Afrikan tietoyhteiskuntahankkeet vaihtoivat kokemuksia

Suomen rahoittamien tietoyhteiskunta- ja it-hankkeiden vetäjät kokoontuivat 21.10. Etelä-Afrikassa. Koska pk-yritysten on monissa eteläisen Afrikan maissa vaikea päästä käsiksi isoihin asiakkaisiin, kokouksessa nousi ajatus yhteisen myyntihenkilön palkkaamista alueelle.

Suomen rahoittamien tietoyhteiskunta- ja it-hankkeiden vetäjät keskustelivat 21. lokakuuta 2011  hankkeistaan Etelä-Afrikan Pretoriassa. Koska monet kokouksen osallistujista olivat mukana samalla viikolla järjestetyssä Etelä-Afrikan ja Suomen yhteisen tietoyhteiskuntahankkeen SAFIPAn loppukonferenssissa, suurlähetystö päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja koota tekijät yhteen.

Kristiina Lähde/TANZICT (vas.), Helena Tapper (GeSci). Kuva: Jukka Siltanen Etualalla Kristiina Lähde/TANZICT (vas.) ja Helena Tapper (GeSci). Kuva: Jukka Siltanen

Kokoukseen osallistuivat Suomen ja Etelä-Afrikan SAFIPA ja INSPIRE -ohjelmat, Mosambikin STIFIMO, Tansanian TANZICT sekä alueelliset ohjelmat SAIS ja BioFISA. Lisäksi ALICT, GESCI-järjestön järjestämä koulutusohjelma, mLab Southern Africa sekä UNECA ja Maailmanpankki olivat kertomassa omista hankkeistaan, joita Suomi rahoittaa. Keskusteluun osallistuivat myös alueen suurlähetystöjen edustajat ja tietoyhteiskuntaneuvonantaja Jyrki Pulkkinen ulkoministeriöstä.

Päivän aikana hankkeiden vetäjät kertoivat toisilleen tavoitteistaan, ongelmistaan ja onnistumisistaan sekä pohtivat yhdessä konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia.

Korruption torjunta luonut kankeita järjestelmiä

Ongelmat ja haasteet vaihtelevat, mutta käytännön ongelmista yleisimmät liittyvät paikallisten kumppanien päätöksentekoprosessien ja hankintajärjestelmien yhteensovittamiseen suomalaisten käytäntöjen kanssa. Yrittäessään torjua korruptiota monet Afrikan maat ovat päätyneet järjestelmiin, jotka ovat monimutkaisia, byrokraattisia ja joskus jopa lähes mahdottomia käyttää.

Päivän lopussa työtä jatkettiin ryhmissä, jotka pohtivat konkreettisia kehitysideoita yksityissektorin kehittämiseen, koulutukseen ja innovaatioiden tukemiseen kehitysyhteistyössä. Ulkoministeriön edustajat saivat viemisikseen napakan nipun toiveita ja kehitysideoita kehitysyhteistyön käytännön toteuttajilta.

Konkreettisimmat ideat liittyivät yksityissektorin kehittämiseen. Monissa maissa pk-sektorilla on vaikeuksia päästä käsiksi isoihin asiakkaisiin, olipa kyse pienviljelijästä tai it-yrityksestä. Kokous päätyi ehdottamaan, että ulkoministeriö tai hankkeet yhdessä voisivat palkata myyntihenkilön eteläiseen Afrikkaan. Tämän tehtävänä olisi etsiä kaikkien hankkeiden puolesta todellisia bisnesmahdollisuuksia pk-yrityksille ja auttaa selvittämään, mitä toimenpiteitä kapasiteetin kehityksessä pitäisi tehdä.

Asiakkaalle homman pitäisi tietysti olla mahdollisimman selkeä ja riskitön. Pk-yrityksille koulutus ja kurssitus olisi mielekkäämpää, jos sen tavoitteena olisi saada yritys riittävälle tasolle, jotta sillä olisi mahdollisuuksia päästä mukaan ison yrityksen toimittajapooliin.

Kristiina Lähde

Kirjoittaja työskentelee Suomen rahoittamassa Tansanian tietoyhteiskunnan ja it-sektorin kehittämishankkeessa.

Lisää aiheesta

tietoyhteiskunta