiin aloittamaan alusta yhä uudestaan. Mmboneni Muofhen mielestä yhteistyöstä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa olisi voinut saada vielä enemmän irti. Suomen näyttämä malli eri osapuolten yhteistyöstä otettiin kuitenkin hyvin vastaan.
Hanke loppuu,
ihmiset ja osaaminen jäävät
Konferenssissa kävi toistuvasti ilmi, miten COFISAn ”henki” jää elämään, vaikka hanke päättyy. Etelä-Afrikan innovaatiojärjestelmä on hyötynyt COFISAsta huomattavasti; teoreettisesta käsitteestä on tullut konkretiaa. Alan asiantuntijat ovat muodostaneet sekä virallisia että epävirallisia verkostoja, joiden välinen yhteydenpito on tiivistä. Ihmiset ovat motivoituneita ja täynnä uusia ideoita. Paikallistason toimijat ovat ottaneet ohjakset käsiinsä ja vievät asioita eteenpäin.
”COFISAn ansioista eteläafrikkalaiset ovat ymmärtäneet, miten monin eri tavoin tiedettä ja teknologiaa voidaan soveltaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun”, Aki Enkenberg kertoo.
Siyakhula Living Labin yhteisöjäsen Cynthia Gxarisa Eastern Capen maakunnasta kertoi innostuneena, kuinka hän ja muut yhteisön jäsenet ovat oppineet käyttämään tietokonetta ja internettiä COFISAn ansiosta. Sen myötä he ovat oppineet uusia taitoja, heille on auennut yhteyksiä muihin maihin, he pystyvät käyttämään sähköisiä palveluita – ”eikä kukaan voi ottaa näitä taitoja ja kokemuksia meiltä pois”.
COFISAn kotimaisen taustatukitiimin edustajan Tarmo Lemolan mukaan erityisen positiivista on se, että oppeja Suomesta on jäänyt Etelä-Afrikkaan ja niitä kehitetään edelleen maahan sopiviksi. COFISA toimi herättelijänä innovaatiokysymyksiin. Aki Enkenberg kertoo, että innovaatiot, tulevaisuuden visiointi, yhteisöjen omaehtoinen kehitys sekä tieto- ja viestintäteknologian lukemattomat mahdollisuudet kehityksessä ovat nyt pysyvä osa Etelä-Afrikan innovaatiojärjestelmää.
Enkenbergin sanoin: ”Ihmiset ja osaaminen jäävät, vaikka hanke loppuu”.
Taru Väyrynen
Kirjoittaja toimii harjoittelijana Suomen Pretorian suurlähetystössä.